Syksyn kuuma poliittinen väittely alkoi verotuksesta. Ensin Hetemäen työryhmän luonnostelu ja sitten energiaverouudistus antoivat poliittiselle oppositiolle aiheen väittää hallituksen pyrkivän tasaverotukseen. Tasavero ei kuitenkaan ole vain tämän hallituksen ja Jyrki Kataisen keksintö. Kaikki edelliset hallitukset ovat jo ahneuksissaan muuttaneet verotusta siihen suuntaan, koska se on ainoa tapa lisätä valtion verotuloja. Siksi arvonlisäveroa on laajennettu ja kunnallisveroja nostettu. Sinipunahallituksen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esitti vielä pitemmälle meneviä ajatuksia ehdottaessaan, että valtio voisi luopua kokonaan tuloveroista kuntien hyväksi. Silloin voitaisiin lopettaa myös valtionapu kunnille.Aiheesta käyty poliittinen väittely on ihan piristävää ja voisi jopa lisätä poliitikkojen (ja toimittajien) verotietämystä, mutta kyllä tällainen tavallinen palkan- tai eläkkeensaaja kärvistelee yhä progressiossa. Tasavero ei häämötä edes horisontin takana. Korkein rajavero palkansaajilla on noin 55 prosenttia. Yli puolet bruttotuloista menee veroihin 5 500 euroa ylittävästä kuukausipalkasta.Keskustelijat eivät ole huomanneet, että todellisuudessa puolet suomalaisista, siis noin kaksi miljoonaa palkansaajaa, kuuluu jo nyt tasaveron piiriin. He eivät maksa valtiolle tuloveroa lainkaan, mutta kylläkin kunnallisveroa. Tasaveroisten ryhmään kuuluvat myös sellaiset pääomatulojen saajat, joilla ei ole ansiotuloja lainkaan, eivätkä he maksa edes kunnallisveroa. Se toinen puoli suomalaisista maksaakin edelleen progressiivista veroa, siis palkasta veroa sitä suuremman osuuden, mitä enemmän tienavat. Heidän tuloistaan valtio kerää osuutenaan 6,3 miljardia euroa. Progressiota lisää myös se, että he maksavat korkeampia palvelumaksuja esimerkiksi päivähoidosta. Silti palkkatulojen verottaminen on valtiolle toisarvoinen asia, sillä valtio saa pääosan tuotoistaan muista lähteistä, pelkästään arvonlisävero tuottaa 13 miljardia euroa, tuplasti enemmän kuin palkkavero, ja muista veroista se saa lähes saman verran. Tämän lisäksi valtio joutuu ottamaan tänä vuonna uutta lainaa 12 miljardia euroa, joka saa valtiosihteeri Raimo Sailaksen hiukset nousemaan pystyyn. Valtion tuloveroilla oli aikoinaan tärkeä osuus tulopoliittisessa palapelissä. Lupaamalla verojen alentamista houkuteltiin palkansaajat maltillisiin sopimuksiin. Nyt sitä ei tarvita. Veronkevennyksiä ei olekaan enää luvassa, jäljellä on vain veronkorotuksia, vaikka Suomi kuuluu jo nyt Euroopan korkeimpien veroasteiden maihin. Valtion rahapulaan ei mikään palkkaverotuksen kiristäminen kuitenkaan auta, oli hallituksessa minkä puolueen valtiovarainministeri tahansa. Palkkaverojen tai pääomaveron kaksinkertaistaminenkaan ei nostaisi edes teoriassa verotuloja yhtä paljon kuin valtio nyt joutuu ottamaan lainaa. Siksi keskustelu tasaveron hyvyydestä tai pahuudesta on enemmän puoluepoliittista jorinaa kuin valtiontalouden ratkaisuun vaikuttavaa pohdintaa. Pidetään siitä tai ei, kaikki puolueet tarvitsevat nyt lisää tasaveroja: Siis korotusta arvonlisäveroon, pääomaveroon, energiaveroon, kiinteistö- ja kunnallisveroon. Sitä ei tietenkään voi ääneen sanoa ennen vaaleja.