Suomen puoluekenttä alkaa hahmottua uuteen malliin.

Puolueet voidaan kannatustensa kautta jakaa kolmeen ryhmään.  On kaksi suurta, kaksi keskikokoista ja neljä pienehköä tai pientä eduskuntapuoluetta. Tällaisen johtopäätöksen voi vetää kahden uusimman, Helsingin Sanomien ja Ylen mielipidemittauksista. Niiden tulokset tukevat vahvasti toisiaan.

Kaksi suurta ovat hallituksen pääpuolueet Kokoomus ja SDP. Kärjessä olevan Kokoomuksen kannatus on pysynyt vakaana. Demarien suosio on sen sijaan kevään mittaan kasvanut niin paljon, että se on noussut selkeästi toiseksi. SDP alkaa jo kutitella  Kokoomuksen kylkeä. Ylen viikonvaihteen gallupissa prosentit olivat 21,7 - 20,5.  Näitä kahta voi luonnehtia 20-22  prosentin puolueiksi.

Keskikastissa ovat Keskusta ja Perussuomalaiset. Ne ovat mittausten mukaan 15-17 prosentin puolueita. Loput neljä ovat kymmenen prosentin tuntumassa tai selvästi sen alle.

Gallup-kriitikot varoittavat vetämästä tuloksista liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Oikeassa ovat, mutta puolueiden kolmijaolle on nyt vankka pohja. Tutkimuslaitokset eivät kannatusmittauksillaan pelaa. Niihin voi luottaa. Prosentin, parin virhemarginaali täytyy tietysti pitää visusti mielessä.

Seuraava kunnon mittaus on lokakuun kuntavaalit. Se eroaa luonteeltaan paljon eduskuntavaalista. Siksi tulos antaa vain summittaisen kuvan puolueiden valtakunnallista voimasuhteista. Seuraavaa parlamenttivaali on 2015.

SDP:n nousu kahdenkymmenen prosentin kerhoon on poliittisesti merkittävä. Suosion kasvuun löytyy useita syitä. Päällimmäisenä se, että puheenjohtaja Jutta Urpilaisen ote on jämäköitynyt. Sen myötä demarien imago on parantunut. Puolue on tullut uskottavammaksi, vakavammin otettavaksi. Tämän seurauksena SDP:n peruskannattajat ovat gallupien valossa palaamassa surkeasti menneiden eduskunta- ja presidentinvaalien  jälkeen kotipesäänsä. Paluumuuttajia ovat he, jotka jättivät  äänestämättä, tai äänestivät Perussuomalaisia. Tässä on samalla selitys Soinin puolueen nykytilaan eduskuntavaalin jytkyvoittoon verrattuna.

Toistaiseksi on vain arvailujen varassa, miten äänestäjät kokevat SDP:n johdon rajun nuorennusleikkauksen. Ja sen, että ay-liikkeen ehdokkaat tiputettiin johtopaikoilta armotta pois. No, tulihan uusi puoluesihteeri SAK:sta. Ehkä se kytkös riittää. SDP tarvitsee jatkossakin ay-liikettä enemmän kuin toisinpäin.

Keskikastiin gallupeissa vajonneen Keskustan puoluekokous on  viikonvaihteessa Rovaniemellä. Sitä seurataan tarkkaan. Siksi, että  puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja syrjään vapaaehtoisesti jättäytyneen Mari Kiviniemen jälkeen. Hän sai tarpeekseen sisäisistä riidoista ja tuen puutteesta.

Puolueen kärkeen etsitäänkin johtajaa, joka pystyisi lopettamaan eripuran, yhdistämään puoluekentän ja nostamaan Keskustan takaisin kolmen suuren joukkoon. Kova urakka, valitaan puheenjohtajaksi kuka tahansa.

Keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys ei ratkaissut vielä mitään. Kukaan kolmesta mukana olleesta ehdokkaasta, Paavo Väyrynen, Juha Sipilä ja Tuomo Puumala, ei saanut yli puolta äänistä. Neljäs ehdokas Timo Kaunisto ei ollut äänestyksessä mukana. Hän ilmoittautui kisaan liian myöhään.

Väyrynen voitti  jäsenvaalin täpärästi. Äänestysprosentti jäi  vaivaiseen kymmeneen. Puheenjohtajan valinta jäi puhtaasti monituhatpäisen puoluekokouksen käsiin.   

Mari Kiviniemi (44) toivoo Keskustan johtoon sukupolvenvaihdosta. Kumpaan suuntaan, sitä hän ei sanonut. Jos alaspäin, niin Puumala (30). Jos ylöspäin, niin Väyrynen (66).   

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Ylen politiikan toimittaja, joka aloitti uransa Länsi-Uusimaassa.