Rankka kuntaremontti

Pornainen on pienehkö kunta itäisellä Uudellamaalla Porvoon ja Mäntsälän välissä. Asukkaita vähän yli 5000. Se on hyvin tyypillinen maaseutukunta. Kirkonkylän halkoo raitti, jonka varrella on pari pankkia, muutama kauppa, baari, urheilukenttä ja kunnantalo. Ja tietysti kirkko. Muistuttaa paljon Karjalohjaa.

Paikallinen asukasyhdistys, Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS, järjesti pari viikkoa sitten Kuntafoorumin, jonka aiheena oli kuntauudistus. Seurakuntakeskuksen sali oli täynnä.

Paneelissa istuivat valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, kunnanjohtaja ja  kirkkoherra. Kuntaministeri Henna Virkkusen erityisavustaja selvitti, miksi uudistus on välttämätön. Hän perusteli sitä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisella ihmisten ikääntyessä. Jotain pitää tehdä, tai muuten hukka perii, hän varoitteli. Siinähän se on, koko kuntauudistuksen ydin.

Pyysivät minut paikalle keskustelun vetäjäksi. Oli mukava tehtävä. Kunta on tuttu. Elelin siellä monet vuodet kesäasukkaana.

Puhun Pornaisista näinkin pitkään, koska sen vastaus kuntauudistukseen on sama kuin monella muullakin kunnalla: ”Kiitos ei! Haluamme pysyä itsenäisenä. Emme kaipaa kuntaliitoksia, emmekä hyväksy pakkoa. Tulemme hyvin omillamme toimeen.”

Kuntauudistusta puuhaava virkamiestyöryhmä ehdottaa Pornaisten, Mäntsälän ja Pukkilan yhdistämistä. Kuntien kattojärjestössä, Kuntaliitossa, on laskettu, että yli puolet manner-Suomen kunnista vastustaa uudistusta. Pornainen ei ole yksin.

Kataisen hallitus yrittää vähentää rajusti kuntien määrää. Nyt niitä on 336. Työryhmän tavoitteena on, että muutaman vuoden päästä niitä olisi vain noin 70. Tämä tietäisi rankkaa kuntaremonttia. Niin rankkaa, että se ei sellaisenaan toteudu. Eiköhän raja ole vedetty tarkoituksella näin alas, jotta siitä voi antaa poliittisessa jatkokäsittelyssä vähän periksi.

Kuntauudistus tulee koko hallituksen pöydälle lähikuukausina. Remontti ei koske Ahvenanmaata. Sen itsehallinto on niin vahva, että uudistusta ei sinne edes yritetty tyrkyttää.

Aikataulu on tiukka. Tavoitteena on piirtää Suomen kuntakartta uuteen uskoon vuoteen 2015 mennessä. Eli nykyisen hallituksen ja kuluvan vaalikauden aikana.

Tämän vuoden lokakuun loppupuolella ovat seuraavat kuntavaalit.

En usko, että hallitus löisi sitä ennen kuntauudistuksensa lopullisesti lukkoon. Se olisi poliittisesti uhkarohkea veto.

Keskusta ja Perussuomalaiset kiittävät jo nyt kädet ristissä kuntauudistusta. Eivät siksi, että ne kannattaisivat sitä, vaan siksi, että ne saavat terävääkin terävämmän vaaliaseen käsiinsä.

Kummallekin puolueelle menestys kuntavaaleissa on elintärkeä. Sitä kautta ne havittelevat nykyistä vahvempaa asemaa valtakunnanpolitiikassa, eduskunnassa. Oppositiossa on ikävä vallattomana istua.

Kuntauudistus on vahvasti kokoomusvetoinen. Se on kuntaministeri Henna Virkkusen poliittinen diplomityö. Hankkeen kaatuminen olisi paha kolaus koko Kokoomukselle pääministeri Kataisesta lähtien.

Hallitus selvisi yllättävän helposti päättäessään valtion lähivuosien budjettiraameista. Tämä kuntaremontti on toista maata. Edessä on kova vääntö Kataisen-Urpilaisen hallituksen sisällä. Otetaan malliksi vaikka pakkoliitokset. SDP vastustaa niitä jyrkästi, Kokoomuksen työkalupakissa ne ovat mukana.  

Hallitus ei kuntaremonttiinsa kaadu. Sitä ilon ja riemun päivää se ei oppositiolle suo. Uudistuksen valmistelua jatkettaneen niin, että isot ja hankalat ratkaisut siirretään suosiolla kuntavaalien yli. Vasta sitten piirretään uusi kuntakartta. Jos silloinkaan.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Ylen politiikan toimittaja, joka aloitti uransa Länsi-Uusimaassa.

Written by:

Tarmo Ropponen

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Noinhan se on. Paketissa on ratkaisumalleja vaikeisiin ongelmiin ja uskomattomia utopioita. Väestörakenteen ja huoltosuhteen kehitysongelmia ei voi kiistää. Jotain on pakko tehdä. Palvelut sinne missä ovat asukkaat -tavoite on utopistinen, ellei siten kasata kaikkia asukkaita ja palveluita Helsinkiin :)

Runo Linna (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun