LOHJA | Kun opettajat kokoontuvat Kesäpäiville, työhuolet karistetaan kannoilta viimeistään automatkalla.
– En muista, että olisin koskaan perille päästyäni puhunut töistä, jyväskyläläinen Tero Erkkilä pohtii petanque-pallojen tömähdellessä vieressä sorakentälle.
Kesälomaan virittäytyminen ja rento yhdessäolo ovatkin jokavuotisilla Opettajien Kesäpäivillä tärkeintä. Ammattiin liittyvän koulutuksen sijasta Koululiikuntaliiton ja Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) järjestämän kolmipäiväisen tapahtuman ohjelmasta löytyy harrastelajeja ja erilaisia kilpasarjoja.
– Ainoa luento on ravintoluento. Tietenkin toivomme, että opettajat saavat harrastuspisteiltä virikkeitä myös työhönsä, Lohjalla opettajien paikallisyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Birgit Gröhn kertoo.
Kolmen päivän aikana osallistujat pääsevät kokeilemaan niin GPS-kätköilyä, kahvakuulajumppaa kuin jousiammuntaakin. Kilpasarjoista eksoottisimpia taitavat olla saappaanheitto sekä Kisakallion erikoisuutena avovesiuinti.
– Ei kilpasarjoissakaan hampaat irvessä mennä, vaikka opettajista löytyykin taitajia. Yhtenä vuonna saappaanheittoon osallistui lajin hallitseva maailmanmestari, Jani Kangasniemi Koululiikuntaliitosta kertoo.
Rannassa tuuli tarttuu frisbeeseen ja antaa sille potkun epätoivottuun suuntaan. Ennen tennispelejä frisbeegolf-radalle suunnannutta Jaana Gorskia, Maija-Liisa Virettä ja Armi Yli-Karroa huono tuuri kuitenkin lähinnä naurattaa.
– Ei me ihan ammattilaisia tässä olla, Yli-Karro tuumaa ja kertoo, että hänen frisbeensä löysi tiensä radan varrella sijaitsevaan lampeen.
– Nyt sitten vähän sovelletaan sääntöjä.
Vaikka frisbeegolf on naisille uutta, Kesäpäivistä ja tenniksen kilpasarjasta Vireellä ja Yli-Karrolla on jo vuosien kokemus. Yleensä matkassa ovat myös perheen miehet, mutta tällä kertaa mukaan houkuteltiin tenniskaveri Jaana Gorski.
– Paikka on aivan ihana, järvikin on todella kaunis, Gorski tuumii.
Kisakallio on paikkana myös Koululiikuntaliiton Jani Kangasniemen mieleen, sillä keskus tarjoaa hyvät puitteet liikuntaohjelmalle. Lajit ovat pysyneet vuosien saatossa lähes samoina, mutta kävijämäärät ovat vähentyneet.
– 1990-luvulla osallistujia oli vielä yli 1000, tänä vuonna noin 200, Kangasniemi kertoo.
Myös seitsemättä kertaa mukana oleva Tero Erkkilä kertoo, että kävijämäärien laskua on pohdittu.
– Ehkä vanhojen osallistujien tilalle ei tule samalla tahdilla nuoria. Voi olla, että tieto tapahtumasta ei kulje kaikille, hän pohtii.
Erkkilä pitää yleisökatoa harmillisena.
– Kyllä täällä tutustuu samalla alalla työskenteleviin ihmisiin ihan eri lailla kuin työhön liittyvissä koulutuksissa, hän tuumaa.