RAASEPORI | Pohjanpitäjänlahtea uhkaa todellinen katastrofi, sillä veden happitilanne on hyvin heikko.

Lahti on kärsinyt happivajeesta usein aiemminkin, mutta tänä vuonna tilanne on huonompi kuin koskaan aiemmin.

– Se tarkoittaa sitä, että eliöstö köyhtyy entistään. Kun siellä ei ole happea, siellä ei ole elämää, sanoo vesistötutkija Ralf Holmberg.

Tuoreimmat vesianalyysit osoittavat, että lahteen ei virrannut kylmän kauden aikana mereltä lainkaan uutta happipitoista vettä.

Tutkijan mukaan viime vuosi oli ensimmäinen kerta, kun näin tapahtui. Syntynyt tilanne on jo johtanut siihen että pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet ovat alkaneet liueta veteen.

Pohjanpitäjänlahti on kansainvälisesti korkealle arvostettu vesistöalue. Se on pitkään kärsinyt toistuvista happiongelmista. Tilannetta on seurattu hyvin pitkään ja alusveden keinotekoista hapetustakin kokeiltiin 1990-luvulla. Happitilanne on nyt hyvä vain rantavyöhykkeillä 15-20 metrin syvyyteen asti.

Tilannetta hankaloittaa lahden muoto, joka vastaa vuonoa. Lahti on syvimmillään vähän yli 40 metriä syvä, mutta Tammisaaren kohdalla on kynnys, jossa veden syvyys on vain muutama metri, laivaväylän kohdalla noin 6 metriä.

Mustionjoen kautta lahteen tulee paljon makeaa vettä, joka suolaista merivettä kevyempänä muodostaa vähäsuolaisen pintakerroksen Pohjanpitäjänlahteen. Valumaveden mukana tulee hajakuormituksesta peräisin olevia ravinteita ja orgaanista materiaalia.

Ongelman ratkaisua pitäisi hakea koko Mustionjoen varrelta.

– Kuormitus on liian suuri siihen nähden, mitä lahti pystyy hoitamaan. Kaikki mahdolliset keinot pitäisi käyttää, että saataisiin kuormitus kuriin, sanoo Holmberg.

PAIKALLISET 4