LOHJA | Kansanedustaja Matti Saarinen (sd.) Lohjalta pitää päivänselvänä, että eduskunta keskeyttää kesälomansa ja kokoontuu päättämään Espanjan tukijärjestelyistä.

– Siitä eivät pysty muut kuin eduskunta päättämään ja jotta pysytään aikataulussa, eduskunta on kutsuttava koolle, Saarinen perustelee.

Euromaiden valtiovarainministerit sopivat perjantaina 20.7. lopullisesti Espanjan lainoittamisesta. Sitä ennen Suomen on päästävä sopimukseen Espanjalta vaatimastamme vastavakuudesta.

– Hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon, josta eduskunta äänestää. Tiedonanto on hallitukselle aina myös luottamusäänestys.

Euromaat lupasivat tiistaina alustavasti Espanjalle 100 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi alkuun noin 900 miljoonaa euroa. Suomen tavoitteena on saada Espanjalta vakuudet noin 40 prosentille lainapääomasta eli samalle osuudelle kuin Kreikalle myönnetystä lainasta. Kreikalta Suomi sai 880 miljoonan euron vakuuden 2,2 miljardin lainaosuudelle.

– Vakuuksista puhutaan paljon, koska meillä on euroalueella kaksi takausjärjestelmää: väliaikainen kriisiväline ERVV ja pysyvä EVM, joka ei vielä toimi. ERRV:n ehdot ovat huonommat ja siksi Suomi vaatii sen kautta annettavalle lainalle vakuudet.

Sekä Kreikan tuki että Espanjalle annettava tuki menevät ERRV:n kautta.

– EVM:ssä vakuuksia ei vaadita, koska siellä olemme heti toisena velkojien hierarkiassa kansainvälisen valuuttajärjestö IMF:n jälkeen. Sieltä Suomi saa siis osuutensa varmemmin takaisin. ERRV:ssä olemme velkojien jonossa hännillä, minkä vuoksi tarvitsemme vakuudet, Saarinen selvittää.

Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen vaati kuluvalla viikolla hallitukselta suunnitelmaa eurosta eroamisen varalta. Saarisen mielestä se ei ole valtiovallan tehtävä.

– Kaksilla korteilla ei voi pelata. Ei voi olla mukana eurossa samalla kun valtiovalta tekee suunnitelmia euroalueen hajoamisesta. Tietenkään ei pidä antaa yllättää itseään housut kintuissa, mutta selvitykset voisi jättää taloudellisten tutkimuslaitosten tai yliopistojen tehtäviksi.

Euroa Saarinen kuvailee pakkoavioliitoksi, josta puuttuu tunne.

– Etelä-Euroopassa ajatellaan, että muiden on maksettava heidän velkansa, mutta emme mekään ole auttamassa kriisimaita hyvää hyvyyttämme. Auttamismotiivimme lähtevät täysin kansallisista eduistamme.

Saarinen muistuttaa Suomen olevan pieni, viennistä voimakkaan riippuvainen maa. Suomi siis auttaa, jotta sen oma nahka pelastuisi.

– Vaihtoehdot ovat ruton ja koleran välillä. Meidän on turvattava oma työllisyytemme ja se lähtee yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Etelä-Euroopan maat ovat markkina-aluettamme.