Palkintokuvissa kahdenlaista kontrastia

LÄNSI-UUSIMAA | Kontrasti. Parhaimmillaan se on läsnä kuvassa sekä visuaalisesti että aiheen puolesta, tunteisiin vetoavalla tavalla.

Näissä mietteissä Länsi-Uusimaan lehtikuvaaja Heli Nurmi pani Vihdin, Lohjan ja Karkkilan valokuvausharrastajien kontrasti-aiheiset valokuvat subjektiiviseen paremmuusjärjestykseen kuvaajien nimiä tietämättä. Kolmen kisan pistevoiton vei tänä vuonna Vihdin Kameraseura.

Digikuvasarjassa vihtiläiset veivät kolmoisvoiton. Vuokko Kihlanki-Hirvonsalo oli kuvannut terotinroskista syntyneen ateljeekukkasen. Se loistaa punaisena ja sinisenä valkoisella paperilla.

– Vastakohtaisuutta on myös sisällöllisesti, roskasta tulee elinvoiman symboli, kukka, Nurmi perusteli.

Tapio Karjalainen oli tiivistänyt kahden eri ajan ja maailman yhteentörmäyksen Kirkossa, jonka ovesta virtaa valoa synkkyyteen sisällä. Hän oli vanginnut kamerallaan myös kaksi erilaista pingviiniä teokseen Kävelyllä, jolle on mahdoton olla hymyilemättä.

Vedossarjan voittajaksi nousi Liskojen sukua, tutkielma liskomaisista kasvoista, joista nousee punaisena hehkuva kieli. Tämä Karkkilan kameraseuran Henna Mitrusen teos peittosi jopa lohjalaisen Jarmo Rokan Juhannuksen 2010 – viiltävän kauniin kuvan vedestä, kokonjäänteistä, usvasta – ja miehestä kiiltävän viinapullon kanssa.

Kolmantena tuli Laszlo Szilagyi Karkkilasta Mustalla ja valkoisella, jossa turistikohteen alkuperäisasukas ohittaa turistin. Niin erilaiset, silti samanlaiset naiset.

Kilpailun ratkettua Lohjan Kameraseuran puheenjohtaja Heikki Simpura kertoi, millainen digikamera kannattaa kenenkin valita. Perussäännöt ovat, että paras kamera on se mikä on mukana, ja se, mitä osataan käyttää.

– Pokkari mahtuu kyllä taskuun, mutta jos se on taskussa niin se helposti jääkin sinne. Kun iso järkkäri on kaulassa, sillä tulee myös ottaneeksi kuvia, hän huomautti ja selitti miksei pokkarilla saa hyviä hämäräkuvia.

– Pokkareissa raavaan miehen isoilla sormilla voi mennä viisi nappia kerralla alas. Pikku pokkarilla ei myöskään saa taustaa häipymään, vaan kaikki on äärettömän terävää reilun metrin päästä kamerassa, Simpura piiskasi.

Toisaalta monelle riittävät automaattiasetukset, eikä 2000 euron kameran hommaamisessa ole silloin mitään järkeä. Simpura kertoi pokkareiden ja järkkärien välimuodoista, kuten hitaasta kompaktista, josta saa kuitenkin hyvän otteen, ja kivasti tsuumailevasta siltakamerasta.