Mika toisen otsikon alla jo asiaa sivusikin;
Kyllä harmittaa kun porukat hallituksessa ja valtuustossa olivat aikoinaan niin rähmällään Elinan edessä. Ruotsinnoksien asiaa ei arvosteltu oikeastaan lainkaan, ja oli niin hienoa kun uusi johtajatar kokouksissa halusi myös olla useamman kielen asialla, välillä ihan oikein ruotsia puhellen. Eipä silloin valtuusto paljoa ajatellut, eikä kuluista puhuttu ilmeisesti mitään.

Mitä tällä ruotsintamisella nyt ollaan saavutettu?
Kaupungin paperit käännetään ruotsiksi, ainakin yhden ihmisen työpanos on tähän valjastettu. Mahtaakohan kääntelijän motivaatio olla millä tasolla, ainakaan minua ei hirveästi motivoisi käännellä pelkästään omaksi iloksi. Haluaisin nähdä lukuja, montako lohjalaista näitä käännöksiä on koko kaksikielisyyden aikana Lohjalla tarvinnut.

Sitten kadunnimet. Minulla on oma nimi. Minulla on jopa oma SOTU. Kaduillakin on omat nimet, ja jopa numerotkin, jotka ne yksilöivät. Somaliasta suomeen tulevat pakolaiset pystyvät mainiosti suunnistamaan Lohjalla ilman somaliaksi väännettyjä kadunnimiä.

Kadunnimiväännöksistä muille kielille ei ole mitään lisäarvoa. Jos halutaan tutkia jonkin sukunimen tai kadunnimen etymologiaa on se mahdollista tutkimalla nimen merkitystä alkuperäkielellä, mutta nimen alkuperän selvillesaanti ei voi olla nimen toiselle kielelle vääntämisen tarkoitus.
Toinen asia on opastekyltit. Routiolle mennessä on opaste LIIKEKESKUS, sen kääntäminen olisi kielilain tarkoittamaa kylttien kääntämistä ja sitävastaan ei minullakaan voi nykylain voimassaollen olla mitään vastaansanottavaa.
Mutta yksilöiviä kadunnimiä ei saa vääntää miksikään.

Kielilakiin pitäisi ehdottomasti saada tarkennus nimenomaan kadunnimien osalle, minun tulkintani on että nykyisinkään ei katujen nimiä saa vääntää, vaan pelkästään opasteet, mutta sisäministeriössä ei olla tämän tulkinnan kannalla, olen kysynyt kyllä.

Lohjalla ei RKP ilmeisesti ole kovin pontevasti ollutkaan nimiväännösten kannalla, kiitos siitä.

Huomionarvoista vielä on kenties se, että nyt tapetilla oleva Googlen Street View -palvelu ontuu juuri näiden kadunnimiväännösten takia suomessa. Huhun mukaan Googlen suomen yksikössä on työssä rantaruotsalainen, jonka toimien johdosta nyt aivan suomenkielisilläkin alueilla pälvelussa kadunnimien paikalla näkyykin niiden ruotsinväännöksiä.
Toivonkin, että RKP:n piirissä tartutaan tähän, ja kerrotaan tälle mahdollisesti olemassaolevalle sabotoijalle että toimintansa ei edistä ruotsinkielisten asemaa millään lailla, vaan päinvastoin.
Jouni

16/02/2010 2:34 pm, jouni | Ilmoita asiaton viesti

Suomen kielipolitiikka on vähintäänkin omituista. Missään muussa maassa ei ole pakko opiskella kieltä, jota vain 5 % kansasta puhuu kotikielenään.

Ruotsia kotikielenään puhuvien suosiminen korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään ainakaan lisää nykyisen kielipolitiikan kannatusta.

Jouni Tirkkonen, Kerava
perussuomalaiset

16/02/2010 3:11 pm, Jouni Tirkkonen | Ilmoita asiaton viesti

Suomen kielipolitiikkaa hallitsee kummallinen asenne:
Ruotsin kieltä on PAKKO oppia, vaikka parempi vaihtoehto olisi ajatella sitä mahdollisuutena, kuten venäjän kieltäkin, jota taas muista syistä ei haluta oppia.

Jo pelkästään se, että pieni vähemmistö on saanut edustajansa kaikkiin sodanjälkeisiin hallituksiin ja on muutenkin - usein hyvin lapselliseen tyyliin jopa - ollut aina kärkkäästi ajamassa etujaan, on omiaan tekemään ruotsin kielestä ongelman.

Kun tiedämme, että ruotsinkielisen vähemmistön ei tarvitse olla huolissaan asemastaan millään tasolla, voidaan tätä hössöttämistä pitää lähinnä hölmöytenä.

Venäjän kielen tarpeellisuudesta taas varmasti lappeenrantalaisilla on eri käsitys kuin vaikkapa jämsäläisillä...

Kun mennäänn asioissa vähän niin kuin perä edellä puuhun niin jälki on sitten sitä mitä on.

Periaatteessahan vieraiden kielten osaaminen on rikkaus.
Jos kuitenkin niiden oppimisesta tehdään tunne- ja politiikkakysymys, koko asia muutuu joksikin ihan muuksi.

...och samma på svenska, förstås... i po pusski...

tai, noniin...

16/02/2010 4:52 pm, Sven Mångsidig | Ilmoita asiaton viesti

Tämähän ei todellakaan ole ensimmäinen kerta kun tästä typerääkin typerämmästä kielilain kadunnimi- asiasta keskustellaan.

Liitän loppuun oikeusministeriön virkamiehen taannoisen käsityksen asiasta, se kertoo lainkäytön valvojan käsityksen kapeuden.

Kun Timo Kalli tuli nostaneeksi esille kansanedustajien vaalirahavoitelun kertoessaan ettei hän ole kertonut koska siitä ei rangaista, teki hän vallankäytön läpinäkyvyydelle ja sitäkautta kansalle suuren palveluksen.

Toivon ehdottomasti että Lohjan kaupunki on kyllin rohkea (lue köyhä ja haluaa käyttää rahansa vaikka terveyskeskuspäivystyksen parantamiseen ennen kuin väg -lisäkyltteihin) ja kieltäytyy toimimasta kaistapäisesti, ja järjenvastaisesti. Ja nousee otsikoihin, ja sitäkautta yleiseen keskusteluun kielilaista, ja sen tulkinnan muuttamisesta.

Haluan uskoa, että ruotsinkielisten asemaa suomessa ajava puoluekaan ei lähtisi tässä järjenkäytön vähentämisen tielle.

tässä vielä tuo lainaus:
"
Kielilain 33 §:n mukaan viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä, jollei kansainvälisen käytännön mukaisesti käytetä vierasta kieltä.

Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisten – kunnallisten tai valtion viranomaisten – asettamien teiden nimikylttien on oltava kaksikielisessä kunnassa kunnan molemmilla kielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Kunnan muuttuessa yksikielisestä kaksikieliseksi on siellä sijaitsevat viranomaisen asettamat kyltit saatettava vastaamaan kielilain säännöksiä.

Sammatin kunta on liittymässä Lohjan kaupunkiin vuoden 2009 alusta, jolloin uudesta kunnasta tulee kaksikielinen. Tästä syystä on myös entisessä Sammatin kunnassa olevat viranomaisen asettamat kyltit käännettävä ruotsin kielelle.

Katukylttien kääntämisellä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että vakiintuneet nimet tai erisnimet tulisi kääntää toiselle kielelle. Tällaisessa tapauksessa tulisi käännettäväksi näin ollen ainoastaan kadun nimen loppuosa, kuten esimerkiksi –tie tai -katu (esimerkkinä vaikkapa Väinö Linnan katu, joka voitaisiin kääntää Väinö Linnas gata).

Sama kääntämisvelvollisuus koskisi tapausta, jossa yksikielisesti ruotsinkielinen kunta muuttuu kaksikieliseksi. Tällöin ruotsinkielinen tien nimen loppuosa tulee kääntää suomeksi (esimerkkinä vaikkapa Lindbergs väg, joka voitaisiin kääntää Lindbergin tie).

Kuntien yhdistyessä on viranomaisten joka tapauksessa varmistuttava siitä, että aikaisemmin eri kunnissa sijainneet samannimiset kadut yksilöidään riittävällä tavalla. Tässä yhteydessä voidaan miettiä myös tarkoituksenmukaista kadun nimien kääntämistä toiselle kielelle.
"

lainaus on vuodelta 2008, oikeusministeriön kannanotosta.
Jouni

16/02/2010 4:55 pm, Jouni | Ilmoita asiaton viesti

Jos Lohjalla edes asuisi ruotsinkielisiä merkittävä määrä olisi ehkä perusteltua muuttaa kylttejä ruotsin kielelle puhumattakaan Sammatista, missä kylttejä vaihdettiin ja paljonko se maksoi? Taantuman aikana pitää kurjuutta jakaa, niin eikö tämmöinen vähäpätöinen asia ruveta nyt vaihtamaan kylttejä voisi jäädä väliin?

Pelottaa ajatus liittymisestä johonkin ruotsinkieliseen kuntaan, anteeksi nyt vain. Mitähän siitäkin seuraa.

17/02/2010 9:43 am, Eijuli | Ilmoita asiaton viesti

Lohja on jo ammoissista ajoista ollut hyvin kaksikielinen, jopa niin että ruotsi on ollut enemmistönä. Näitä seutuja on raivanneet ruotsinkieliset esi-isämme. Tämän perintönä meillä on kaksikielisyys. Ja hyvä niin. Se että on käynyt vain kansalaiskoulun eikä osaa mitään, ei pidä olla syynä ruotsinkielen sortamiseen näillä seuduilla.

17/02/2010 1:09 pm, kaksi kieltä, yksi mieli | Ilmoita asiaton viesti

Eletäänhän jo nykypäivää. Ne vanhat ajat jos pätevät, niin muutetaan kyltit venäjäksikin.
Näitä polkuja on tallannut ja raivanneet ryssätkin.

17/02/2010 6:38 pm, poliitikko | Ilmoita asiaton viesti

Aika on todella ajanut paitsi tuon kansalaiskoulu/oppikoulu-jaottelun niin myös sen jaon ohi, että ruotsinkieliset ovat ns. vähän "fiinimpää väkeä".

Ehkä syynä on se, että maailma on avartunut niin, että ihmisille käsite ulkomaat merkitsee jotain paljon Tukholmaa kauempana sijaitsevaa Entisaikaan toki saattoi olla niin, että Tukholmasta haettiin sivistystä ja laajempaa maailmankuvaa .

Ne ajat ovat menneet jo yli 50 vuotta sitten.

Kyllähän varmasti kenelle tahansa kelpaa etuoikeutettu asema, mutta pelkkään kieleen perustuva asema ei ole nykypäivää .

Toki suomenruotsalaisten valtaenemmistö elääkin jo nykypäivää omien kokemuksieni mukaan, mutta
on säälittävää, miten pieni vähemmistö suomenruotsalaisia vieläkin elää sellaisessa uskossa, että heitä pelätään ja kunnioitetaan sen vuoksi, että ruotsin kielen puhuminen on jotenkin "sivistynyttä".

Välkommen till den 21. århundraden

17/02/2010 9:56 pm, Sven Mångsidig | Ilmoita asiaton viesti

Hirveä haloo nimikylteistä! Eihän tollanen 150.000 ole edes kovin iso summa kaupungin taloudessa. Kyllä nykyisen Lohjan alueella asuu ihan merkittävä määrä ruotsinkielisiä. Käykää Roution einarit joskus vaikka Virkkalassa katsomassa.

Suomi on kaksikielinen maa ja se on meille rikkaus. Ei muuta kun nimikyltit vaihtoon. Ei anna kovin hyvää kuvaa meistä lohjalaisista tällanen elämöinti Siuntiossa ja Inkoossa, jossa mietitään, josko kuntaliitos olisi järkeävä juttu..

17/02/2010 9:57 pm, Samppe | Ilmoita asiaton viesti

Taitaisi Virkkalan ruotsinkielisetkin haluta sillä rahalla muita palveluja, kuin kaksikielisiä kylttejä.

18/02/2010 2:30 am, Haloo, täällä Virkkala | Ilmoita asiaton viesti

Taitaisi Virkkalan ruotsinkielisetkin haluta sillä rahalla muita palveluja, kuin kaksikielisiä kylttejä.

18/02/2010 2:30 am, Haloo, täällä Virkkala | Ilmoita asiaton viesti

Taitaisi Virkkalan ruotsinkielisetkin haluta sillä rahalla muita palveluja, kuin kaksikielisiä kylttejä.

18/02/2010 2:30 am, Haloo, täällä Virkkala | Ilmoita asiaton viesti

Niin olisihan sillä rahalla saatu pidettyä laboratoriopalvelut heikosti liikkuville vanhuksille virkkalassa.

Heikki Parviainen
kv.
Nummi-Pusula

18/02/2010 4:38 am, Heikki | Ilmoita asiaton viesti

Koko kylttiasia on vain hämäystä jolla yritetään pitää keskustelu kaksikielisyydestä sivuraiteilla. Miksi ei keskustella esim. siitä että rantaruotsalaisissa kunnissa erilaiset paikallisviranomaisten luvat kuten vaikka rantarakentamisessa kohtaavat suomenkileiselle aina vaikeuksia. Olen seurannut yhtä tapausta läheltä eräässä kaupungissa. Viereiselle tontille on lupa tullut nopeasti ja ohjeita väljästi tulkiten kun suomenkielinen ei saanut lupaa oudoilla perusteilla. Omistaja masentui ja jätti asian silleen. Kaunis tontti on nyt osa kaunista luontoa ja "ruotsalaiset" pohtivat nyt naapureissa mitähän se nyt meinaa. Tontti taitaa odottaa aikaa kunnes virkamiehistö kaupungissa vähän suomalaistuu.

18/02/2010 9:24 am, Vapaa | Ilmoita asiaton viesti

Mistähän nimimerkki "kaksi kieltä, yksi mieli" sai semmoisen päähänsä, että en osaa mitään ja olen käynyt vain kansalaiskoulun. Sen verran on ikää, että muistan mikä kansalaiskoulu on. Minulla on korkeampi akateeminen tutkinto ja olen työskennellyt kahdessa hyvinkin tunnetussa ruotsalaisessa konsernissa ja pratat svenska ganska mycket med mina kolleger från Sverige till exempel. Jonkun verran on siis kokemusta ruotsinkielisistä.

Millähän rahalla tätä kaksikielisyyttä oikein pidetään yllä. Mahtaakohan tämän viiden prosentin väestön verotuloilla riittää ylläpitämään ruotsinkielistä tv-kanavaa, radiokanavaa, handelshögskolania jne, eiköhän siihen tarvita myös meidän suomalaisten euroja, joten vähän nöyrempää asennetta kiitos.

Ja ihan mukavia kollegoita minulla on ollut, jotka ovat kehuneet kielitaitoani, kenenkään nimi ei ollut Mulqvist....

18/02/2010 9:44 am, Eijuli | Ilmoita asiaton viesti

Lohjan päättäjien pitää perua se edellisen kaupunginjohtajan esitys ja valtuuston päätös, niin asia muuttuu. Ei niitä kylttejä kannata ruveta nyt heti rakentamaan.

Heikki Parviainen
KV.
Nummi-Pusula

18/02/2010 9:50 am, Heikki | Ilmoita asiaton viesti

joopa-joo, kyllä sitä ollaan niin äänessä kieli-viisastelun suhteen. Yllättävästi siihen on ottanut osaa myös valtuuston äänitorvi, siis aika torvea koko poppoo. Kysymys kuuluukin: ollaanko Lohjalla enemmän torvia kuin muualla, siis sivistyneemmän suomen perukoilla? Mielestämme ollaan.

18/02/2010 3:31 pm, pikkukalle | Ilmoita asiaton viesti

Sven Virkkalasta, käväisepä ajan kulueksi Kunta.net sivuilla ja laita merkille, että Lohjan kaupungissa oli 31.12.2008 asukkaita 39133, mutta ruotsinkielisiä vain 1573. Sitten tee prosentti-laskenta ja saat tulokseksi 4,0196. Se ei ole Sinun väittämä merkittävä määrä. Lisäksi väitän, että käytännössä suurin osa heistä on ihan oikeasti kaksikielisia, pärjäävät hyvin suomen kielellä ja ovat mukavia ihmisiä. (huom. luvuissa puuttuu yksikielinen Sammatti). Siinä vaatimuksessa, että Lohjan kaupunki vaihtaisi muutaman änkyrän takia lisää kylttejä, ei ole päätä eikä häntä. Virkkala ei ole koko Lohja, kieliraja menee Tynninharjulta, mutta pistäydyppä ihmeessa Routiolle, Sammattiin tai Muijalaan, siellä ei asuu mörköjä.
Lain mukaan kaksikielisyys edellyttä 8% vähemmistöä tai 3000 asukasta. Lohja ei täytä niitä ehtoja. Harmitta Sinua tietenkin, mutta faktaa se on.
Suomi on saatu poliittisten lehmäkauppojen tuloksena kaksikieliseksi vain paperilla, todellisuudessa 95% on suomenkielisiä. Se ei ole minkäänlaista kaksikielisyyttä. Ja kenelle "meille" se on rikkaudeksi? Ainakin meille suomenkielisille, se on täysin ylimääräinen ja turha risti kannettavaksi, me emme tarvitse ruotsinkielistä palvelua. Mutta välitätkö Sinä siitä?
Suosittelen kuitenkin sinulle, Sven Virkkalasta, että ottaisit nyt järjen käteen ja rupeaisit erottelemaan todellisuuden pikkupuolueen ärhäkästä propagandasta. Silloin kaikilla olisi paljon kivempaa.

18/02/2010 4:41 pm, Routiolainen | Ilmoita asiaton viesti

Surkuhupaisaa on on "pakkopuolue" RKP:n pakkoruotsi -vaatimukset.

Ja kaiken lisäksi opetusministerimme Virkkunen (kok) heittelee ilmaan ajatuksia ruotsinkielen opettamisen "varhaistamisesta" alkamaan siis jo viidenneltä luokalta. Juurihan monessa kunnassa on järkiinnytty ja siirretty A2-kielenä ruotsin opiskelun aloittaminen yläasteelle ihan säästösyistä.

Mitenkäs on suomenkielisten oikeudet, asema ja tasa-arvo ruotsinkielisissä kunnissa kuten Inkoo tai Raasepori saati pohjanmaalla? Meillä on huomattavasti paljon vaikeampia ongelmia kaksikielisyyden kanssa kuin Lohjalta puuttuvat katukyltit. Mutta maalaisjärki on jätetty taas taka-alalle.

Pakko on väärä toimenpide. Ruotsin kielen taitaminen voi olla yleissivistystä, perinnettä, suvun kieltä, rikkautta tai mitä tahansa muuta mutta pakko se ei saa olla. Mielestäni meille riittäisi vallan mainiosti yläasteella pidettävä "kansalaistaidon" kurssi, joka sisältäisi mm. alkeet ruotsinkielestä. Ja kaikki halukkaat voisivat opiskella niin ruotsia kuin espanjaakin valinnaisaineena.

Katukylttien vaihtelu on suomenkielisillä alueilla turhaa rahan tuhlausta.

Riikka Slunga-Poutsalo
perussuomalainen

18/02/2010 5:10 pm, Riikka Slunga-Poutsalo | Ilmoita asiaton viesti

Selvyyden vuoksi, en ole virkkalalainen, mutta tunnen kyllä virkkalalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi. En ole sitä vastaan myöskään, että ruotsin kieltä opetetaan kouluissa. Se kuuluu yleissivistykseen, kuten venäjän kielen taitokin. Molemmista kielistä on hyötyä paitsi ulkomaankaupassa myös silloin kun on aitoa halua tutustua erilaisiin ihmisiin.

Kokonaan toinen juttu sitten on tämä kummallinen ruotsin kielen ylivalta Suomessa.

Ymmärtäisin, jos ruotsinkieliset olisivat jonkinlainen sorrettu ryhmä, joka joutuisi elämään valtaväestön sorron alla.

Kuitenkin jokainen ajattelemaan kykenevä tietää, että näin ei ole.

Miksi sitten jatkuvasti pitää yhteiskunnan kustannuksella järjestää pienelle ( ja vielä alati pienenevälle ) vähemmistölle erityisetuja muuhun väestöön nähden?

Miksi näin ei tehdä saamelaisille?

Entä sitten alati kasvava venäjää puhuva vähemmistömme?

Entä somalit?

Kohtuuden nimissä pitäisi ruveta ajattelemaan tätä lähes tulkoon valtiota valtiossa ja sen mielekkyyttä yleensä.

Minulla ei sitten ole henkilökohtaisesti mitään suomenruotsalaisia vastaan ja puhun varsin sujuvasti ruotsia itsekin.

Suomalaiset vain voisivat vähitellen alkaa opettelemaan terveeen itsetunnon varaan perustuvaa elämää.

Ei se edellytä sitä, että toiseen suuntaan pyllistetään ja toiseen kumarretaan vaan sitä, että suhteutetaan asiat toisiinsa ja esimerkiksi noissa kylttiasioissa käytetään tervettä maalais(tai kaupunkilais-)järkeä.

Sammatin metsäteillä ei tarvita muita kuin suomenkielisiä kylttejä. Tällainen hössötys vain huonontaa suomenruotsalaistenkin mainetta, sillä eivät he kaikki nyt sentään ihan hölmöjä ole.

Eiväthän

18/02/2010 5:35 pm, Sven Mångsidig | Ilmoita asiaton viesti