Uudenmaan maakuntakaavan luonnos on saatu näytille. Sen on valmistanut Uudenmaan liitto, jolla on aluelainsäädäntöön perustuva viranomaisen asema. Maakunnan liitot syntyivät, kun väliportaanhallintoa muutettiin 1993 lopettamalla lääninhallitusten suunnitteluosastot, ja maakunta- ja seutukaavaliitot yhdistettiin.

Maakunnan liitoilla on kaksi päätehtävää, lakisääteinen aluekehitysvastuu ja maakuntakaavan laatiminen. Se on perintöä seutukaavaliittojen ajoilta rakennuslakiin perustuneesta seutukaavoituksesta. Aikaisemmin liitot olivat kansan mielestä turhanaikaisia isäntien herraseuroja. Esimerkiksi Joni Skiftesvik on kirjoittanut riemastuttavan novellin seutukaavaliiton miesten matkasta Brysseliin.

Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavat. Maankäytön suunnittelujärjestelmässä kaavojen arvojärjestys on maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava. Maakuntakaava on kaavoista yleispiirteisin. Tärkeä merkitys maakuntakaavalla on yhdyskuntarakenteen periaatteiden määrittelyssä, yli kuntarajojen menevien suurien liikenneväylien ym. linjaamisessa ja suurten kauppakeskusten aluevarauksissa.

Koska maakuntakaavasta tulee lainvoimainen ja sitä tullaan käyttämään muun päätöksenteon mm. rakennuslupien pohjana, sen merkintöihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Suurten linjausten lisäksi kaavassa on myös merkinnät kylistä. Kyliä on kahdenlaisia, maakunnallisesti merkittäviä kyliä ja paikallisesti merkittäviä (eroa karttamerkinnässä ei näkynyt).

Paikallisesti merkittäviin kyliinkin voi kunnan kaavoituksessa ja lupahallinnossa suunnata hajarakentamista, mutta määrältään sen tulee olla merkittävästi vähäisempää kuin maakunnallisesti merkittävissä kylissä. Tämä merkitsee asutuksen ohjaamista keskuksiin haja-asutusalueiden asemesta. Jos kylämerkintää ei ole lainkaan, rakennus- ym. luvat on helppo torjua kokonaan.

Karjalohjalla poistettavia kylämerkintöjä on kaksi, Härjänvatsa ja Särkiä. Karttaa katsoen asia ei selity, eikä väkimääräkään antane aihetta, kun maakuntien raja-alueilla alle 300 asukasta riittää. Joukkoliikennekin toimii.

Härjänvatsa oli talojen lukumäärän mukaan Karjalohjan suurin kylä jo 1800-luvulla. Kiertoajelulla kylällä saattoi havaita pitkiä postilaatikkorivistöjä ja uusia komeita omakotitaloja, kasvua siis näytti olevan.

Asutuksen keskittämisen taustalla on pyrkimys kustannustehokkuuteen. Palvelujen ja infrastruktuurin rakentaminen haja-asutusalueelle tulee kalliiksi. Kaupunki-maaseutu -kustannuslaskelmia on tehty aikaisemminkin. Tekn.tri Paavo Littow teki 1980-luvulla selvityksen, jonka päätulema oli, että yhdyskuntakustannukset haja-asutusalueella ovat edullisemmat kuin kaupungeissa.

Ajat olivat silloin toiset, pitihän siihen aikaan vielä rakentaa teitä ja vetää puhelin- ja sähköjohtoja parin kolmen talon takia vaikka kauas korpeen, ja aluepoliittisista syistä vedettiinkin. Kaupungissa tonttimaa oli ja on arvokasta ja se varmaan kallisti laskelmat maaseudun hyväksi.

Karjalohjan sijainti maakunnan rajalla ja kolmenkymmenen kilometrin päässä järven takana olevasta Lohjan keskustasta on hankala, joten kaikkia huononnuksia kannattaa torjua kaksin käsin, vaikka allekirjoittamalla adressi: Härjänvatsan eikä Särkiän kylämerkintöjä ei saa poistaa.

Maakuntakaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä. Pukkilanharjun suojelu olisi tärkeä, vaikka sitä jo nyt koskisikin yleinen harjujensuojeluohjelma. Muutenhan se tontti tontilta nakerretaan kuntalaisten ulottumattomiin. Toivottavasti harjusta on merkintä jo vanhassa kaavassa.

Kirjoittaja on harrastajakirjoittaja Karjalohjalta.