Karjalohjan pururadan kunnostus valaistusta vaille valmis

Tauno Tukkinen, Mikko Lainio ja Santtu Hägg Karjalohjan ulkoilureitillä. Vanhaa pururataa on levennetty noin kolmemetriseksi ja se on päällystetty kivituhkalla. Lainio kertoo, että puita kaadettiin kymmenkunta.

Erja Hinkkanen

Karjalohjan paljon porua aiheuttanut pururadan kunnostus on valmis. Karjalohjalainen senioriurheilija Tauno Tukkinen, 79 kiersi radan yhdessä urakoitsija Mikko Lainion ja luontoliikuntamestari Santtu Häggin kanssa ja totesi, että kyllä sen voi hiihtää.

– Mutta taitoa pitää olla, hän sanoi.

Reitin pituus on noin 1500 metriä. Tarkka mittaus tehdään myöhemmin.

Valaisimia asennetaan 37. Ulkoilijat voivat sytyttää valon itse katkaisemisesta.

– Näin valot eivät ole koko ajan päällä, Hägg sanoo.

Vastaavanlaiset valot ovat käytössä Keräkankareella.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan kunnostamisen kustannusarvio oli 35 000 euroa. Hinta jää alhaisemmaksi, sillä reittiä lyhennettiin ja muutettiin urheilukentän kohdalla siten ettei puita tarvinnut kaataa eikä tehdä maantäyttöä..

Nummen yläkoulussa ja lukiossa koulunkäynti alkaa keskellä remonttia. Menossa on kaksikin rakennustyömaata; toisessa rakennetaan uutta liikuntahallia ja toisessa peruskorjataan vanhaa koulua.

Peruskorjauksen vuoksi koulua käydään osittain tilaelementeissä, jotka on sijoitettu koripallokentälle.

Pysäköinti siirtyy Nummen seuratalolle, sisäänkäynti kouluun auditoriota vastapäätä olevasta ovesta ja tilaelementteihin kuljetaan pihan läpi, rehtori Liisa Jääskeläinen kertoo.

Liikuntahallin valmistuu tammikuussa, arvioi rakennustöistä vastaava Mika Pakarinen Tammelan Tasorakennuksesta.

Rehtori Jääskeläisen mukaan että halli voidaan ottaa käyttöön maaliskuussa.

– Tavoitteena on, että viimeiset ylioppilasjuhlat voidaan pitää uudessa salissa, hän sanoo.

Karjalohjalaisen omakotitalon pihalta löydetty punakorvakilpikonna odottaa omistajaansa Niina ja Joonas Gustafssonin kotona.

Pahaenteistä kilpikonnan kannalta on, että sitä ei ole ilmoitettu kadonneeksi.

Huolestuttavaa katoamisilmoituksen puuttuminen on siksi, että punakorvakilpikonnia hylätään toisinaan luontoon. Aurlahdestakin on tänä kesänä löydetty yksi kilpikonna elävänä ja yksi kuolleena.

Hylätty kilpikonna menehtyy Suomen luonnossa tuskallisesti paleltumalla.

– Jos uutta kotia ei löydy aktiivisesta etsimisestä huolimatta, olisi eläimen kannalta armeliaampaa viedä se eläinlääkäriin lopetettavaksi, Gustafsson sanoo.

Kaksikieliset 29katukyltit

Lohja on kaksikielinen kunta, mutta tästä huolimatta ruotsinkielisiä katukylttejä ei ole kaikkialla kaupungissa. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila kertoo, että kadut on tarkoitus nimetä ruotsiksi, mutta käytännössä käännöstyö on hidasta. Hankaluuksia tuottavat muun muassa erikoiset kadunnimet, kuten Sammatissa oleva Pähkionnentie.

Ruotsinkielisiä nimiä on Anttilan mukaan nyt käytössä noin 2500, mikä tarkoittaa alle puolta kaduista. Vanhan Lohjan kunnan ja kaupungin, sekä Sammatin alueen teillä on jo kaksikieliset nimet, mutta Karjalohjan, Nummen ja Pusulan alueelta ne pääosin puuttuvat.

Kyltin vaihto maksaa noin 80 – 100 euroa kyltistä riippuen. Kylttejä uusitaan yleensä sen mukaan, kun uusia nimiä tulee, tiemestari Timo Saloranta kertoo.

Written by:

Erja Hinkkanen

Ota yhteyttä