Poliitikoilla, autonmyyjillä, sijoitusneuvojilla ja toimittajilla menee huonosti. Suomalaisten luottamus heitä kohtaan horjuu pahasti. Tämä selviää Valittujen Palojen tutkimuksesta, jossa mitattiin kahdenkymmenen eri ammattikunnan luotettavuutta. Tuo neljän ryhmä jäi hännille.

Poliitikot ovat luottamuslistan pohjalla viimeisinä. Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista luottaa heihin. Tulos ei sinällään yllätä. Sama on näkynyt jo aikaisemmissakin vastaavissa Valittujen Palojen tutkimuksissa. Kymmenen vuotta sitten luottamusluku oli 13, kaksi vuotta sitten 10 ja nyt vain 8 prosenttia.

Autonmyyjien, sijoitusneuvojien ja toimittajien luottamus oli kaikilla 25 prosentin tienoilla. Ei ole journalisteillakaan hurraamista. Mistähän kiikastaa?

Luottamuslistan yläpää on pysynyt tutkimuksesta toiseen hyvin samannäköisenä. Kärjessä palomiehet (98), lentäjät (97), poliisit (94), sairaanhoitajat (94), apteekkarit (94) ja lääkärit (91). Sulkeissa olevat luvut ovat luotettavuusprosentteja. Hyvin ovat  pärjänneet myös opettajat, maanviljelijät, taksinkuljettajat, tuomarit ja papit.

Listan kärkipäästä on helppo vetää muutama johtopäätös. Suomalaiset luottavat niihin ammattilaisiin, joihin he hädän hetkellä arkielämässään joutuvat turvautumaan ja apua hakemaan.

Lentäjät eivät kylläkään suoraan tähän auttajien ryhmään kuulu. Luottamus heidän kykyynsä nostaa kone ilmaan, pitää siellä ja saada turvallisesti alas on oltava tietysti vahva. Muuten jää lennot lentämättä.

Kärkipään ammattilaisilla on yksi yhteinen ulkoinen piirre. He käyttävät virkapukua tai muuten selvästi erottuvaa työasua. Ehkä sekin vahvistaa luottamusta. Kansalaiset tietävät kenen kanssa ovat tekemisissä. Kenen puoleen kääntyä.

Luottamustutkimus kertoo selvästi, että suomalaiset uskovat vahvasti viranomaisiin ja virkavaltaan. Se on merkki siitä, että elämme kohtalaisen vakaassa yhteiskunnassa sen monista puutteista huolimatta. Ei tarvitse katsoa kuin idän ja etelän suuntiin, niin huomaa eron.

Valittujen Palojen luottamustutkimus on kansainvälinen. Siinä on mukana viisitoista Euroopan maata. Lähes jokaisessa poliitikot on pudotettu pohjalle viimeisiksi. Heihin luotetaan hyvin vähän, jos ollenkaan.

Tutkijat arvelevat, että syynä olisi EU:n ja euron kriisi. Eri puolilla Eurooppaa koetaan, että poliitikot ovat tyrineet pahemman kerran. Eivätkä pysty oikaisemaan  syvenevää velkakierrettä päinvastaisista lupauksistaan huolimatta. Menojen leikkaukset ja vöitten kiristämiset jatkuvat.

Suomalaisten poliitikkojen pahaan (8%) luottamuspulaan on kyllä puhtaasti kotimaisiakin syitä.

Vaalirahaskandaali ja siihen liittyvät tuomiot ja rikosepäilyt ovat vielä hyvin muistissa. Samoin monen sortin kähminnät ja salailut. Ne kaikki menevät  helposti ihmisten mielissä poliitikkojen piikkiin, vaikka syylliset löytyisivät vaikkapa talouden ja elinkeinoelämän puolelta.

Poliitikkojen luottamus on ollut iät ja ajat kovilla. Ilmari Kianto kertoo kirjassaan Punainen viiva, miten Kainuun köyhä korpikansa pettyi matka-agitaattoreiden lupauksiin. Nälkä ja kurjuus kaikkoavat, jos vedätte äänestyskopissa punaisen viivan oikean puolueen kohdalle. Elettiin vuotta 1907 ja ensimmäisiä eduskuntavaaleja.

Kirjan päähenkilöt Topi ja Riika uskoivat lupauksiin paremmasta elämästä. Toisin kävi. Mikään ei muuttunut. Viljalaari pysyi tyhjänä. Elämä jatkui nälässä ja kurjuudessa.  

Suosittelen äänestäjien luottamuksen menettäneille poliitikoille Ilmari Kiannon Punaista viivaa. Ei sen sanoma ole mihinkään vanhentunut.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Ylen politiikan toimittaja, joka aloitti uransa Länsi-Uusimaassa.