Hufvudstadsbladetin juttu ulkomaalaisista vangeista Suomessa hätkäytti kahdesti. Vangeista, siis rikoksesta ehdottomaan vankeuteen tuomituista, on ulkomaalaisia, muukalaisia, maahan muuttaneita tai keikalle tulleita, 13,6%. Vuonna 1990 sellaisia oli alle 1%. Ulkomaalaisia väestöstä on 5% ja vuonna 1990 alle 1%.

Numerot sinänsä olivat ensimmäinen hätkähdys, toinen oli se, että eikö tämä olekaan tabu vaan tästä saa kirjoittaa, kun liberaali HBL niin tekee ilman väittämättä, että luku kuvaisi muukalaisten sortamista ja rasismia. Hätkähdysten jälkeen pitää googlata.

Ilmenee, että muukalaisten osuus vangeista on pienin kehitysmaissa, niissä joista muutetaan, mutta joihin ei muuteta. Kehitysmaiden vankiloissa on alle 1% muukalaisia riippumatta niiden yhteiskuntajärjestelmästä. Kehittyneemmillä mailla on melkoisia eroja.

Vangeista on ulkomaalaisia Saudi-Arabiassa 72%, Sveitsissä 71, Ruotsissa 29, Australiassa 19, USAssa 6 (Suomi 14%). Indikoiko korkea muukalaisvankien luku siis maan rikkautta ja kehittyneisyyttä? Sveitsiin asti ehkä.

Saudi-Arabia tunnetaan siitä, että onnettomuustapauksissa ulkomaalainen osapuoli tuomitaan aina, kristittyjä ja hindulaisia orjia tuomitaan vähistä syistä tai syyttä, ja tätä siirtotyöväkeähän on melkein puolet väestöstä.

Myös Gulfin emiraateissa luvut ovat samantapaisia. Mutta sivistyneessä perieurooppalaisessa Sveitsissä, tiedättehän se maa jossa kiellettiin minareettien rakentaminen kansanäänestyksellä, kostoksi siitä, että Saudit eivät salli kirkkoja, on myös noin kolmannes asukkaista siirtotyöläisiä. Voivatko he olla noin paljon rikollisempia kuin omat?

Näköjään voivat, sillä Suomessa muukalaisten osuus tuomituista on yli kolme kertaa niin suuri kuin väestöstä, Saudissa vain kaksi kertaa.

Kiinassa muukalaisia on vain 0,2% vangeista. Jos poliittiset vangit putsataan pois, sittenkin olisi olematon määrä. Tähän on selvä syy. Kiinaan ei oteta maahanmuuttajia. Ei kyllä paljon pyrikään. Bisneksellä olevat expatit ja tyrineet turistit ovat eri asia.

Suomen muukalaisvangeista suurimmat ryhmät ovat, kuten arvata saattaa, Romanian mustalaiset sekä isot delegaatiot lähinaapureista Venäjältä, Virosta ja Ruotsista.

Muukalaisvankien määrät korreloivat koko lailla heidän väkimääriinsä, pois lukien ”romanialaiset”. Minkä verran konnissa on järjestäytyneitä ammattilaisia, minkä verran sattumadesperadoja, minkä verran kyse on lähtökulttuurin siunaamista teoista jotka täällä on kriminalisoitu kuten kunniamurhat ja perhekurin pito? Minkä verran johtuu siitä, että muukalaista ei oteta töihin eikä porukkaan vaikka pyrkii?

Muukalaisten työllisyysasteesta seuraava elatussuhde on huonohko. Kantaväestön elatussuhde on runsas 1. Muukalaisten on 3, mutta siinä joukossa brittiperäisillä sama kuin suomalaisilla, kun taas arabeilla ja somaleilla 9-10.

Ulkomaalaiset omistavat kyllä yrityksistä määränsä verran, 2,5%, mutta niiden osuus työvoimasta ja tuotannosta jää prosenttiin. Siffrat varmasti kohenevat, sillä valtaosa muukalaisista on ollut keskuudessamme vain muutaman vuoden.

Mutta vertailu muihin maihin kertoo, että ensi polven mamujen ja tilapäisen siirtoväen vankisuhde, siis rikollisuus, pysyy korkeana. Ei se vaikenemallakaan parane.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kouluttaja.