Rahan hinnan noustessa omien säästöjen merkitys korostuu kaikessa ostamisessa. Jos ostajalla on omaa käteistä, hän voi neuvotella tuotteiden hinnoista helpommin kuin osamaksulla tai pankkilainalla ostojaan tekevä. Käteinen on markkinoiden kuningas. Säästövarojen merkitys näkyy myös kulutustavarakaupassa kuten kodinkoneissa, elektroniikassa, autokaupassa ja kelloissa. Käteisellä ostava vaatii paljon korkeampaa laatua ja parempaa palvelua kuin ulkopuolisen rahoituksen varassa toimiva. Omilla säästöillä shoppailtaessa tuotteelta vaaditaan enemmän sisältöä eli vastinetta rahoille.

Korkojen nousu tulee kiristämään asuntokauppojen omarahoitusosuuksia. Kokonaan lainoitettujen kauppojen määrä laskee merkittävästi ja ostajalta vaaditaan 30–40 prosentin ennakkosäästöosuutta kuten 30 vuotta sitten.

Säästämisen eli oman rahan merkitys lisääntyy, mikä samalla pienentää niin ostajan kuin pankin rahoitusriskiä. Tämä on niin Suomen Pankin finanssivalvonnan kuin valtiovarainministeriönkin tavoitteena.

Ostajan puhevalta kuitenkin myös lisääntyy, kun ostajan todellinen omistusosuus asunnosta on heti suurempi. Kauppaehdoista pystyy myös neuvottelemaan.

Kellojen ja korujen kansainvälisessä kaupassa näkyy selvä suuntaus, jonka mukaan säästöillä ostetaan kalliita ja laadukkaita tavaroita. Harva ostaa aidon Rolexin velkarahalla tai osamaksulla. Hinnalle on saatava sekä tuoteominaisuuksiin että palveluun liittyvää vastinetta. Kuluttaja siis arvostaa säästöjään enemmän kuin lainarahaa.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.