Olen ajanut melkein 3500 kilometriä 24 päivässä. Jäljellä on viimeinen etappi n. 60 kilometriä Toulonista Marseilleen. Reittini antama kuva Euroopasta on perinteinen: ihmisten taloudelliset resurssit, henkilökohtainen jaksaminen ja kollektiivinen välittäminen lisääntyvät idästä länteen päin liikuttaessa. Tullessani Slovakiasta Itävaltaan ylitin vanhan idän ja lännen välisen rajan. Ko. maiden välinen ero on selvä: Itävallassa pihat ovat järjestyksessä eivätkä paikat repsota. Moottoritieverkosto vetää rekat pois pienemmiltä teiltä ja pelkästään pyöräilijöille tarkoitetut väylät ilmestyvät valikoimaan. Kellon ympäri viinaa myyvät puodit katoavat. Ihmisten kyky huolehtia itsestään on kokonaisuutena parempi.
Ihmispaletti myös monikulttuuristuu. Italia on sitten tällä saralla edellä Itävaltaa. Genovan kaltaiset suuret satamakaupungit ja pitkä rannikko yleensä syöttävät parempaa elämää etsiviä (erityisesti) afrikkalaisia markkinoille. Näkemäni Italia ei tässä monimuotoisuudessa taas pärjää Ranskalle, jonka isoissa kaupungeissa mm. Pohjois-Afrikan arabikulttuuri elää hyvin voimakkaana. Toulon on suurkaupunki ja satamakaupunki, jonka arjessa monikulttuurisuus on elävästi mukana.
Huomenna ajan Marseilleen, jossa olimme perheen kanssa kaksi viikkoa kesällä 2010. Vaihdoimme kotia Karinen ja Herven perheen kanssa. Marseillessa minua viehätti sen eräänlainen ronski omaperäisyys. Marseille ei ole pittoreski oikeastaan mistään kohdasta. Se on paikoitellen reilusti betonisen urbaani ja paikoitellen itseriittoisen keskiluokkainen. Pikkusievyys on poissa. Ja sitten Marseille on afrikkalainen ja monikulttuurinen.
Toivottavasti olot Euroopassa kehittyvät sellaiseen suuntaan, että uusille ihmisille ja vaikutteille löytyy aina tilaa. Talouden hedelmien tasapuolisempi jakautuminen on tässä kohtaa erittäin tärkeä edellytys. Ihmisyys on universaali käsite, ja sen tulisi sellaisena velvoittaa meitä kaikkia. Matkamiehenä vieraissa maissa kokee kouriintuntuvasti, miten tärkeätä on huomioida toinen ihminen; auttaa ja neuvoa tarvittaessa tai vain jaksaa olla ystävällinen, antaa tilaa. Kovin monimutkaisista asioista ei lopulta ole kyse. Maailman parantaminen on yksinkertaista.