Ruotsalainen sopraano Eva Comét löysi kodin Karjaalta
27.01.2010 8:55
Helena Soinio
Kun astuu autosta Karjaalla sijaitsevan omakotitalon lumiselle pihalle, kuulee jo äänen.
Eva Comét harjoittelee sisällä pianonsa ääressä.
Hämmästyttävällä voimalla tulvehtiva, lämmin sopraano kantautuu ulos saakka. Comét laulaa koko matkan tullessaan avaamaan ovea tulijalle.
– Hej! Kom in! Comét huudahtaa niin riikinruotsalaisella nasaalilla, että hänen eksoottinen ulkonäkönsä unohtuu heti. Comét on pesunkestävä ruotsalaistyttö Lundista, vaikkakin Intiasta isän puolelta.
Hän puhuu melko ymmärrettävää suomea, vaikka on asunut täällä vasta muutaman vuoden, eikä ole varsinaisesti opiskellut suomea lainkaan.
Eva Cométia saadaan kuulla 7. helmikuuta Pohjan kirkossa, missä suomalainen seurakunta avaa yhteisvastuukeräyksen kirkkokonsertilla.
Kello 19 alkavassa konsertissa Cométia säestää urkutaiteilija Alf Nybo ja ohjelmassa on mm. Franz Lisztin ja Richard Wagnerin lauluja. Lisäksi kuullaan romantiikan helmiä kuten Georges Bizet´n Agnus Dei ja Bach-Gounod´n Ave Maria.
– Teemana ovat arkkienkelit. Osa kappaleista liittyy enkeleihin, jotka auttavat ihmistä. Koen, että minuakin ovat joskus enkelit auttaneet, hän selittää touhukkaasti.
Hän haluaa antaa ääninäytteen, ja hänen impresarionsa Tony Wuorinen istuu pianon ääreen. Comét laulaa komealla äänellään otteen Lisztistä.
Ääniaallot vyöryvät huoneessa niin, että Cométin kissanpentu Siri hiipii kurkistamaan silmät pyöreinä kulman takaa. Emäntä on kovassa vedossa.
Äänen takiaon pidettäväitsensä kunnossa.Tony Wuorinen selittää, että Eva Cométin sopraanoääni edustaa ns. lirico spintoa, ja sen mukaan myös ohjelmisto luodaan.Lirico spinto on hiukan epätavallisempi, dramaattinen sopraanotyyppi, jolla on oma repertuaarinsa. Se on perussopraanoa ”tummempi” ja täyteläisempi ja sopii oopperassa esimerkiksi Verdin Aïdan, Puccinin Madama Butterflyn, Verdin Desdemonan (Otello) ja Leonoran (La forza del destino) rooleihin.– Pidän kovasti myös mm. Sibeliuksen lauluista ja nyt olen ryhtynyt harjoittelemaan Yrjö Kilpistäkin.Comét kuvailee ääntään kuin se olisi jokin instrumentti. Niinkuin se tietysti onkin.– Ääni ja Eva ovat toisinaan kuin kaksi eri asiaa. Ääni tarvitsee jotakin muuta kuin Eva, joka joskus haluaisi vain syödä pullaa! Äänen vuoksi on tehtävä töitä, pidettävä itsensä kunnossa, harjoitettava lihaskuntoa, varottava pakkasta ja yskiviä ihmisiä.Parhaillaan Comét valmistelee kirkkokonserttisarjaa, ja tulossa on konsertteja Pohjan lisäksi mm. Hankoon, Loviisaan ja Kirkkonummelle. Venäjällekin lähdetään romanssikonsertilla. Myös Ruotsissa konsertoidaan tänä vuonna.Ääni kuullostaa hyvinkin valmiilta, mutta tosiasiassa Eva Comét on vasta rakentamassa laulajanuraansa. Hän valmistui Helsingin Metropoliasta vuosi sitten ja ensikonsertti oli helmikuussa. – Mutta olen laulanut koko ikäni ja viisitoistavuotiaana Ruotsissa oopperakorkeakoulun harjoituksia seuratessani tajusin, että minusta tulee laulaja.Ennen Metropoliaa Comét on opiskellut laulua eri opinahjoissa, mm. Lahden ammattikorkeakoulussa.Nyt hänen harjoituttajanaan on Siuntiossa asuva laulunopettaja, kapellimestari ja pianisti George Buckbee. Kilpailulaulajien keskenon todella kovaa.
Oopperatalojen koelaulutilaisuuksissa käyminen on yksi tapa hakeutua uralla eteenpäin.
Comét oli koelaulutilaisuudessa viime vuoden lopulla Lontoossa Covent Gardenissa, ja toivoo tietysti sen poikivan jotakin.
– Tilaisuuden oli määrä kestää kymmenen minuuttia per laulaja, mutta minua haluttiin kuunnella parikymmentä minuuttia.
Nyt vain odotellaan, että puhelin soi: ”We need you!”
– Mutta voi hyvin olla, että puhelin ei soi, hän sanoo realistisesti. Koelaulamassa oli kymmeniä ja kymmeniä laulajia.
Toistaiseksi hän ei ole päässyt koelaulamaan Suomen Kansallisoopperaan.
Nyt hän miettii yhteistyötä suomalaisten orkesterien kanssa.
– Kilpailu laulajien kesken on todella kovaa, mutta Evan kaltaisia ääniä on Suomessa vähän, toteaa Tony Wuorinen.
Kun Eva Cométilta kysyy, miksi hän laulaa, hänen säihkyvä ilmeensä vakavoituu ja tulee hiljaisuus. Yhtäkkiä ollaan peruskysymyksen äärellä.
– Varför rinner vattnet i forsen? Miksi vesi juoksee koskessa? Laulaminen on minulle luonnollinen tarve. Ajattelen, että kun minä olen saanut lahjaksi tällaisen äänen, sitä haluaa käyttää, sitä on pakko käyttää.
Comét kertoo harjoittelevansa päivässä kahdesta neljään tuntiin. Jos jostakin syystä ei vähään aikaa laula, tulee suorastaan ruumiillisesti kipeäksi. Keho kaipaa laulamista.
– Ja laulaminen on hauskaa. Parhaita ovat ne maagiset hetket, kun itse onnistuu kaiken sen harjoittelun jälkeen ja kun yleisö arvostaa.
Comét kertoo konsertistaan viime lokakuussa Pohjois-Venäjällä Arkangelissa.
– Siellä on niin eri kulttuuri kuin täällä, siellä ihmiset tulevat konsertteihin ja iso sali on täynnä. Ihmiset taputtivat käsiä seisaallaan.
– Luokseni tuli eräs täti, joka puhui vain Venäjää, enkä tiedä mitä hän sanoi. Mutta kehoni tiesi, mitä hän halusi sanoa. Hän sanoi niin paljon kauniita asioita. Me ymmärsimme toisiamme vain musiikin kielellä.
