Bändin keulakuva Alpo ”Aikka” Hakala on tyytyväinen comebackin käynnistymiseen. Keuda-talon levynjulkaisukeikka ensi keskiviikkona myytin nopeasti loppuun, ja uuden levyn ensisingle on soinut ahkerasti radiossa.

– Tuntuuhan se hyvältä, että homma on taas saatu käyntiin. Kiva, kun sekä vanhat että nuoret muistavat meidät.

Bändillä on yhä vahva fanipohja sitä jo alkuaikoina seuranneiden parissa. Moni on odottanut Tiikereiden paluuta. Aikan mukaan faneja löytyy jo kolmannesta sukupolvesta.

– Kaikki eivät suinkaan ole niin sanottuja entisiä nuoria. Nuoremmatkin ovat löytäneet Tigersien musiikin, Aikka vakuuttaa.

Tuntuuhan se hyvältä, että homma on taas saatu käyntiin.”

Teddy & Tigerseista puhuttaessa ei voi ohittaa kaupunkia nimeltä Kerava.

– Keravalla Sompion koulussa se kaikki alkoi. Se oli tietääkseni ensimmäinen koulu Keravalla, johon hommattiin modernit soittovehkeet. Siitä kiitos meidän musiikinopettajalle . Ilman häntä tuskin mitään olisi koskaan tapahtunutkaan, Aikka kertoo.

Keravalaiskaverusten kolmikko aloitti soittamisen nimellä Fancy Dan.

– Sitä ennen oli toki monenkinlaista erinimistä poppoota ja kokeiluja. Tehtiin suurta taidetta koulun musiikinluokassa, Aikka naureskelee.

Fancy Dan perustettiin 1974, ja sen alkuperäiskokoonpanossa soittivat 16-vuotitaat Aikka Hakala, Juhani Sumkin ja Jarmo Kerminen sekä 14-vuotias AP Niemi. Nimeksi vaihdettiin helmikuussa 1977 Teddy & Tigers, ja loppu onkin suomalaisen rockmusiikin historiaa.

Rockabilly tarttui terminä mukaan vasta meidän opintomatkalta Lontoosta.”

Tiikerit ovat tulleet tunnetuksi nimenomaan rockabillyn sanansaattajina. Aikan mukaan bändin musiikki on kuitenkin aina ollut puhtaasti 50-luvun rock n´rollia.

– Rockabilly tarttui terminä mukaan vasta meidän opintomatkalta Lontoosta. Ei sitä ennen kukaan tiennyt, mitä se oikein edes tarkoittaa. Kuulostaa vain hienolta sanana.

Tigersien kunnianpäivinä Kerava sai maineen 1950-luvun kulttuuria ihannoivien diinareiden paikkakuntana, minkä takia Keravaa kutsuttiin yleisesti Sherwoodiksi.

Fiftaribuumi sai tukea myös amerikkalaisista elokuvista ja Onnen päivät -tv-sarjasta. Keravan nuoret perustivat fanikerhon ja julkaisivat Sherwoodin Sanomat -nimistä lehteä.

Keravalaisten Sherwoodin jengi kulki mukana bändin keikoilla ympäri Suomea.

– Kyllä täytyy sanoa, että mulla on lämpimät muistot noilta ajoilta, Aikka toteaa.

Tällaista musiikkia kuin Tigers ei tee oikein kukaan.”

Bändin lopettaminen vuonna 1980 oli suuri uutinen ja yhtyeen faneille tietysti surullinen sellainen. Keski-Uusimaa lehti kirjoitti bändin jäähyväiskeikasta 8. maaliskuuta 1980. Jutussa Aikka perusteli lopettamista motivaation loppumisella.

– Siinä kävi vähän niin, että kaikille alkoi tulla muita omia hommia. Osa meni töihin ja osa alkoi opiskelemaan, Aikka muistelee.

Motivaatio käynnistää bändi uudelleen 30-vuoden tauon jälkeen syntyi Aikan mukaan nimenomaan yleisön toiveesta. Kysyntää on tullut vähän jokapuolelta.

– Ehkä se johtuu siitä, että tällaista musiikkia kuin Tigers ei tee oikein kukaan. Sen kuulee myös uudelta levyltä. Soundi on raikas, vaikka olemme jo vanhoja äijiä. Siinä ei ole turhaa kikkailua, joka rasittaisi korvia.

Tiikerit esiintyy taas alkuperäisessä kokoonpanossaan ja mukaan on tullut vahvistuksena myös kitaristi Ykä Putkinen.

– Ykä tuo lisää monipuolisuutta soundimaailmaan ja lisää vapauksia meille kaikille soittajille.

Aikan mukaan tuttujen kavereiden kanssa soittaminen nykyään ei eroa siitä, mitä se oli kolmekymmentä vuotta sitten.

– Ihan samanlaista se on. Kukaan ei ole kehittynyt, mutta ei onneksi taantunutkaan, hän vitsailee.

Keuda-salin keikalle Aikka lupailee sekä vanhaa että uutta Tigers-tuotantoa.

– Ei voi liikaa kertoa. Hyvää meininkiä on varmasti luvassa, hän muotoilee.

Pienen, mutta paljon lupailevan vinkin hän suostuu kuitenkin antamaan.

– Siellä paljastuu rockabillyn todellinen olemus.

Mikko Kuusela