KHO:n päätös arvonlisäverosta pelästytti vesiosuuskunnat

LÄNSI-UUSIMAA | Verohallinnon selvityspyyntö ja pyynnön mukana tullut Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vesiosuuskunnan arvonlisäverovelvollisuudesta ovat pelästyttäneet vesiosuuskunnat. Verottaja nimittäin liitti selvityspyyntöönsä KHO:n joulukuussa tekemän päätöksen, jossa todetaan, että osuuskunnalla ei ole oikeutta vähentää viemäriverkoston suunnittelu-, rakennus-, käyttö-ja ylläpitokustannuksiin sisältyviä arvonlisäveroja miltään osin.

Osuuskunnan kannalta kyse kymmenistätuhansista euroista, sillä arvonlisäveroprosentti on kaksikymmentäkolme.

Johtava veroasiantuntija Päivi Taipalus yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä sanoo, että KHO:n päätöksen osuuskunnalla ei ole arvonlisäverollista myyntiä, ei jätevedenpuhdistuksen eikä veden myyntiä. Tämän vuoksi osuuskunta ei saanut vähentää viemäriverkostoinvestoinnin arvonlisäveroja.

– Vesiosuuskuntien liitolta saamamme tiedon mukaan tällaisia osuuskuntia on vähän, Taipalus sanoo.

Jos osuuskunta myy osakkailleen vettä, verottaja katsoo toiminnan täyttävän arvonlisäverovelvollisuuden kriteerit. Myymisen on kuitenkin oltava sellaista, että se voidaan katsoa liiketoiminnaksi. Tähän riittää esimerkiksi se, että osuuskunta perii vedestä korkeampaa hintaa kuin kaupunki, jolta vesi ostetaan.

Sammatin Myllykylässä toimivan vesiosuuskunnan puheenjohtaja Juha Hanninen sanoo, että KHO:n päätös aiheuttaa muutoksia osuuskunnan rahoitukseen.

– Meillä oli tarkoitus rahoittaa viemäriverkon rakentaminen liittymismaksuina siten, että jokainen osakas olisi ottanut henkilökohtaista lainaa. Meidän on nyt harkittava lainan ottamista osuuskunnan nimiin ja toiminnan rahoittamista vesimaksuilla, Hanninen sanoo.

Hän pitää nyt syntynyttä tilannetta epäoikeudenmukaisena, sillä aiemmin sellaisetkin vesiosuuskunnat, jotka eivät myyneet mitään, katsottiin arvonlisäverovelvollisiksi.

– Laki vaatii meiltä toimia jätevesien puhdistamiseksi ja kun sitten osuuskuntana yritämme niitä tehdä, verottaja muuttaa tulkintaa, Hanninen sanoo.

Jantoniemi-Karnaisen vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Sanfrid Lindblom ymmärtää verottajan näkemyksen.

– Hyväksyn sen osuuskunnan näkökulmastakin. Jos alvia ei makseta, toiminnan pitää olla sellaista, että siinä on liiketoimintariskiä, Lindblom sanoo.

Hänen mukaansa KHO:n päätös koskee osuuskuntia, joilla ei ole aikomustakaan pyörittää varsinaista toimintaa.

– Esimerkiksi meitä KHO:n linjaus ei koske, sillä me harjoitamme liiketoimintaa. Me jälleenmyymme bisnesriskillä vesi-ja viemäritoimintaa, Lindblom sanoo.

Written by:

Erja Hinkkanen

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Suomi on yhdistyksien/osuuskuntien luvattu maa. Kaikenlaisia osuuskuntia perustetaan, kuitenkaan ei selvitetä kaikkia asioita etukäteen, vaan jälkikäteen.
Loppupeleissä näitä kaupataan kunnalle, tapauksia on lukemattomia. Markka-aikana yhdellä markalla, euroaikana yhdellä eurolla.

Siteraan ministeri Hautalan kuuluisaa sanontaa,"ydinvoimaa ei tarvita niinkauan, kun virtaa tulee tepselistä".
Sama sanonta sopisi hyvin vesi-osuuskuntiin,"niitä ei niinkauan tarvita, kun hanasta tulee vettä". Jätepuolella sama, niinkauan kuin vessa vetää.

Tälläisiä mietteitä aamu tuimaan.

Rambo

Miten voidaan katsoa että vesiosuuskunta toimii businessriskillä, kun vain myy edelleen vettä ja jätevesipalveluja? Riskistä ei ole koskaan kysymys. Investoineja ei yleensä kateta sillä hinnanlisäyksellä jonka osuuskunta tekee palveluihin, vaan se katetaan liittyjien liittymismaksuilla

HRISTO

Ehto liittymismaksun verottomuudelle on että se on rinnastettavissa pääomasijoitukseen. Maksu tulee olla siirrettävä ja palautuskelpoinen.

Jos tehdään rinnastus kaukolämpösopimukseen todetaan että se voidaan yksinkertaisesti sanoa irti määrätyllä irtisanomisajalla, kun taas vesiosuuskunnat yleensä vaativat että rakennukset pitää poistua käytöstä.

Voidaanko todellakin puhua palautuskelpoisesta sijoituksesta?

HRISTO

Osallistu keskusteluun