Kesäasukkaat - kuntien voimavara

Mökkitilastoni menevät uusiksi kuntaliitosten myötä. Yhteenlasku kertoo jotakin, mutta kuinka moni onkaan kuntaliitoksen myötä myös mökkiläinen omassa kunnassaan.

Yhä useampi mökki on hyvin varustettu kakkosasunto. Ratkaisevaa on silloin rekisterissä oleva asuntotyyppi. Ovatko ne ajan tasalla?

On myös outoa sanoa menevänsä ”mökille” , kun kyseessä on vapaa-ajan asunto, kakkosasunto, jossa ollaan monesti pitempään ja enemmän kuin ykkösasunnossa. Moni mökkiläisyhdistyskin haluaa olla mieluummin vapaa-ajan asukkaiden kuin mökkiläisten yhdistys.

Vielä vuonna 2007 Kuusamo oli johtava mökkikunta. Ykkössija perustui kuitenkin yritysten henkilökuntaa ja edustamista varten rakennettuihin huviloihin, joita on kaksi kolmasosaa mökeistä. Nyt ykköspaikkaa pitää Parainen, jonka kaamea nimi vielä viime vuonna oli Länsi-Turunmaa. Parainen on Kaskisten ohella Suomen ainoa kokonaan veden ympäröimä kaupunki. Sillä on meripinta-alaakin eniten ja mökkejä noin 8400.

Tulevien kuntaliitosten myötä Lohjasta tulee muutaman vuoden perästä mökkikuntien ykkönen, kun Lohjan omat 3693, Karjalohjan 1786, Nummi-Pusulan 2780 ja ehkä vielä Siuntionkin 795 mökkiä lasketaan yhteen.

Tulos on 9054 vapaa-ajan asuntoa. Kuusamo jää kauas taakse 6394 luvullaan.

Kesämökkejä on Suomessa noin puoli miljoonaa ja niitä käyttää noin 800 000 henkilöä. 13 kunnassa kesäasukkaat vähintäänkin kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän kesäisin.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan mökkiläisten merkitys mökkikuntansa talouteen ja työllisyyteen on huomattava. Vaikutus vuonna 2010 oli 7,4 mrd euroa, ja se koostuu uudisrakentamisesta, korjaustoiminnasta, kestokulutus- ja päivittäistavaroiden sekä palvelujen hankinnoista, kiinteistökaupoista ja kiinteistöveroista.

Vapaa-ajan asumiseen käytettävien rahasummien kohteista sai hyvän kuvan Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Kevätpuutarha, Oma Koti, OmaMökki ja Sisusta! -messuilla. Se oli valtava tapahtuma ja osoitti erinomaisesti, miten suuresti mökkeilyyn voi sijoittaa varojaan, vain taivas on kattona.

Tämä ei kuitenkaan riitä kaikkien kuntien päättäjille, kiinteistöveron korotus tuntuu helpolta ratkaisulta saada kunnan talouteen lisärahaa. Kuntaliiton mielestä loma-asuntojen kiinteistöverotuksen pohjana olevat rekisterit ja verotusarvot tulisi päivittää. Jo tämä toimi saattaisi tuplata kiinteistöverotulot.

Korotus ei vapaa-ajan asukkaasta kuulosta hyvältä, koska kiinteistövero on jo nyt keskimäärin kolminkertainen vakituisessa käytössä olevaan asuntoon verrattuna.

Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton Jukka Vanhanen kritisoi mökkiläisten kovaa verotusta jo viime kesänä. Veroprosentti vaihtelee kunnittain, ja kun vakituisen asunnon kiinteistövero voi olla 0.32 ja vapaa-ajan asunnon 1,35 prosenttia, ero on moninkertainen.

Ja vaikka vapaa-ajan asunnon vero luokiteltaisiinkin omaisuusveroksi, niin miten oikeusvaltiossa voidaan periä toisen omaisuudesta nelinkertainen vero? Se ei ole perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Asuntotyyppien erottelu pitäisi poistaa pikimmiten, vaati Jukka Vanhanen.

Ilouutinen on, että Karjalohjalle perustetaan kotiseutuyhdistys. Sen toimintaan kutsutaan myös kesäasukkaat, kunhan heille saadaan jollakin tapaa tieto perustamiskokouksesta.

Hanke on mainio ja puoltaa paikkaansa kyläyhdistysten rinnalla. Tosin työnjako näiden välillä kannattaa miettiä. Yhdistyksestä tulee kuntaliitoksen jälkeen ikään kuin karjalohjalaisten oma kotipesä, johon voivat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaatkin ankkuroida kotiseuturakkautensa ja identiteettinsä.

Kirjoittaja ja harrastajakirjoittaja Karjalohjalta.

Written by:

Kerttu Keränen

Ota yhteyttä