Nyt on paljastettu kansainvälisten suuryritysten huippujohtajien uusin salainen ase. Se on mindfulness.

Siis mikä ihmeen mindf...?

Sanaa on kyllä yritetty suomentaakin: hyväksyvän tietoinen läsnäolo.

Itse asiassa sille on olemassa tutumpikin sana: meditointi. Suomeksi se tunnetaan myös nimellä mietiskely. Ja se on jo tuhansia vuosia vanha menetelmä. Mutta vaikka vanha menetelmä on supertehokas, ei vanha nimi näköjään ole myyvä. Siksi koko juttu on tuotteistettu uudelleen nykypäivän bisnesmaailmaan.

Niinpä Applen, Sonyn, Googlen, IBM:n, Xeroxin, GM:n, Deutsche Bankin jne. huippupomot meditoivat eli harrastavat trendikästä mindfulnessia. Toisin sanoen he opettelevat keskittymään tietoisemmin siihen, mitä kullakin hetkellä ovat tekemässä.

Tuloksiakin syntyy. Paremman keskittymiskyvyn myötä luovuus, tuottavuus ja kyky sietää paineita ovat parantuneet. Ja kun lisäksi muidenkin meditoivien työntekijöiden terveys on parantunut, ovat myös sairaudesta johtuvat poissaolot vähentyneet.

Kaikki edellä mainittu on saavutettu vain kymmenen minuutin päivittäisellä harjoituksella. Eikä sitä tarvitse tehdä edes putkeen, vaan vain minuutin tai pari kerrallaan.

Menetelmää on tutkittu myös huippuyliopistoissa. Ja se tepsii – kuten joogit ja muut sen harjoittajat ovat jo vuosituhansia tienneet. Nyt tiedemiehet ovat todistaneet, että aivoissa muodostuu muun muassa uusia hermosolujen yhteyksiä, jotka puolestaan edistävät keskittymiskykyä.

Miksei näin tehokas menetelmä ole rantautunut vielä suomalaisiin suuryrityksiin? Jos esimerkiksi Apple ja Sony menestyvät mindfulnessin avulla, eikö myös Nokian pitäisi pikapikaa ottaa se käyttöön tai ainakin kokeilla sitä? Vai pidetäänkö sitä edelleen pelkkänä huuhaa-väen hörhöilynä, tutkimustuloksista huolimatta?

Muutamat kotimaiset pk-yritykset ovat suomalaisia suuryrityksiä paremmin ajassa mukana. Ne ovat tilanneet menetelmästä ainakin tutustumiskurssin.

Toisaalta lukemattomat yksittäiset elinkeinonharjoittajat ja työntekijät ovat kaikessa hiljaisuudessa jo vuosikymmeniä meditoineet ihan perinteisin menetelmin ja selvinneet eteenpäin moninaisten paineiden keskellä.

Voi, olisipa tämä menetelmä myös kaikkien vastavalmistuneitten työkalupakissa! Sillä nykymaailmassa on varmasti entistäkin haasteellisempaa löytää oma paikka ja elää.

Niinpä mindfulness pitäisikin saada myös kouluihin ja oppilaitoksiin. Se on yksinkertainen keino vahvistaa lasten ja nuorten mielen tasapainoa ja antaa heille valmiuksia toimia elämän ristipaineissa.

Se vahvistaa myös keskittymistä ja huomiokykyä, vähentää stressiä ennen kokeita ja tenttejä, sekä tukee niistä suoriutumista. Se tukee sosiaalista toimintaa ja terveitä ihmissuhteita, auttaa itsehillintään ja impulssien hallintaan, sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Elämään tulee enemmän iloa ja rentoutta.

Rehtorit ja opettajat, olisiko esimerkiksi Lohjan kouluissa mitään mahdollisuuksia ottaa mindfulness, tai millä nimellä menetelmää sitten kutsutaankaan, opetusohjelmaan?

Kirjoittaja on läntisen Uudenmaan takamailla asuva kirjailija.