Keskustelu
Viimeisin kommentti: 23.9.2014 - 14.38

Voiko opettaja olla kiusaaja?

Viime aikojen uutisointi on tuonut esiin erilaisia kouluyhteisöjen ongelmia. On hyvin tyypillistä, että tapetille nousevat oppilaiden käytöshäiriöihin liittyvät ilmiöt, jotka voivat saada hyvinkin äärimmäisiä ilmenemismuotoja. Kouluammuskelut ja niihin liittyvät tragediat ovat painuneet lähtemättömästi mieliimme.

Seurauksena ovat olleet laajamittaiset selvitykset tapahtumista ja niiden syistä – kriisiavusta puhumattakaan. Joidenkin ammuskelijoiden taustalta on paljastunut vuosikausien mittaisia psyykkisiä ongelmia, jotka ovat saattaneet kytkeytyä muun muassa yksinäisyyteen tai jopa kiusaamiseen. Apua on haettu mutta jokin avussa on jäänyt silti puolitiehen tai ollut vailla huomiota kokonaan.

On luonnollista, että jokaisessa kouluyhteisössä on päivittäin ongelmia, joiden luonteen ja syiden spektri on suorastaan valtava. Suurin osa ongelmista mahtuu niin sanottuihin normaaliuden rajoihin, joissa heijastuvat muun muassa lasten ja nuorten eri ikävaiheisiin liittyvät rajojen etsimisongelmat tai asteittain tapahtuva itsenäistyminen omaksi itsekseen. Se ilmenee, näkyy ja kuuluu mutta ei ole silti normaalista poikkeavaa.

Kouluyhteisöjen ongelmien värikirjo on siis laaja, missä on hahmotettavissa omat äärilaitansa. Harvemmin tarkastelun kohteeksi nousevat kuitenkaan kouluyhteisön ehkä merkittävimpien aikuisten eli opettajien aiheuttamat ongelmat.

Voiko opettaja olla työyhteisönsä ongelmien aiheuttaja tai jopa omien oppilaidensa ja työkavereidensa kiusaaja? Tämän kysymyksen myötä joudumme automaattisesti tarkastelemaan aikuiseen ihmiseen ja hänen ammatillisuuteensa liittyviä ongelmia. Pidämme yleensä tällaisen kysymyksen esittämistä suorastaan pelottavana. Aihe on siis yleensä vaiettu asia: tabu.

Onko se mennyttä aikaa, että opettaja voi käyttää valtaansa tavalla, joka loukkaa lapsen itsetuntoa? Vai onko olemassa edelleenkin viitteitä siitä, että tällaista tapahtuu edelleen?

Opettajan ammattietiikan pettäminen oman asiallisen käytöksensä puolesta suhteessa oppilaisiin vaikuttaa olevan edelleenkin arkipäivää uutisoitujen oikeustapausten perusteella. Esimerkiksi: käräjäoikeuden sakkotuomio pertunmaalaiselle opettalle, vuonna 2012; käräjäoikeuden sakkotuomio Raision Vaisaaren koulun opettajalle, vuonna 2010; käräjäoikeuden sakkotuomio raumalaiselle tarkkailuluokan opettajalle, vuonna 2004; käräjäoikeuden sakkotuomio joensuulaiselle opettajalle, vuonna 2011; käräjäoikeuden sakkotuomio vesantolaiselle opettajalle, vuonna 2010; käräjäoikeuden sakkotuomio Nummi-Pusulan Hyrsylän koulun entiselle rehtorille, vuonna 2005; eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen moitteet Siuntion erään koulun entiselle rehtorille ja Siuntion kunnan sosiaalitoimelle vuoden 2004 tapahtumiin liittyen (oppilaan sulkeminen kassakaappiin); jne.

Opettajan (ja rehtoreiden) ammattietiikan pettämisestä suhteessa työkavereihinsa kertoo myös Opettaja-lehden sähköinen versio, Opettaja eLehti (23.3.2012), missä on julkaistu kyselytutkimuksen perusteella saatua tilastotietoa, joka antaa viitteitä opettajan joutumisesta kiusatuksi kollegansa (tai esimiehensä) taholta.

Mikäli olet vanhempi/toinen opettaja/turvallinen läheinen, jota arka oppilas lähestyy vaikean asiansa kanssa todeten, että jokin hänen opettajansa kiusaa häntä, miten reagoit asiaan? Oletko mahdollisesti kohdannut ongelmia asioita selvittäessäsi yhteistyössä koulun ja viranomaisten kanssa? Mikäli olet opettaja, joka on joutunut yhden tai useamman kollegan (tai esimiehen kiusaamaksi), uskallatko kertoa ja toimia tilanteen korjaamiseksi? Oletko kohdannut ongelmia asiasta kertoessasi ja yrittäessäsi saada asioita työpaikka kiusaamisen suhteen aisoihin?

 

Vesa-Matti Louekoski (sit.)

Siuntio

Vesa-Matti Louekoski

Kommentit (84)

Kommentit

Kiitos Louekoskelle tärkeän aiheen esille nostamisesta . Vastaan heti kysymykseesi: Kyllä voi! Kiusaava opettaja voi luoda maanpäällisen helvetin niin työyhteisössä kuin oppilaille. Kaikkein pahinta on vielä esimiesasemassa olevan rehtorin toimiminen kiusaajana. Kiusaava opettaja tai rehtori on yleensä narsistisesti häiriintynyt, joka jakaa kollegat ja oppilaat hyviin ja huonoihin. Hyviin( eli hoviin) pääsevät myötäilijät ja kaiken kaltoinkohtelunkin hyväksyvät ja huonoihin kuuluvat pahuuden ja kierouden vaistoavat, oikeudenmukaisuuden puolustajat, jotka asettuvat puolustamaan heikoimpaansa. Näitä kiusaajia on ollut ja on edelleen viroissa, myös Siuntiossa, valitettavasti kunnan päättäjien tuella. Kuka uskaltaa puolustaa kiusattua opettajaa tai oppilasta???

mehulinko (ei varmistettu)

Niin no, jos on kyse jostakin luonnehäiriön omaavasta opettajasta, niin ne osaa myös opettajan koulutukseen hakeutuessaan kyllä hyvin hämäämään testeissä.

Se, että joku päättäjä vielä tietää ja antaa kaiken tapahtua, tekee uhreista ja niiden läheisistä aika voimattomia.

On meitä ihmisiä moneksi. Mikä ihme toi kassakaappijuttuki oli? Sitä mä ihmettelen. Onneksi on kyse jostain entisestä reksistä.

Rohkeutta vaatii (ei varmistettu)

Eipä taida menneet ajat olla vieläkään menneitä, kun noita linkkejä selailee.
Aikamoinen "mielikuvitus" se opettajiltaki näyttää irtoovan, kun sille päälle sattuvat.

Kuinka moni lapsi jää vaille apua, kun ei kukaan usko?

Rohkeutta vaatii (ei varmistettu)

Sehän on itsestään selvää että jos lapsi valittaa että opettaja kiusaa, häntä ei ensin uskota.
Ajatellaan ettei koulu vaan maistu ja että lapsi kokee että ope kiusaa kun pitää kuria ja opettaa.

Valitettavasti kaikkien aikuisten tulisi kuunnella lapsiaan herkällä korvalla ja uskoa jos lapsi todella kertooo kiusaamisesta.
Ei kaikki opettajat vaan ole sitä mitä luulisi. Kun lapsi on koulussa niin vanhemmat luottavat että hän on turvassa, kukkua.
Vasta kun lapsi rupeaa oirehtimaan, tämä saattaa tulla vasta aikojen päästä, huomataan että olisi pitänyt uskoa silloin kun lapsi valitti.
Toivon että tällaista ei enään lapsille tapahdu vaan vanhemmat ottavat vaarin ja uskovat ajoissa.

jäätävää (ei varmistettu)

Kyllä voi olla!

Ja eikös sekin ole opelta yhdenlaista kiusaamista, että vaikka huomais jotain oppilasta kiusattavan, niin ei puututa asiaan? Sellasestakin oon kuullu.

Tosi on! (ei varmistettu)

Koulukiusaamiseen puuttumatta jättäminen = itse kiusaamista.
Koulukiusaamisessa pitäisi olla 0-toleranssi, sitä ei pidä kenenkään sietää, kuten ei opettajankaan kiusaamista.
Eikä myöskään yhdenkään opettajan tule sietää kollegansa kiusantekoa.
Ymmärrän kyllä että asiaan on varmasti vaikea puuttua mutta ei mikään muutu jollei uskalleta toimia.
Kauheaa ajatella millaisen mallin kiusaavat opettajat antavat koulua käyville nuorille.
He ovat mahdollisesti itse tulevaisuudessa niitä kiusaajia, sitäkö tässä yhteiskunnassa halutaan että jo lapset opetetaan olemaan mahdollisimman julmia toisille.

jäätävää (ei varmistettu)

Siuntion Aleksis Kiven koulussa on nollatoleranssi.

Nimittäin kiusaamiseen puuttumisessa.

Eli mihinkään ei puututa. KOSKAAN

Kokemusta on

näin on (ei varmistettu)

Ei se ihan yksinkertanen juttu ole lähteä opettajasta väittämään, että on kiusaaja. Siellä tulee esiin ammattiliitot sun muut tirehtöörit. Tietenkinhän se OAJ myös asettaa opettajille eettiset ohjeet mutta mahtaako se kuitenkin olla vain tarvittaessa kiusaaja-opettajan selän takana? Opettajat saattaa itsekin olla OAJ paikallistason toimikunnissa ja arvaappas, jos hankala opettaja onkin jokin OAJ-n paikallispamppu, niin läheppäs siinä setviin asiaa.
Sairasta puuhaa se joka tapuksessa on vaikka se tais olla ennen vanhaan enemmän poikkeus, ku sääntö, että opettaja sai tehdä mitä tykkäs ja olihan se lainsäädntökin erilainen silloin ennen vanhaan.
Ei pitäisi enää sallia tuommoista ja onneksi noita rapsuja tulee silloin tällöin. Luulenpa, että siinä pitää olla keskimäärästä sinnikkäämpi vanhempi asiaa setvimässä että saa lopulta oikeutta. Mahtaa ne kiusaajatki osata olla kavalia.
Herra suojelee herraa. Ei siitä mihkään pääse, hyvin osaavat pallotella luukulta toiselle niin kauan aikaa että pää menee ennen sekaisin ennen kuin asia on pihvi.

Pitäis olla aina suojelemassa heikompaa!

Jäänesto (ei varmistettu)

Ei se ihan yksinkertanen juttu ole lähteä opettajasta väittämään, että on kiusaaja. Siellä tulee esiin ammattiliitot sun muut tirehtöörit. Tietenkinhän se OAJ myös asettaa opettajille eettiset ohjeet mutta mahtaako se kuitenkin olla vain tarvittaessa kiusaaja-opettajan selän takana? Opettajat saattaa itsekin olla OAJ paikallistason toimikunnissa ja arvaappas, jos hankala opettaja onkin jokin OAJ-n paikallispamppu, niin läheppäs siinä setviin asiaa.
Sairasta puuhaa se joka tapuksessa on vaikka se tais olla ennen vanhaan enemmän poikkeus, ku sääntö, että opettaja sai tehdä mitä tykkäs ja olihan se lainsäädntökin erilainen silloin ennen vanhaan.
Ei pitäisi enää sallia tuommoista ja onneksi noita rapsuja tulee silloin tällöin. Luulenpa, että siinä pitää olla keskimäärästä sinnikkäämpi vanhempi asiaa setvimässä että saa lopulta oikeutta. Mahtaa ne kiusaajatki osata olla kavalia.
Herra suojelee herraa. Ei siitä mihkään pääse, hyvin osaavat pallotella luukulta toiselle niin kauan aikaa että pää menee ennen sekaisin ennen kuin asia on pihvi.

Pitäis olla aina suojelemassa heikompaa!

Jäänesto (ei varmistettu)

Kiusatuille jää ainoaksi vaihtoehdoksi vaihtaa koulua. Vanhemmat eivät saa mistään apua, ei oikeuslaitokselta, ei Aluehallintovirastolta, ei kunnan viranomaisilta. Olen kuullut, että kassakaappimieskin jatkaa hommiaan, onko se oikeudenmukaisuutta lapsia kohtaan. Lastensuojeluviranomaistenkin oli näköjään helpompi mennä opettajan puolelle kuin lapsen.

Kyseisen koulun takia on lukuisia perheitä muuttanut paikkakuntaa tai lapset vaihtaneet koulua. Siuntion kunta ei ymmärrä, miten kalliiksi tuollainen huonosti toimiva koulu voi tulla. Perusopetuslaissa turvataan koululaisille turvallinen ympäristö. Sekin taitaa olla vain sanahelinää.

mollamaija (ei varmistettu)

Jo on markkinat.
Minä olen kuullut että siellä Siuntiossa on kuitnekin hyvästi asiat ylemmässä kouluhallinnossa. Siellä on kuulemma semmoinen nainen johdossa että on oikea ihminen paikallaan. Niin että vissiin toivoa olisi ilmassa Siuntiossa? Olenko minä antanut itseni oikein tajuta?
Se on kuitenkin varma, että ei semmoisia saa jatkaa. Tuo kuulostaa jo niin hurjalta, että kokonainen perhekunta saa poismuuttaa paikkakunnalta. Pakkohan se on vanhempien ajatella lapsiansa. Se on oikein!
Mutta tarkotatko Mollamaija että ne vanhemmat olisi kanssa hankaluukisa että sen tähden poismuuttoa?

Jäänesto (ei varmistettu)

Asioihin puuttuminen ja ylipäätään vanhempien esittäessä kysymyksiä... jätetään vastaamatta. Että näin hyvin homma hoituu ?? Siis myös ylimmässä kouluhallinnossa.
Niin se on, että asioita ei työtstetä ajallaan läpi. Jätetään hoitamatta ja "roikkumaan", ja tästä ei ainakaan luottamus koulua kohtaan mitenkään parane.
Joku on hyväksyttyä ja hyväksytty aina, olkoon tilanne mikä tahansa ja joku on aina se "paha" olkoon tilanne mikä tahansa.
Tasavertaisuuden arvot ei ole kohdallaan.Yhteistyö avoimesti ei toteudu kaikkien vanhempien kanssa. Ei tämä tällainen toimintamalli myöskään oppilaita opeta oikeanlaiseen toimintamalliin.
Koulullakin on velvollisuus opettaa/ kasvattaa lapsia oikeudenmukaiseen elämään. Oikean ja väärän toimintatavan mallin raja hämärtyy.nOn ristiriitaista, kun kotona kasvatetaan oikeaan tasavertaisuuden mukaan tapahtumaan elämään ja koulussa tapahtuukin aivan toisin. Lapsi on aivan ohmeissään.

Mimmi (ei varmistettu)

Olen kanssasi täysin samaa mieltä.

On erittäin huolestuttavaa, että se hyvä mikä lapsen ensisijaisessa sosiaalisessa kontekstissa annetaan lapsen kasvamisen ja kehittymisen tueksi, tuhotaankin tai ainakin saatetaan voimakkaaseen ristiriitaan kouluyhteisössä kohdattavassa todellisuudessa.

Mikäli puhumme sellaisista asioista kuin oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus, on luonnollista, että lapsen sosiaalistuminen kohtaa haasteita kouluyhteisön tuomassa sekundaarisessa sosiaalisessa ympäristössä. Koulun on kuitenkin pyrittävä takaamaan lapselle turvallisuus, joka ilmentää oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Opettajat ja rehtori (ja tietysti kaikki muut henkilökuntaan kuuluvat aikuiset) ovat tässä suhteessa avainasemassa, sillä he ovat yhteisön aikuisia ihmisiä.

Kyllähän kouluyhteisön tehtävänä olisi tukea kodin kasvatustehtävää ja yleensä niin onkin. Jotkin opettajat ovat viimeisen päälle tarkkoja siitä, että kaikki olennainen tieto kulkee kodin ja koulun välillä.

Niin kuin tuossa kirjoittajan tekstissä tuotiin esille, että joidenkin äärimmäisten tekojen (esim. kouluampumistapaukset) taustalta saattaa löytyä täysin kesken jäänyt avun saaminen oppilaan ongelmiin tai sitten oppilaan kouluyhteisössä kohtaamiin ongelmiin ei ole saatu lainkaan tukea eikä apua. Esittämäsi havainnothan vain tukevat tätä käsitystä, että näin voi todella käydä.

Tästä syystä olisikin oppilaan oireellisen hälyttävän käytöksen kohdalla kysyttävä aina, että "miksi oppilas oirehtii niin kuin oirehtii?". Jatkuva rankaiseminenkin tai välinpitämättömyys voivat vain kiihdyttää ongelmien kehittymistä. Tässäkin suhteessa, ainakin periaatteessa, kouluyhteisön opettajien pitäisi edustaa koulutuksensa puolesta ammattilaisia. Sama koskee myös opetushallinnon viranomaisia.

Septimus Severus

Tuossa kirjoituksessa esiintuotujen esimerkkien valossa näyttäisi siltä, että näitä "opettaja kiusaajana"-tapauksia on ilmeisesti ympäri Suomea. Toisaalta voisi ajatella, että ilmiöinä nämä tapaukset olisivat koulukohtaisia niissä kunnissa missä tapauksia on ilmennyt.

Onko kyse siis jonkinlaisesta johtajuusongelmasta tai riittävän ohjeistuksen puutteesta muun muassa opettajakunnalle? Tuossa Opettaja-eLehden uutisessa mainitaan, että "Melkein kaikissa lukioissa ja ammattikouluissa on ohjeet väkivalta- ja kiusaamistapausten käsittelyyn.". Tutkimus oli kohdistunut lukioihin ja ammattikouluihin. Ilmeisesti tällaisia ohjeita ja systemaattisia varautumisia tilanteisiin ei ole kaikissa kouluissa?

Opettajien välinen kollegiaalinen kiusaaminen on tuon samaisen uutisen mukaan ihan vastaavaa, kuin missä tahansa muussa työyhteisössä. Se on myös hyvin hankala asia, jota pitäisi pystyä lähestymään työyhteisössä jotakin kautta. Pahimmillaan työpaikkakiusaaminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja varhaiseen eläköitymiseen. Se tulee kalliiksi yhteiskunnalle, vaikkakin korostaisin, että ensisijaisesti on kysymys näiden kiusattuina olevien opettajien elämästä ja tulevaisuudesta.

Opettajan koulutus on sellainen, että se antaa eväitä, jotka väärin käytettyinä jättävät pahat jäljet uhreihin esim. kiusaajaopettajien jäljiltä.

Tästä aiheesta "Suomi kiusaa itsensä hengiltä" oli myös presidentinvaalikeskusteluissa puhetta. Siihen tulisi ehdottomasti kiinnittää huomiota.

Septimus Severus

Jäänestolle tiedoksi, että jos lasta kyseisessä koulussa kiusata.an ja vanhemmat ottavat yhteyttä esim. rehtoriin, niin vanhemmat ovat sen jälkeen häirikkövanhempia. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää silloin koulun vaihto.

Totta on ja niin olen kuullut, että Siuntiossa on todella pätevä sivistysjohtaja, mutta epäilen saako hänkään tukea mistään. Edellinenhän lähti onneksemme Lohjalle. Ja miten kauan nykyinen jaksaa, ovathan luottamushenkilöt näiden häirikköopettajien puolella eli lasten oikeuksia vastaan.

mollamaija (ei varmistettu)

Aika vakavaa luettavaa tämäkin, todellakin.

Mikäli tällainen kiusaamiskuvio on jotenkin laajemmassa mittakaavassa "hyväksyttyä ja/tai vaiennettua" virallisten tahojen puolelta, on helppo käyttää leimaa, jonka nimeksi voi antaa "häirikkövanhemmat".

Se ("häirkkövanhemmat") on kutakuinkin "uskottavalta vaikuttava" ammattitermi, nimittäin joskus kodin aikuisetkin voivat kompensoida oman kotinsa sosiaalisen tyhjiön aiheuttamia puutteita (jopa huonoa itsetuntoansa) kohdistamalla jatkuvaa painetta kouluyhteisöön.

Tämä ei anna kuitenkaan sen kummemmin kouluyhteisölle kuin kunnan viranomaisille oikeutta väistää velvollisuuksiaan suhteessa lapsen kohtaamiin ongelmiin. Eikä normaalisti näin menetelläkään. Esiin tuomasi seikat ovat huolestuttavia mikäli tätä käytetään laajassa mittakaavassa, sillä se voi olla oire kouluyhteisön ja viranomaistahon vinoumista sinänsä. On siis valittu ikään kuin selviytymiskeino: ongelmien kieltäminen ja vanhempien leimaaminen. Liian helppoa ja kestämätöntä pitkällä aikavälillä.

Toivotaan sitten, että vanhemmat antavat kaiken henkisen tukensa sille viranomaiselle, jonka katsovat toimivan oikein. Sehän voi vaatia joskus konkreettisenkin tuen antamista.

Luottamushenkilöille on syytä muistuttaa, että heidät voidaan aina tarvittaessa vaihtaa. Se voi tuoda tervettä sosiaalista painetta ja itse asiassa kuuluu normaaliin demokratiaankin.

Septimus Severus

Sitä se on että herrat pallottelee niin että pää on pökkyrällä. On siinä sitten kansankynttilöitä kerrakseen.
Muistaa pitää viedä ruusukimppu sille sivistyksenjohtajalle!!! Muisstakaa nyt.
Minä sanon että risut voikin sitten jättää niille muille herroille. Katon kyllä suurennoslasin kanssa ketä äänestän seuraavalla kerralla ja vääntäyn ihan kiusallakin äänestämään kunnallsvaalissa.

Jäänesto (ei varmistettu)

Kiitos asian esille tuomisesta ! Olen kokenut n. 2 vuoden ajan narsistisen ,manipuloija-psykopaatti-esimiehen kiusaamisesta koulussa. Samoin olen ollut monesti paikalla samaisen esimiehen osoittaessa halveksuntaa , pahoinpitelyä fyysisesti että psyykkisesti oppilaita kohtaan .Puuttuessani asioihin , tilanteeni paheni . Esimiehen esimies halusi lakaista asiat penkin alle .Sosiaaliviranomaiset olivat jo manipuloitu ja puolsivat kiusaajaa. Esimies sai tästä vain lisää puhtia kiusaamiseeni .Loppujen lopuksi kaikki negatiivinen , mitä koulussa tapahtui , oli syytäni . Esimerkiksi tietokoneiden katkokset olivat "lähettämäni roskapostin " syytä . Voimia teille , jotka haluatte poistaa kouluista kaikenlaisen kiusaamisen .

muuttoauto (ei varmistettu)

Moi!

Eräs entinen kollegani oli myös joutunut jossain vaiheessa elämäänsä kokemaan jotakin vastaavaa. Se oli vain kestänyt 15 v. ja samassa koulussa. Täsmennyksenä, että ei kylläkään läntisellä Uudellamalla. Kokonainen opettajanhuone oli hänen kimpussaan ja kimmokkeena siihen oli alunpitäen ollut kateus! Ja sitten se vain jatkui ja jatkui, vaikka alkuperäistä syytä koko kateudelle ei enää ollutkaan. Koko elämä, mitä hänestä selville saatiin, oli suurennuslasin alla. Kaikki väännettiin pahoin päin ja mainetta mustamaalattiin. Oli kauheaa kuunnella sitä tarinaa. Mutta onneksi ongelmaan oli lopulta jossakin vaiheessa tartuttu ja koulu oli joutunut syyniin. Kun selvitykset käynnistyi, ne oli sitten perusteelliset. Avoin kiusaaminen loppui mutta yksinäisyys jatkui eläkepäiviin saakka.

Suorastaan kauhea tuo sinun kokemasi tilanne!! Kylmät väreet menee selkäpiitä pitkin.

Itse en ole entinen ope kiusaamisen tähden mutta ammatillisen kiinnostuksen vuoksi duunia vaihtanut. Kyllä niitä yrittäjiä oli aikanaan, kiltti kun olin. Vaan kun kiltin piltin alta löytyi tarvittaessa verbaalista ruutia, niin olisitpa nähnyt ne ilmeet. Vieläkin naurattaa niiden kiusaajien ilmeet.

Entinen ope (ei varmistettu)

Lapsen oikeudet Suomen kouluissa on tietyissä tilanteissa olemattomat. Lapset ovat poliittisten päättäjien ja virkamiesten pelinappuloita.
Hierarkia on myös koulujen ongelmana tunnettua.

Mimmi (ei varmistettu)

No huhhuh mitä menoa nykyään kouluissa.
Miten ihmeessä tuollaiset ihmiset edes pääsevät opettajiksi?
Kyllähän nykyään on jo soveltuvuustestit ennen kuin edes pääsee koulun penkille. Vai liekö niidenkin tarkoitus seuloa joukosta pahimmat ja päästää heidät opiskelemaan.
Ihmetyttää ettei virkamiehet ja valvovat tahot pysty/ halua/viitsi puuttua tuollaiseen.
Ei kenenkään pitäisi joutua muutamaan paikkakunnalta sen takia että koulussa terrorisoidaan ja vielä opettajien taholta.
Sellainen käy kalliiksi ajanmyötä kunnalle kuten joku tuolla aiemmin jo kirjoitti ja kun maine tarpeeksi leviää , ei kukaan muutakkaan sellaiselle paikkakunnalle josta jo tiedetään millaista meno on .

jäätävää (ei varmistettu)

Jonkun häirikköopettajan elämä ja "ura" tuntuu olevan tärkeämpää kuin lapsille ja henkilökunnalle aiheutetut ikuiset traumat ja mitä se maksaa yhteiskunnalle. Karmeaa nuo edellä kuvatut kokemukset, mutta uskon, että ne ovat täyttä totta tämän päivän Suomessa. Tällaiset psykopaatti-manipuloijat ovat maailman pahuuden ilmentymiä - heidän tekonsa vain ilmenevät eri tavalla. Tällainen henkilö voi olla opettaja, rehtori, lääkäri, putkimies jne. Pahimmillaan nämä tyypit aiheuttavat pysyviä traumoja tai he ovat joukkosurmaajia, kuten Breivik. Yhteistä on täydellinen kylmyys ja empatiakyvyn puute. He osaavat pukea pahuuden myös "hyvyyden" kaapuun, joka hämääkin monia.

mollamaija (ei varmistettu)

On äärimmäisen tärkeää, että näitä asioita uskalletaan tuoda esille ja siten kuin kokee pystyvänsä kertomaan.

Entä jos miettii asiaa siitä näkökulmasta, että minkätyyppinen lapsi voi olla kiusaavan opettajan ja/tai toisen kiusaavan oppilaan (joskus nämä voivat yhdistyä) kannalta jotenkin ensimmäinen mieleenjuolahtava kohde?

Mikäli ajattelee, että kiusaavan opettajan kohdalla on kysymys kylmyydestä ja empatiakyvyn puutteesta, niin on mahdollista, että hän etsii kohteekseen juuri sellaisen, joka on jotenkin poikkeava tai osoittaa jonkinasteista heikkoutta (oppimisvaikeudet/arkuus). Tällainen kohde voisi olla esimerkiksi erityistä tukea tarvitseva oppilas, joka tarvitsee erityisopetusta ja jolle laaditaan sen mukainen HOJKS. Erityisopetus voidaan puolestaan toteuttaa eri tavoin suhteessa muuhun opetukseen.

Herää kysymys, että miten menetellä tällaisessa tilanteessa?

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla ehdottomana edellytyksenä on käsittääkseni se, että yhteistyö kodin, koulun ja muiden mahdollisten tukeen osallistuvien viranomaisten välillä on saumatonta ja toimivaa, lapsen parhaaksi.

Septimus Severus

Entäs, mitä silloin tehdään, jos esim. vammaiset lapset ovat opettajan mielestä tarpeettomia ja heille ei ole tarvis järjestää opetusta. Tällaistakin on kuulunut.

mollamaija (ei varmistettu)

Nimimerkki Mollamaija,
Tarpeettomia ...?
Haluttaisi sanoa, että ei voi olla totta (!) mutta kyllä en ihmettele elämää nähneenä tässä maailmassa mitään. Kyllä tuossa tilanteessa voi ajatella, että vanhemmat joutuu aika tavalla taistelemaan. Luulisi jo, että asiaan vihkiytyneen lakimiehen hankkiminen on paikallaan, että asiat saisi kuntoon ja lapsen oikeuden toteutumaan.

Entinen ope (ei varmistettu)

Joitakin kirjoja, tutkielmia ja raportteja aihepiiristä ”Opettaja kiusaajana” tai siihenkin liittyen on löydettävissä:
- Tellervo Koivisto, ”Päiväkirjan uudet sivut”, 1999, Otava, kts. esim.
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2000/kirjasto1.htm
- Kari Uusikylä, ”Hyvä, paha opettaja”, 2006, Minerva Kustannus Oy,
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=216
- Nina Högerman et al., ”Kun opettaja kiusaa - Oppilaan kohtaamisen ongelmat koulussa”, Erityiskysymykset-raportti, Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos, huhtikuu 2009,
http://www.lapsiasia.fi/lapsiasiat/kysymyksia_ja_vastauksia/kysymys/-/vi...
- Anna-Liisa Mäki-Tikkala, ”Opettajan rooli kiusaajana”, Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, kevät 2011,
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110102/urn_nbn_fi_uef-2...

Vesa-Matti Louekoski

Tuo Vesa-Matti Louekosken lista on aika hyvä ja itselleni oli melkoinen kokemus juuri Tellervo Koiviston kirja. Kari Uusikylän opuksiin en paljon ole perustanut kun kyseessä on ns. "julkkisprofessori".
Opettaja joskus asettautuu tietämättään sinne kiusaajien puolelle ja tässä lasten vanhemmat voivat vaikuttaa. Suomen koululaitoksessa on aivan liian kova kiire ja opettajat eivät ehdi tai jaksa puuttua kaikkiin asioihin. Kiusaamisongelmia edelleen on lähes kaikissa kouluissa vaikka toisin väitetään. Kouluavustaja tarvittaisiin jokaiseen luokkaan. Esimerkiksi USA:ssa on opettajan lisäksi aina kouluavustaja (vapaaehtoinen jonkun oppilaan isä tai äiti) samanaikaisesti luokassa.

kari vierinen (ei varmistettu)

Olisi tärkeää, että opettajiksi valikoituu vain ns. terveen itsetunnon omistavia henkilöitä. Näillä narsistisilla opettajilla on heikko itsetunto, jota he yrittävät korjata luomalla itsestään suuruuskuvitelmia. Näillä suuruuskuvitelmilla he myös manipuloivat kollegoitaan ja oppilaitaan ja voivat aiheuttaa pysyviä traumakokemuksia oppilaille eli he voivat pilata koko lapsen elämän, varsinkin jos lapsi ei kuulu hänen hoviinsa. Narsistinen opettaja projisoi myös omia huonommuuden tunteitaan ympärillään oleviin ja näin syntyy mielivallan käyttöä ilman johdonmukaisuutta. Ympäristön pitäisi olla hereillä koko ajan ja estää tällaisten henkilöiden pääsy työyhteisöön. Suurimmkasi esteeksi nouseekin tämä "hovi", joka puolustaa narsistia hölmöyttään.

mehulinko (ei varmistettu)

Olen erittäin paljon samaa mieltä Mehulingon (minä olen Pyykkilinko, linko ku linko ...) kanssa siitä, että syyni saisi olla tarkka, kun opettajakoulutukseen valitaan. Sama tietty opettajavalinnoissa. Luulenpa silti, että pahimmat "konkarit" osaa kyllä "feikata" tarpeen tullen - I guess so!

Pisti siuntiolaisena kirjoituksessa silmiin tuo kirjoittajan esimerkki: Siuntion erään koulun entiselle rehtorille annetut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antamat moitteet. Eräs ja eräs ... olipa se nyt häveliäästi kirjoitettu.

No joka tapauksessa kun linkin avasi, niin siellä sanottiin suoraan, että kyseessä oli Aleksis Kiven koulu ja tapahtumat vuodelta 2004:
http://eok.fi/eok/index.php?option=com_content&task=view&id=229&Itemid=50

Oli tosi mielenkiintoinen tuo EOK (Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto). Kannattaa lueskella mitä siellä sanotaan sen toiminnasta ja olisiko sieltä tukea joskus kun semmonen tarve tulee.

Muuten, nuo AKK:n kassakaappi-juttuunkin liittyvät asiakirjat kokonaisuudessa pitäisi olla ihan julkisia papereja, joita voi halutessaan tilata. Ainaki tuolta eduskunnanoikeusasiamiehen kansliasta voi käsittääkseni:
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/yhteystiedot.htx

Täytyypä sanoa, että sen sijaan paljon on HYVÄÄ kuullu vanhemmilta (pieni kylä tämä Siuntio) noista Siuntion Svenska Skolanista ja Päivärinteen koulusta. Niissä on kuulemma asiat hyvin ja sekä lapset että vanhemmat ovat tyytyväisiä!! Moni suomenkielinen on halunnut nimenomaan Päivärinteen koululle lapsensa.

Niin, että osaa meillä Siuntiossa hyvinkin asiat olla.

Pyykkilinko (ei varmistettu)

Ko. narsistinen tapaus vaikuttaa edelleenkin Siuntiossa. On aiheuttanut varmasti usealle lapselle, vanhemmalle ja opettajalle traumoja. Ei tee aina sitä suoraan itse, vaan osaa käyttää hoviaan välikätenä kiusatessaan muita. Siuntiossa yksikään viranomainen, lääninhallitus tai ely eivät ole pystyneet/halunneet tilannetta korjaamaan. Opetushallituksen eräs virkanainen oli kyllä varsin hyvä ollessaan yhteydessä suoraan koulutoimenjohtajaan (joka sen jälkeen puukotti vanhempaa selkään jokaisessa mahdollisessa mutkassa). Enpä kaipaa noita vaikeita aikoja. Haavat ovat vieläkin kipeitä, enkä unohda koskaan. Myöskään lapseni eivät unohda. Meidät pelasti naapurikunnan rohkea rehtori. Mutta tuomiopäivä koittaa myös tälle Siuntion narsistille ja hänen hovilleen. Silloin katsotaan, kuka oikeasti olikaan "jumalan lapsi". nimim. kukkakaali

kukkakaali (ei varmistettu)

Mitä? Vaikuttaa edelleen? Menikö minun "ruusukaaliini" nyt oikein tämä asia, että kyse olisi tuosta samaisesta AKK-tapauksesta?

Jos näin on, niin sitten kyllä alkoi muutaman tunnin suursiivous huushollissa. Eihän tässä voi muuten rauhoittua. Matot ulos, imuri laulamaan, pyykit ikkunalliseen koneeseen ja kovat kierrokset linkoukseen!

Pyykkilinko (ei varmistettu)

Ei voi muuta sanoa kuin JÄRKYTTÄVÄÄ! Voisiko joku tästä hovista vastata--miksi tällaiset henkilöt tarvitsevat suojelua. Uskon vahvasti siihen, että paha saa kyllä jossain muodossa palkkansa.

mehulinko (ei varmistettu)

Omakohtaisesta kokemuksesta opena voin kertoa , että tällä palstalla ei ole vielä tongittu syvältä , mitä koulukiusaamisiin tulee ! Itse työpaikkakiusattuna (esimies asialla ) ja oppilaiden nöyryyttämistä , fyysistä ja psyykkistä pahoinpitelyä seuranneena (sama esimies) voin pahoin kaikesta ko. koulua koskevista ikävistä asioista , joista täällä keskustellaan ! Voin sanoa puuttuneeni epäkohtiin ja yritin hakea apua todelliseen hätään , mutta se vain lietsoi esimiestä lisää .

vieteriukko (ei varmistettu)

Kuka ottaa vastuun noista tiedossa olevista aikuisen koulukiusaajan uhreista ? Kuinka moni heistä on menettänyt itsekunnioituksensa/mahdollisuuden elää nämä asiat painolastina ? Moniko heistä elää masennuslääkkeiden varassa ? Kuka vastaa mahdollisista itsemurhista ? Sairaalamaksuista ? Unettomista öistä /pakollisesta unilääkkeiden käytöstä ?

Tosivihainen (ei varmistettu)

Oma motivaationi käsitellä koulumaailmaa tästä erityisestä näkökulmasta on myös omakohtainen ja lapsena koettu. Olen sen muussa yhteydessä tuonut julki, joten siinä suhteessa itseni on turha asiaa peitellä. Tapahtumista on jo yli 30 vuotta mutta ei niitä unohda.

Kirja, johon Kari Vierinen myös omassa kommentissaan viittaa, sisältää myös erään ihmisen, tosin kuuluisan, Tellervo Koiviston kertomuksen omien lapsena koettujen vastaavien asioiden kohtaamisen vaikutuksen vanhemmalla iällä. Puhkesi masennus ja muistot alkoivat yhtäkkiä vyörymään mielestä. Mutta siitä kaikesta hän kuitenkin selvisi.

Oma pelastukseni lapsena oli koulun vaihtuminen, jossa oli hyvät ja kannustavat opettajat. Seurauksena oli itsetunnon kohoaminen ja koulumenestyksen radikaali paraneminen. Silloin jaksoi myös normaaliin nuoruuteen kuuluvat nuorten väliset sanailut.

Aikuisen ihmisen, erityisesti opettajan, merkitys kouluyhteisössä on lapselle ja nuorelle suunnaton. Ei sen tarvitse olla mitään erikoista, jo normaalius ja tavallinen hyväksyntä/tasapuolisuus voivat olla rauhoittavia ja turvallisuutta luovia asioita.

Kun ajattelee elämän kiireistä todellisuutta, niin voi hyvin miettiä sitä, että kuinka monelle aikuiselle ihmiselle puhkeaa myöhemmällä iällä kriisejä (kun yhtäkkiä on aikaa miettiä tai joutuu pakon sanelemana miettimään), joiden selvittäminen vie pitkiä aikoja. Pohjalta saattaakin löytyä lapsena koettu epäoikeudenmukaisuus: kaverit kiusasivat mutta kukaan opettaja tai aikuinen ei puuttunut asiaan; opettaja kiusasi.

Opettaja voi olla työpaikkakiusattu samalla tavalla kuin ihmiset muissakin ammateissa. Myös voimattomuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, esim. muiden opettajien asiattomaan käytökseen suhteessa oppilaisiin, voi ajaa saman tehtävän. Mikäli puuttuu asioihin, saattaa saada otsaansa leiman: hankala tapaus, poikkeava, ei kuulu tänne, vaietaan se "kuoliaaksi", jne. Monta tarinaa varmaan löytyy. Toipuminen on pitkää ja rankkaa, kuten muussakin työpaikkakiusaamisessa.

Vesa-Matti Louekoski

Kumpa opettajat jo alakoulussa ymmärtäisivät, miten pitkällinen merkitys heidän suhtauumisellaan oppilaaseensa on. Lapsihan lähtee koulutielle täysin ehdoitta, on valmis oppimaan ja kohtaamaan kaiken uuden, jota on pitkään odottanutkin.Opettajasta tule auktoriteetti, jonka sana merkitsee enemmän äidin tai isän.
Ensimmäisten kouluvuosien aikana olen nähnyt läheiseni lapsen menettävän mielenkiinnon koulusta, oppimisesta kerta toisensa jälkeen tapahtuvien opettajan tekemien nöyryytysten jälkeen. Lapsen mielikuva itsestään on: hän on huono ja paha oppilas, ei osaa mitään. Kotona on koetettu tukea, kehua, ohjata itseluottamuksen synnyssä. Kouluun meno aiheuttaa aiheuttaa edellisiltana pahoinvontia ja päänsärkyä, pelkoa siitä, mitä moitteita jälleen koulupäivä tuo tullessaan omalta opettajalta.
Olisiko mahdollista, opettaja, että jakaisit tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti välittämistäsi ja hyväksyntää oppilaillesi. Kotona lapselle koetetaan opettaa, että ei tarvitse maailmassa kaikista tykätä, mutta toimeen täytyy tulla. Aikuisena sinulla on valta, niin hyvässä kuin pahassa - miten toivot itse tulevan muistetuksi tämän pikkuihmisen kasvettua aikuiseksi. Oletko se opettaja, jaksoi kehuakin rankkoinakin aikoina vai se , joka aina - ihan aina- nöyryytti ja loi epävarmutta tuomitsevalla käyttäytymisellään ja oli kaiken rikkirepivä.

Smile, when you... (ei varmistettu)

Haluaisin vain tarkentaa, että kaikki tuo siis vuodesta 2008 alkaen - vielä siis tälläkin vuosikymmenellä edelleen.

Smile, when your.... (ei varmistettu)

Narsistisesti häiriintyneen henkilön kanssa pätee säänto "taistele tai pakene". Kokemuksesta tiedän, että taistelu uuvuttaa ja pahin vastus on narsistin hovi, joka puolustaa tätä keisariaan henkensä kaupalla, näkemättä totuutta. Nämä narsistit ovat myös taitavia manipuloimaan, jopa hypnoosiin asti, tämän hovinsa jäsenia. Siinä tilassa ei järkipuhekaan enää auta. Kunnan päättäjätkin voivat olla sulaa vahaa tämän narsistin täyttäessä heidän turhamaisuuksiaan lirkuttamalla ja kehumalla.

dirty harri (ei varmistettu)

Hyvää tietoutta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä mm. täällä:
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html

Itse ainakin tuon sivuston kautta tajusin aikanaan minkä kanssa olin tekemisissä kun meinasi jo henki mennä itseltäni.
Nuo Vakninin tekstit ei ole ihan helppotajuisia, mutta kun niitä tarpeeksi monta kertaa ajatuksella lukee voi päästä kurkkaamaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmisen sisimpään.

narsissi (ei varmistettu)

Järkyttäviä tarinoita tällä palstalla ja viranomaiset ovat sulkeneet kärsimykseltä silmänsä, vaikka ovat varmasti tietoisia asioista, ainakin entiset johtajat ja mitä tekevät kunnan luottamushenkilöt- eivät mitään, vaikka todisteitakin varmasti löytyy, koska eihän näitä kukaan keksi.

mollamaija (ei varmistettu)

Sinä vastuuton aikuinen (?) kiusaaja ; miltä tuntui lähettää kiusaamasi lapsi pakolliseen sairaalahoitoon , jotta hän pysyisi hiljaa tekemisistäsi ? Miltä tuntui moittia lapsille heidän vanhempiaan ? Saitko tyydytystä nähdessäsi uhriesi murentuvan ? Onneksi jotkut uhreistasi "pääsi" sijaiskotiin , jossa heitä kunnioitettiin , arvostettiin , hyväksyttiin vikoineen päivineen ! He saivat kokea normaalien aikuisten tuen ! Ja mahdollisesti hyviä eväitä elämälleen sinusta huolimatta .

piiloleikki (ei varmistettu)

Eräässä kommentissa tuodaan merkittävä seikka esille, nimittäin koulun yhtenä tehtävänä on tukea kotia kasvatustehtävässä.

On ilman muuta selvää, että lapsen itsetunnon ja sosiaalistumisen pohja luodaan tutussa kotiympäristössä, johon kuuluvat vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja muut perhetuttavat. Kun koulussa onkin tekijöitä, esim. opettajan epäasiallinen käytös tai kiusaamisen läpisormien katsomista, voi kotona annettu pohja ja perusta musertua. Ei ole syytä väheksyä koulun tuoman uuden sosiaalisen viitekehyksen merkitystä. Lapsi nimittäin rakentaa omaa minäkuvaansa, joka koulussa suhteutuu laajempaan viitekyhykseen.

Kouluun menessään lapsen sisäinen skeema saa uusia elementtejä ja asiat saavat uusia merkityksiä. Jokainen meistä aikuisistakin ihmisistä on keskellä oman aikaisemman skeeman kohtaamia uusia todellisuuden elementtejä. Pahimillaan skeema voi romuttua vanhan ja terveen skeeman kohdattua jotakin uutta, joka on liikaa ristiriidassa aikaisemman kanssa. Ihminen voi kokea sen tyhjän päälle jäämisenä ja ei tiedä miten suhtautua itseensä ja ympäristöönsä/ympäröivään maailmaan.

Niin kuin yhdessä kommentissa sanottiin, että "jaksoi kehua rankkoinakin aikoina" on tärkeä asia myös kouluyhteisön tiedostaa. Mitä jos lapsen kotiolosuhteissa tapahtuu jotakin mikä on vaikeaa lapselle kohdata? Silloin voi olla, että pelastava oljenkorsi on vaikka yksi ainut opettaja, joka kysyy lapselta ja nuorelta, että "Hei, mitä sinulle kuuluu?". Eräs tuttavani on kertonut tällaisesta nuorena koetusta vaikeasta tilanteesta, missä hänen ainut pelastava oljenkortensa oli pitkään yksi huomaavainen opettaja, johon hänellä oli luottamus: Mitä sinulle kuuluu ja lapsi sai kertoa aikuiselle, joka uskoi. Opettaja voi myös tarvittaessa toimia ohjaajana siinä mielessä, että lapsi/nuori saa oikeaa apua oikealta taholta luottamuksen hengessä yhteistyössä kodin kanssa.

Koulun ja kodin yhteistyön merkitystä ei siis ole syytä väheksyä. Ei myöskään koulun ja erityisesti opettajan merkitystä sinänsä.

Joissakin kommenteissa on tullut esille termi "narsismi" tai "narsisti". Jokainen meistä tietää, että narsismia on tervettä laatua mutta sairaalloinen narsismi voi olla kokonaisuudessa hirvittävää seuraamuksineen. Joskus puhutaan myös sosiopatiasta tai jopa psykopatiasta mutta kyse on sellaisista käsitteistä, joiden todellisen merkityksen voi ymmärtää sen alan ammattilaiset tai sitä läheltä seuranneet ja sen tunnistaneet.

Joka tapauksessa, aikuisen ihmisen, esim. opettajan systemaattinen tunteettomuus, joka ilmenee eriasteisena oppilaiden ja/tai kollegoiden psyykkisenä tai jopa fyysisenä väkivaltana, on ehkä arkisempi kuvaus ilmiölle. Siis tunteettomuus, tunnekylmyys, laskelmoiva häikäilemättömyys, paha-aikeinen manipulointi jne. ovat sellaisia sanoja mitä joistakin kommenteista heijastuu. Voidaan puhua jopa pahuudesta, jota ei voi ymmärtää.

Edellä mainitun kaltaisten ilmiöiden kokeminen aikuisen taholta on lapselle jotakin sellaista, mille hän ei voi yleensä antaa nimeä. Tuntuu pahalta ja ahdistaa - jokin ei ole oikein eikä oikeudenmukaista. Opettaja edustaa aikuista, joten tilanne on sosiaalisen vuorovaikutuksen tasolla täydellisen kohtuuton lasta ja nuorta kohtaan, joka on aseeton.

Mikäli kiusaava opettaja on todella sairaalloisen narsistinen, hänen manipulointinsa voi johtaa sekä muiden kollegoiden ja jopa toisten oppilaiden mukaan sitouttamiseen tavalla tai toisella - syntyy siis kiusaajan oma hovi (suositut opettajat/oppilaat) ja muut ovat ulkona (epäsuositut ja kiusatut opettajat/oppilaat). Tilanne on tällöin erittäin hirvittävä kouluyhteisön sisällä, niin kuin jotkin kommentit kuvaavat.

Voimme siis kysyä: mitä kiusaaja hakee toiminnallaan? Pönkittää omaa heikkoa itsetuntoaan, tyydystystä muiden kärsimyksestä, muiden hallitsemiseksi puettua itsehallinnan tunnetta, vai mitä?

Vesa-Matti Louekoski

Eilen A-talkissa puhuttiin perhesurmaajista. Hannu Lauerma totesi, että he ovat pääsääntöisesti narsistisesti häiriintyneitä, joille perhe on omaisuutta eli perheen jäseniä ei koeta erillisiksi yksilöiksi. Usein takana on myös kostoa eli kostetaan toiselle puolisolle surmaamalla yhteiset lapset. Eli vakavasta asiasta on kysymys. Narsistinen henkilö osaa myös "näytellä" tunteita, joita hänellä itsellään ei ole, esim. osaa olla säälittävä ym. ja näin manipuloi ympäristöään eli narsisti saa aikaan tunteen, että hän on uhri eikä esim. lapsi/oppilas. Tämä menee useimmille läpi kuin häkä, koska taitava manipuloija osaa tämän todella lahjakkaasti.Ihmisiltä ikäänkuin järki sumentuu.

mollamaija (ei varmistettu)

Narsissin laittamaa linkkiä Vakninin teksteihin narsismista KYLLÄ kannattaa (!) klikata:
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html

Linkkejä auttaviin tahoihin löytyi myös samalta sivulta:
http://www.narsistienuhrit.info/
http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/

Mollamaija kertoi viisaasti, että "narsisti saa aikaan tunteen, että hän on uhri eikä esim. lapsi/oppilas. Tämä menee useimmille läpi kuin häkä".

Tästä tuli mieleen sellainen asia, että kun joku tuolla kommentissa mainitsi niistä "häirikkövanhemmista", että narsisti (esimerkiksi kiusaava opettaja) käyttää helposti juuri tuommoista nimitystä, että voisi itse näytellä "uhria" ja olla sellaisen suojissa.

Samasta asiasta tuli myös minun mieleen, että mitä jos tuommoisen narsistin kanssa joutuu pahassa väännössä asioimaan viranomaisten kanssa tai olemaan oikeussalissa vastakkain, niin sehän narsisti tekee tarvittaessa sellaisen uskottavuus, itku ja selitys teatterin, että kaikki kääntyy päälaelleen.

Mollamaija, olisiko asiat näin?

Pyykkilinko (ei varmistettu)

Tulipa tässä mieleen näitä kirjoituksia luettuani muuan oppilas . Hän vietti alakoulun 3 ensimmäistä vuottaan käytävällä , rappusten alla . Välitunneilla hän oli agressiivinen , kouluruokaa ei syönyt ollenkaan , eipä häntä näkynyt ruokalassakaan . Vanhemmille lähti päivittäin viestejä , milloin mitäkin pahaa lapsi oli tehnyt . Kukaan ei näinä vuosina kyseenalaistanut koulussa lapsen käytöstä .Silloinen koulutoimen johtaja hommasi hänelle oman open , asiat alkoivat selvetä ja oppilas testattiin mahdollisten häiriöiden takia. Tulos oli selvä , hän tarvitsi paljon apua tunneilla että välitunneilla. Hän ei yksinkertaisesti ymmärtänyt muita oppilaita tai väärinymmärsi . Hänelle oli kertynyt valtava oppimisen halu . 4 luokalla hän kävi läpi aikaisempien luokkien opit . 2 vuoden englannin kurssit 1 vuodessa . Tosin hän teki opensa kanssa töitä kesälläkin . Seuraavana syksynä hän sai omia luokkakavereita ja halusi olla luokkansa paras . Aika kului ja ylä-asteelle hän pääsi hyvään kouluun , joka oli erikoistunut "erilaisiin oppijoihin " . Ylä-asteen jälkeen kävimme yhdessä tutustumassa lukioon . Hän kirjoitti mm. englannin ja matematiikan toisen lukiovuoden keväällä . Hän kirjoitti ylioppilaaksi erittäin hyvin arvosanoin ja haki ja pääsi haluamalleen jatko-opiskeluun . Tällä palstalla on kirjoitettu paljon koulukiusaamisesta , tätäkin oppilasta kiusattiin , sekä oppilaat että eräs opettaja . Oman älykkyytensä ( jota ei kukaan uskonut ala-asteella hänellä olevan ) avulla hän selätti ja yllätti kiusaajansa . Hänen perheensä on ylpeä hänestä . He ymmärtävät nyt , että kaikki ikävä arvostelu hänestä , olikin koulun osaamattomuutta , välinpitämättömyyttä , haluttomuutta auttamaan ja oli helppoa jättää hänet oman onnensa nojaan erittäin tärkeillä ensimmäisillä kouluvuosina .Toivottavasti kouluissa osataan hakea apua "hankalallekin " oppijalle eikä syytetä kaikesta vanhempia .

Hätäapu

Aikuiseksi on tullu selvittyä ja monen mutkan kautta. Lapsuudessa koki sen mitä oli pelätä kaksi vuotta omaa opea niin paljon että valvoi itkien kaikki yöt koulupäivää odotellessa. Katkeruus ja viha eli pitkään. Jälki omassa sisimmässä sen mukainen. Miltä tuntuu kun kaverit kiusaa ja opettaja kiusaa ja ilkkuu.
Miltä vain yhtenä lukemattomista konsteista tuntuis kokea kun koko luokka nauraa opettajan ilkkumiselle että 'onpa sulla huono vyö ja soitanko sossuun että isäs saa enemmän rahaa ostaa sulle edes kunnon vyön'?
Miltä se tuntuu kun oot tekemässä koetta ja open omat musiikkibisnekset on niin tärkeitä että tanssikappaleet harjotellaan kesken kokeiden tekemisen? Mitä pelokkaat oppilaat vastaa kun ope kysyy kesken kokeen että 'eihän haittaa jos hän kokeilee pianolla hiukan sointuja'? Kehtasi vielä kysyä vaikka tiesi että kuka sille uskaltaa vastaan sanoa.
Kouluun oli ope päässy aikanaan opettajaksi puolisonsa huipputodistusten vuoksi kun omat paperit oli mitä oli. Passasi sitä sitten olla johtajaopettaja ja tehdä omien päähänpistojen mukaan.

Aikuiseksi selvinnyt (ei varmistettu)

Pyykkilingolle vastaisin, että pitää yrittää viimeiseen asti välttää kärhämöintiä narsistin kanssa. Narsistien manipulointitaitoja ei kannata aliarvioida ja heidän kanssaan ei pärjää rehellisyydellä. Narsistin valttikortti on röyhkeys, hän saattaa kertoa ihan mitä sattuu tarinoita virkamiehelle vastapuolesta. Kertomukset voivat olla silkkaa valhetta ja epäloogisuutta, mutta se uppoaa imartelualttiiseen virkamieheen.

Ennen oikeudenkäyntejä narsistin tapana on soitella istuvalle tuomarille ja kertoa säälittävää tarinaansa, hän voi lirkutella todistajille tai uhkailla, kiristää. Eihän "narsistissa voi olla vikaa" vaan hän on uhri. Virkamies tai tuomari, jolla on normaali empatiakyky, menee helposti tähän lankaan. Narsistin tapoihin kuuluu myös asioiden kääntäminen. Eihän hän ole syyllinen vaan hän on uhri.Suosittelen asianajaja Markku Salon kirjoja aiheesta.

mollamaija (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun