Heissan

 Kevätviuhahdusreitti on nyt korkattu! Juoksin ja osittain kävelin torstai-iltana tämän vuoden reitin, joka oli hyvin asfalttipainotteinen, mutta juostavissa oleva.  :D

Kuten jo aiemmin pelkäsinkin, niin nuo kevään varmat merkit, katu –ja siitepöly olivat seuranani koko reitin ajan. Mutta ei anneta tuollaisen pikkujutun vaivata, vaan ”päivän kunnon” mukaan vedetään reitti kunnialla läpi.

Muutoinkin, ehkä iän tuoman viisauden ja kokemuksen myötä, olen oppinut enemmän kuuntelemaan itseäni ja sen hetken kuntoa. Liikaa ei saa vaatia ja kuntourheilussa (miksei muussakin) on hyvä pitää mielessä, että sen tulisi olla hauskaa. Minulla on tapana yrittää viimeiseen asti ja välillä sen on huomannut siinä, että selkä on vihoitellut seuraavana päivänä. Mutta toisaalta, mikään ei voita sitä tunnetta, kun lenkin jälkeen ”lysähtää” istumaan ja on oikein voittajafiilis. Se on se juttu, mikä minut saa sinne lenkkipolulle yhä uudelleen ja uudelleen. :D

Jälleen toivotan siis kaikille kuntoiluintoa, oli lajisi mikä hyvänsä. Pölyistä huolimatta minut tapaat varmimmin lenkkipoluilta.

Kevätviuhahdusta odotellen,

Heidi :D