Tuomikapituli esittää Lohjalle kahden seurakunnan mallia

Ihan ensiksi korjaan muutaman asiavirheen arvoisa nimimerkki "Huuhaa luuraa..." Apokryfikirjat ovat juutalaisia tai alkukristillisiä kirjoituksia, jotka on jätetty nykyisen tuntemamme Raamatun, kaanonin eli ohjeellisen tekstikokoelman ulkopuolelle. Yksi tunnetuimpia näistä apogryfikirjoituksista lienee Maria Magdalenan evankeliumi. Sakramentit ovat taas kirkollisia toimituksia ja sana sakramentti juontaa juurensa katollisen kirkon käyttämiin sanoihin.

Venuksen palveluista en ole koskaan kuullut, mutta Teillä arvoisa "Huuhaa luuraa..." saattaa olla kokemuksia, koska mainitsette asian. Tässä vaiheessa rohkenen esittää toiveen, että ette perehdytä meitä ko. asiaan, koska yksityiselämänne kuuluu vain Teille.

Mitä taas Giacomo Girolamo Casanova:n tulee, niin hän, kuten jo mainitsitte, oli laajasti sivistynyt, erittäin lahjakas kirjailija, diplomaatti ja juristi. Saattoi jopa olla, että hän kärsi siitä, että ei aikoinaan opiskellut lääketiedettä ja valmistunut lääkäriksi. Mitä taas Casanovan maineeseen tulee nk. naistenmiehenä, on vahvasti liioiteltu. Maine lienee syntynyt hänen kirjoittamastaan kirjasta, joka on fiktiivinen kuvaus naisten miehenä seikkailevasta veijarista. Kirjan päähenkilöä pidetään Casanovan alter egona, mutta tulkinta on vain aikalaisten tekemä. Varmaa on kuitenkin se, että tarinassa on enemmän fiktiota kuin faktaa Casanovan elämästä.

Mutta tulkaamme takaisin tälle vuosisadalle ja tarkemmin sanastoon, jota huolimattomasti käytämme. Samoin huolimattomaan persoonapronominien käyttöön. Joissakin tietyissä tapauksissa käytetään sanaa "vedätys" tai vedättää". Sillä tarkoitetaan taloudellisen hyödyn saamista tilanteessa, jossa henkilö ei maallikkoudestaan johtuen voi olla tietoinen esim. mistä pitkittyneessä juridisessa asian käsittelyssä voi olla kyse. Otetaan esimerkiksi perintöriidat, jossa kirjeitä, selvityksiä neuvotteluja jne tehdään lukuisia ja pitkitetään asian käsittelyä, jotta juristi saa maksimaallisen taloudellisen hyödyn. Tässä haluan korjata virheellisen persoonapronominin käytön ja todeta, että ko:n kaltainen juristi ei ole koko kirjoituksessa mainittu Casanova vaan mahdollinen vastapuolenjuristi. Tässä selvennys asiaan.

Teidän ei ole syytä esittää anteeksipyyntöjä kenenkään puolesta vaan pidättäytyä roolissa, jossa arvioitte tekoja, sanoja ja toimintaa puhtaan objektiivisesti ja mielellään myös lakien näkökulmasta.

Katsotteko arvoisa "Huuhaa luuraa..." nimimerkki oikeaksi toiminnan, jossa ihminen tietoisesti tai alitajuntaisesti ryhtyy häikäilemättömään kampanjaan, jossa valehtelee, manipuloi itsensä ja muut järjestäen tilanteen, jossa "vesirajatason" kielenkäyttö on vain pieni ja mitätön trivialiteetti. Hyväksyttekö sen, että mm. virallisessa tilanteessa Teille huudetaan mm. olette sairas, lääkityksenne ei ole kohdallaan, olette kuin "perseeseen ammuttu" karhu jne. Samassa yhteydessä tuo itsensä manipulointi ja suggerointi johti yllättävään väkivaltaisuuteen, joka on mm. syyttäjän toteama ja dokumentoima. Entäpä aikaisempi "sielunkumppanin" läheltä piti tilanne, jossa väkivallan uhka oli käsinkosketeltava tai vain muutama viikko sitten tapahtunut tilanne, jossa jouduin kutsumaan poliisin paikalle rauhoittelemaan kiihtynyt henkilöä, joka oli juuri samankaltaisessa itsesuggeroidussa raivon vallassa.
En odotakkaan Teidän olevan tuomari asiassamme, mutta en voi hyväksyä sitä, että kiellätte objektiivisuuden ja haluatte uskoa konstruoituun todellisuuteen, joka johtaa ihmisen valitsemaan toistuvasti väärän polun.

Meillä kaikilla on omissa elämän poluissa vaikeita tilanteita. Toiset jaksavat kantaa suurempia taakkoja ja toiset vähän pienempiä. Sairaudet ja kärsimys valitettavasti kuuluvat elämäämme enkä toivo niitä kenenkään elämään. Mutta tiedän, että olen aiheuttanut kärsimyksiä muille, mutta yhtä hyvin olen kokenut niitä itse toisten tietoisesti aiheuttamana sekä itse omilla toimilla itselleni "kerjänneenä". Mutta tässä ko. tapauksessa tiedän olevani 100% varmuudella syytön, mutta en suinkaan virheetön.

Minulla on kuitenkin aavistuksia, jostain selvittämättömistä asioista, jotka vain sattuivat pulpahtamaan "minun kautta" tähän elämän teatteriin ja näyttämölle. Ehkä minä sittenkin olin liian turvallinen kohde, jollekin menneisyyden ristiriidoille. Nuo ristiriidat ovat käsittääkseni hyvin syvällä ja juontavat yleensä lapsuuden sisarrussuhteisiin. Tuon asian ymmärtäminen helpotti minua valtavasti. Syy ei ollut minussa eikä yhdessäkään juristissa vaan satuin olemaan vain kohdassa, jossa asian oli pakko tulla ulos. Hyvä niin, sillä pahimmillaan mustat ristiriidat myrkyttävät sisimpämme ja ovat syinä, vaikeisiin fyysisiin sairauksiin.

Toivon, että tässä on selvennystä asiaan ja pahoillani tavasta, jossa pakotan ihmiset tulemaan dialogiin.