Mummon kirje presidentille

Arvoisa tasavallan presidentti, jonka Suomen kansa pian tulee valitsemaan.

Toivon, että säilötte sydämeenne sen juhlallisen vakuutuksen, jonka kohta lausutte: "...kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä."

Mutta mitä tuo Suomen kansan menestys sitten on? Voin puhua lähinnä omasta puolestani. Niinpä kerron aluksi, että olen maaseudulla asuva mökin mummo, joka on ehtinyt elää viiden presidentin aikana.

En ole ihan perillä siitä, miten menestymiseni täällä mökissä liittyy maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jota te presidenttinä perustuslain mukaan johdatte yhdessä valtioneuvoston kanssa. Sitä paitsi, eihän teillä ole ulkopoliittistakaan valtaa paljoa jäljellä, jos sitä vertaa vaikkapa Kekkosen aikoihin. Äsken mietinkin, että onko teillä presidenttinä enää muuta virkaa kuin ottaa vastaan Linnan juhlien vieraat ja jouluhauki? Ja pitää uuden vuoden puhe?

Minun mielestäni teillä on. Sillä teillä on erittäin paljon symbolista valtaa. Media kyllä seuraa tarkoin, missä te näyttäydytte ja mitä te sanotte. Toisin sanoen, te olette myös arvojohtaja.

Niin, se Suomen kansan menestys. Uutisten perusteella se on esimerkiksi sitä, että joku Nokian kännykkämalli menestyy jossain päin Yhdysvaltoja. Mutta en kyllä oikein käsitä, mitä merkitystä sillä on käytännössä täällä omassa mökissäni ja omassa elämässäni.

Itselleni on tärkeintä, että kännykkäni on riittävän selkeä, jotta pystyn käyttämään sitä. Ja että se toimii. Jos täältä mökistä on sähköt pois päivätolkulla, kuten äskeisen myrskyn jälkeen, niin kännykkäkin menee mykäksi. Onneksi ei tullut tarvetta soittaa hätänumeroon, kuten eräällä tutulla täällä. Oli hilkulla, että hän onnistui saamaan ambulanssin, ja henkikulta säilyi.

Haluaisin vain asua täällä maaseudulla niin pitkään kuin mahdollista ja elää yksinkertaista elämää, kuten tähänkin asti. No, tämä taitaa liittyä lähinnä sisäpolitiikkaan, joka ei sinänsä kuulu teille. Mutta minun mielestäni tähän liittyy sellaisia arvoja, joihin te silti presidenttinä voitte ottaa kantaa.

En myöskään mittaa menestystä esimerkiksi hiekkapuhalletuilla kalliilla merkkifarkuilla. Puutarhassa ja risusavotassa pärjään kirpparilta ostetuissa euron pöksyissä. Reippaiden ulkohommien jälkeen nekin näyttävät muodikkaan kuluneilta.

En tarvitse uusimpia Chanelin kehyksiä laseihini, kunhan linssit ovat tarpeeksi hyvät, jotta näen lukea ja kirjoittaa. Enkä kaipaa Louis Vuittonin yli parintuhannen euron kassia kyläkaupan ostoksille. Pestävässä kangaskassissa kulkevat juustot ja jukurtit jopa paremmin. Erityisen onnellinen olen, että lähikylässä ylipäänsä on se kauppa.

Itse en paljoa tarvitse. Vettä saan kaivosta, pyykkini kuivuvat luonnonmukaisesti ulkona ja luonto sekä kasvimaa antavat runsaan lisän ruokapöytääni.

Oikeastaan enemmän olen huolissani luonnon kestokyvystä. Ja etenkin niistä nuorista, vanhuksista ja muista lähimmäisistä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä arvojen yhä kovetessa. Toivon, että te presidenttinä puhutte varsinkin niiden puolesta, joilla ei mene yhtä hyvin kuin minulla.

Lisäksi tietenkin toivon, että käytätte ulkopoliittista arvovaltaanne ja teette voitavanne maailmanrauhan edistämiseksi.

Toivotan menestystä myös Teille itsellenne, sekä iloa, innostusta ja jaksamista tärkeässä työssänne.

Kirjoittaja on läntisen Uudenmaan takamailla asuva kirjailija.