Ruotsalainen sopraano Eva Comét löysi kodin Karjaalta

27.01.2010 8:55

Helena Soinio

Karjaan talvessa. Raasepori on kaksikielisenä kaupunkina mukava asuinpaikka minulle, sanoo Ruotsista Suomeen muuttanut Eva Comét. Hänen takapihansa on täynnä lumisia mäntyjä ja jäniksenjälkiä. (Kuvaaja: Heli Nurmi)
Karjaan talvessa. Raasepori on kaksikielisenä kaupunkina mukava asuinpaikka minulle, sanoo Ruotsista Suomeen muuttanut Eva Comét. Hänen takapihansa on täynnä lumisia mäntyjä ja jäniksenjälkiä. (Kuvaaja: Heli Nurmi)

Kun astuu autosta Karjaalla sijaitsevan omakotitalon lumiselle pihalle, kuulee jo äänen.

Eva Comét harjoittelee sisällä pianonsa ääressä.

Hämmästyttävällä voimalla tulvehtiva, lämmin sopraano kantautuu ulos saakka. Comét laulaa koko matkan tullessaan avaamaan ovea tulijalle.

– Hej! Kom in! Comét huudahtaa niin riikinruotsalaisella nasaalilla, että hänen eksoottinen ulkonäkönsä unohtuu heti. Comét on pesunkestävä ruotsalaistyttö Lundista, vaikkakin Intiasta isän puolelta.

Hän puhuu melko ymmärrettävää suomea, vaikka on asunut täällä vasta muutaman vuoden, eikä ole varsinaisesti opiskellut suomea lainkaan.

Eva Cométia saadaan kuulla 7. helmikuuta Pohjan kirkossa, missä suomalainen seurakunta avaa yhteisvastuukeräyksen kirkkokonsertilla.

Kello 19 alkavassa konsertissa Cométia säestää urkutaiteilija Alf Nybo ja ohjelmassa on mm. Franz Lisztin ja Richard Wagnerin lauluja. Lisäksi kuullaan romantiikan helmiä kuten Georges Bizet´n Agnus Dei ja Bach-Gounod´n Ave Maria.

– Teemana ovat arkkienkelit. Osa kappaleista liittyy enkeleihin, jotka auttavat ihmistä. Koen, että minuakin ovat joskus enkelit auttaneet, hän selittää touhukkaasti.

Hän haluaa antaa ääninäytteen, ja hänen impresarionsa Tony Wuorinen istuu pianon ääreen. Comét laulaa komealla äänellään otteen Lisztistä.

Ääniaallot vyöryvät huoneessa niin, että Cométin kissanpentu Siri hiipii kurkistamaan silmät pyöreinä kulman takaa. Emäntä on kovassa vedossa.

Äänen takiaon pidettäväitsensä kunnossa.Tony Wuorinen selittää, että Eva Cométin sopraanoääni edustaa ns. lirico spintoa, ja sen mukaan myös ohjelmisto luodaan.Lirico spinto on hiukan epätavallisempi, dramaattinen sopraanotyyppi, jolla on oma repertuaarinsa. Se on perussopraanoa ”tummempi” ja täyteläisempi ja sopii oopperassa esimerkiksi Verdin Aïdan, Puccinin Madama Butterflyn, Verdin Desdemonan (Otello) ja Leonoran (La forza del destino) rooleihin.– Pidän kovasti myös mm. Sibeliuksen lauluista ja nyt olen ryhtynyt harjoittelemaan Yrjö Kilpistäkin.Comét kuvailee ääntään kuin se olisi jokin instrumentti. Niinkuin se tietysti onkin.– Ääni ja Eva ovat toisinaan kuin kaksi eri asiaa. Ääni tarvitsee jotakin muuta kuin Eva, joka joskus haluaisi vain syödä pullaa! Äänen vuoksi on tehtävä töitä, pidettävä itsensä kunnossa, harjoitettava lihaskuntoa, varottava pakkasta ja yskiviä ihmisiä.Parhaillaan Comét valmistelee kirkkokonserttisarjaa, ja tulossa on konsertteja Pohjan lisäksi mm. Hankoon, Loviisaan ja Kirkkonummelle. Venäjällekin lähdetään romanssikonsertilla. Myös Ruotsissa konsertoidaan tänä vuonna.Ääni kuullostaa hyvinkin valmiilta, mutta tosiasiassa Eva Comét on vasta rakentamassa laulajanuraansa. Hän valmistui Helsingin Metropoliasta vuosi sitten ja ensikonsertti oli helmikuussa. – Mutta olen laulanut koko ikäni ja viisitoistavuotiaana Ruotsissa oopperakorkeakoulun harjoituksia seuratessani tajusin, että minusta tulee laulaja.Ennen Metropoliaa Comét on opiskellut laulua eri opinahjoissa, mm. Lahden ammattikorkeakoulussa.Nyt hänen harjoituttajanaan on Siuntiossa asuva laulunopettaja, kapellimestari ja pianisti George Buckbee. Kilpailulaulajien keskenon todella kovaa.

Oopperatalojen koelaulutilaisuuksissa käyminen on yksi tapa hakeutua uralla eteenpäin.

Comét oli koelaulutilaisuudessa viime vuoden lopulla Lontoossa Covent Gardenissa, ja toivoo tietysti sen poikivan jotakin.

– Tilaisuuden oli määrä kestää kymmenen minuuttia per laulaja, mutta minua haluttiin kuunnella parikymmentä minuuttia.

Nyt vain odotellaan, että puhelin soi: ”We need you!”

– Mutta voi hyvin olla, että puhelin ei soi, hän sanoo realistisesti. Koelaulamassa oli kymmeniä ja kymmeniä laulajia.

Toistaiseksi hän ei ole päässyt koelaulamaan Suomen Kansallisoopperaan.

Nyt hän miettii yhteistyötä suomalaisten orkesterien kanssa.

– Kilpailu laulajien kesken on todella kovaa, mutta Evan kaltaisia ääniä on Suomessa vähän, toteaa Tony Wuorinen.

Kun Eva Cométilta kysyy, miksi hän laulaa, hänen säihkyvä ilmeensä vakavoituu ja tulee hiljaisuus. Yhtäkkiä ollaan peruskysymyksen äärellä.

– Varför rinner vattnet i forsen? Miksi vesi juoksee koskessa? Laulaminen on minulle luonnollinen tarve. Ajattelen, että kun minä olen saanut lahjaksi tällaisen äänen, sitä haluaa käyttää, sitä on pakko käyttää.

Comét kertoo harjoittelevansa päivässä kahdesta neljään tuntiin. Jos jostakin syystä ei vähään aikaa laula, tulee suorastaan ruumiillisesti kipeäksi. Keho kaipaa laulamista.

– Ja laulaminen on hauskaa. Parhaita ovat ne maagiset hetket, kun itse onnistuu kaiken sen harjoittelun jälkeen ja kun yleisö arvostaa.

Comét kertoo konsertistaan viime lokakuussa Pohjois-Venäjällä Arkangelissa.

– Siellä on niin eri kulttuuri kuin täällä, siellä ihmiset tulevat konsertteihin ja iso sali on täynnä. Ihmiset taputtivat käsiä seisaallaan.

– Luokseni tuli eräs täti, joka puhui vain Venäjää, enkä tiedä mitä hän sanoi. Mutta kehoni tiesi, mitä hän halusi sanoa. Hän sanoi niin paljon kauniita asioita. Me ymmärsimme toisiamme vain musiikin kielellä.

Kerro kaverille

Keskustelua aiheesta

Keskustelupalstalle ei voi toistaiseksi jättää uusia viestejä perjantain klo 16:n ja maanantain klo 8:n välisenä aikana.


Kulttuurikumppanit

Viikon runo

UnelmiaOnko Sinulla riittävästu unelmia, Lue lisää »

Kulttuurikumppanit

Puukstaavin tapaamiset

Puukstaavin tapaamiset ovat alkaneet. Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamisesta, niin tule mukaan joukkoomme. Lue lisää »

Kulttuurikumppanit

Mitä tehdä omenoista ja marjoista

Siitä tietoa Kässällä 1.9.2010 klo 18.00 Lue lisää »

Kulttuurikumppanit

Viikon Runo

Rakkauden silta on muita kauniimpi.Matka sen yli onlyhyt mutta kiehtova.Monet eivät tätä huomaavaikka sillan patsaat ja kaaretheijastavat hyvyyden värejä. Lue lisää »

Kulttuurikumppanit

Kirjallisuustapahtuma

CafeLauri ja Puukstaavi järjestävät kirjallisuustapahtuman 20.8 klo 18.00 - 19.00 CafeLaurissa, Kauppakatu 16. Lue lisää »


Terveys

Keski-iän kriisit ovat pientä murrosiän rinnalla

Nuoruus on suurten mullistusten aikaa. Mieli myllertää ja keho muuttuu silmissä. Helsingin kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevä lääketieteen ja kirurgian tohtori Hannu Penttinen muistuttaa, että muutamien vuosien aikana nuori... Lue lisää »


Ihmiset

Lohjan sairaalan ensimmäisestä lapsesta varttui lätkämies

Lohjan Seudun sairaalan (nykyinen pääterveysasema) ensimmäinen vauva syntyi 18. maaliskuuta 1959. Poikalapsesta varttui lätkämies.Kyseessä on Lohjan Kisa-Veikkojen naisjoukkueen valmentaja Jari Forsström. Hän nosti seuran viime vuonna ensimmäistä ke... Lue lisää »


Ruoka

Etnokokki lähikaupassa: Turkkilainen mantikeitto on todellinen slow food -ruoka

Turkista kahdeksan vuotta sitten Suomeen muuttanut Neziha Andi valmistaa turkkilaista perinneruokaa mantikeittoa. Alunperin mantikeittoa tekivät vaeltavat turkkilaiset ratsumiehet, koska kuivattua mantia oli kätevää keittää leirinuotiolla. Nykyään s... Lue lisää »


Kulttuurikumppanit

Viikon runo

UnelmiaOnko Sinulla riittävästu unelmia, Lue lisää »

Puukstaavin tapaamiset

Puukstaavin tapaamiset ovat alkaneet. Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamisesta, niin tule mukaan joukkoomme. Lue lisää »

Mitä tehdä omenoista ja marjoista

Siitä tietoa Kässällä 1.9.2010 klo 18.00 Lue lisää »


 

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, Imatralainen Jyväskylän kaupunkilehti, Karkkilalainen, Keski-Uusimaa, Kuopion Kaupunkilehti, Lappeenrannan Uutiset Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Viikkouutiset, Nurmijärven Uutiset, Seinäjoen Sanomat, Sipoon Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset | Työ ja tekijät

Powered by eZ Publish