Länsi-Uusimaa lähtee nousuun, kun betoniporsaat murretaan rajoilta
10.03.2010 8:05
Minna Harmaala
Yhteistyöllä nousuun. Vanhat raja-aidat pitää kaataa ja ryhtyä yhteistyöhön, tiivistivät kehityspäällikkö Sirpa Sivonen Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymästä (vas.), toimitusjohtaja Päivi Perämäki PeiliPinnasta ja Innofocuksen johtokunnan puheenjohtaja Eero Löfgren. Taustalla koulutuskuntayhtymän johtaja Esa Karvinen. (Kuvaaja: Heli Nurmi)
Tulevaisuudessa Länsi-Uusimaa on Suomen ja kenties kansainvälisestikin johtava alue. Kilpailukykyä kehitetään erityisesti hyvinvointipalvelujen, teknologian ja luovuuden alueilla. Tällaisia suuntaviivoja on hahmotellut Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO.
Tiistaina KOKO kokosi yhteen liki 200 länsiuusmaalaista yrittäjää, kuntavaikuttajaa ja koulutuksen edustajaa Lohjalle.
–Loistava päivä, sai erittäin paljon ajateltavaa, kehui toimitusjohtaja Päivi Perämäki PeiliPinta-yrityksestä.
Päivän tarkoitus oli miettiä, millä Länsi-Uusimaa saataisiin uuteen nousuun. Tapahtumasta jäi mieleen ennen kaikkea yhteistyön merkitys.
–Pitää päästä pois siitä, että kaikki tekevät itsekseen, sanoi Päivi Perämäki.
Hänelle ja Innofocuksen johtokunnan puheenjohtajalle Eero Löfgrenille jäi erityisesti mieleen professori Kirsti Lonkan kansantajuinen esitys ihmisen mielestä.
–Paljon on kiinni vuorovaikutustaidoista, totesi Perämäki.
Eero Löfgren lisäsi, että vanhoista asetelmista pitäisi pystyä murtautumaan ulos.
–Lohjalaiset ja vihtiläiset ovat kuin tuli ja vesi, rajalla on betoniporsaat. Se on käsittämätöntä.
Yhteistyössä on voimaa, korosti Kari Viinisalo Helsingin kaupungin opetusvirastosta. Hän viittasi ruotsalaiseen selvitykseen.
–70prosenttia yrityksistä ilmoitti tehneensä innovaatioita yhdessä jonkun toisen yrityksen kanssa.
KOKO tuo yrityksiä yhteen, mutta voiko yritys luottaa siihen, että hyötyä tulee?
–Välttämättä kaikki eivät saa heti hyötyä, vaan myöhemmin, sanoi projektipäällikkö Erja Vaarala Länsi-Uudenmaan KOKOsta.
Hänen mukaansa KOKO voi antaa toimijoille siemenrahaa, jolla kasvatetaan projekti. Sitten voidaan hakea esimerkiksi Tekesiltä rahaa varsinaiseen toteutukseen.
–Tavoitteen on oltava uuden hyvän kakun leipominen, ei vanhan kakun jakaminen, opasti koulutuskuntayhtymän johtaja Esa Karvinen.
On paitsi verkotuttava, myös uudistuttava, linjasi valtiosihteeri Riina Nevamäki työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän viittasi professori Markku Sotarautaan.
–Ensinnäkin ”maailmalta tuulee” kovaa. Kansainvälinen innovaatiokilpajuoksu on kiihtymässä. Esimerkiksi monet huippuosaajiksi kehittyneet Piilaaksossa työskennelleet intialaiset ovat muuttaneet takaisin Intiaan ja käyttävät osaamistaan intialaisten korkean teknologian yritysten hyväksi. Toiseksi Sotaraudan mukaan ”tulevaisuudesta tuulee”: tieteellinen kehitys kiihtyy – se on ollut tutkijoiden arvion mukaan yhtä nopeaa vuosina 1660–2009 kuin se on välillä 2009–2035.
Nevamäen mukaan monet arvioijat povaavat uuden kasvun aineksiksi ympäristö- ja energiateknologiaa.
–Tämän teknologia-alan kehittämiseen ovat rynnänneet monet alueet. Siksi maailman mitassa pienen alueen kannattaa satsata erikoistuneeseen siivuun, sellaisen niche-osaamiseen kehittämiseen, jota vain harvoilta löytyy.
Innovaatiot takaa hyvä koulutus. Kari Viinimäki korosti, että Länsi-Uudellamaalla tärkeää on erityisesti ammatillinen opetus. Prosesseja parantavat keksinnöt syntyvät usein niin sanotusti lattiatasolla. Ammattikoulutetut myös ovat alueuskollisempia kuin korkeakoulutetut.
Viinimäen mukaan yrityksissä törmää usein siihen, että koulutus ei kiinnosta.
–Nähdään, että opiskelu on yksi asia ja liiketoiminta toinen. Mutta pitäisi nähdä, että koulutus tuo lisäarvoa.
