Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusta (kok) haastateltiin 2.5.2012 MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa Guggenheim-taidemuseohankkeeseen liittyen. Pajusen valmistelema Guggenheim-hanke hävisi Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä äänin 7-8. Pajunen totesi tähän asiaan: ”Mutta näin demokratia toteutuu ja sen mukaan elämme.” Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ilmaisi nöyryytensä elää demokratian periaatteiden mukaisesti huolimatta omasta pettymyksestään. Hän ei ryhtynyt uhmakkaaksi demokratian edessä, vaan osoitti ”me”-muodossa yhteishengessä etenemistä, kuten vain demokratiaa kunnioittava ihminen tekisi.

Västra Nylandissa 2.5.2012 uutisoidun Siuntion väliaikaisen valtuustoryhmän muodostamisen johdosta on todettava, että: Siuntion RKP-johtoisen monikuntaliitosta vastustavan allianssin olisi syytä viimeistään nyt korkein aika ryhtyä miettimään vakavasti mitä demokratia todella on ja miten demokraattisiin päätöksiin yhteisen (vrt. ”me”) edun vuoksi tulee suhtautua.

Kun edustuksellisen demokratian mukainen päätös on syntynyt kuntaliitokseen osallistumiseksi, niin sen mukaan on syntynyt myös tahtotila osallistua kuntaliitokseen. Tämä tahtotila ei tunne laatua kuvaavia tunteenomaisia ilmaisuja, kuten ”paremmalla tasolla oleva” tai ”huonommalla tasolla oleva.” Vastuullinen päättäjä ohittaa omat tunnetilat ja tyytyy demokratian edessä. Siuntion osallistumisesta on jo äänestetty kahdesti edustuksellisen demokratian mukaisesti. Molemmilla kerroilla tulos oli sama: Siuntio osallistuu.

Tahtotilan syntymiseen johtava demokraattinen päätösprosessi ei tunne myöskään ”äänestysajankohtaan sattuvasta valtuutetun etelänmatkasta johtuvaa äänestystulosta.” (Vrt. valtuutettu Kokkosen korvautuminen vastakkaista kantaa edustavalla varavaltuutettu Haanpäällä)

Tahtotilan syntymiseen johtava demokraattinen päätösprosessi ei tunnista myöskään yksittäisen päättäjän mielipiteen vaihtumista syystä tai toisesta huhtikuussa 2012 suhteessa varsinaiseen päätöksentekoajankohtaan joulukuussa 2011. (Vrt. valtuutettu Pesosen kuntaliitosta puoltava kanta joulukuussa 2011 ja Pesosen osallistuminen kyseenalaiseen ja laittomaan äänestykseen huhtikuussa 2012 joulukuun kannasta poikkeavalla kannalla)

Siuntion kunnan demokraattisen päätöksenteon kyseenalaistamista ja vaarantamista edustavat mm.:

- Vastoin kunnanvaltuuston päätöstä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rabbe Dahlqvist (rkp) osallistuu omalla tittelillään kyseenalaiseen kirjelmään Kunnallishallinnon rakenne-työryhmälle 29.11.2011, jossa ilmaistaan oman tittelin tuomalla arvovalla kanta Porkkala-vaihtoehdon puolesta.

- Lohjaliitoksen väittäminen epädemokraattiseksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella ja samalla Porkkala-vaihtoehdon esiintuominen 9.11.2011 ja aloitteen tekeminen neuvottelujen aloittamiseksi Porkkala-vaihtoehdon selvittämiseksi 21.12.2011. (Vrt.: Kansanäänestyksen tulos oli vanhentunut, koska 9.11.2011 tullessa itsenäisyysoptio oli jo kaikkien puolueiden mielestä mahdotonta (=> SOTE-kriteerien korostuminen entisestään); Porkkala-vaihtoehdosta ei kysytty kansanäänestyksessä; Kirkkonummen kaksi aikaisempaa kielteistä päätöstä kuntaliitokselle).

- Kuntaliitoksesta uudelleenäänestyttäminen kesken Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyä 21.12.2011.

- Esityslistan ulkopuolelta tapahtuva vastaehdotuksen lisäys Lohjaliitoksen poisvetämiseksi Siuntion osalta ja siitä äänestys 23.4.2012 valtuustokokouksessa olosuhteissa, missä tietojeni mukaan esim. kaksi äänestäjää eivät olleet edes keskusvaalilautakunnan hyväksymiä äänioikeutettuja varavaltuutettuja.

Pidän henkilökohtaisesti mahdottomana tällaisen valtuutettujen allianssin kykyä varmistaa Siuntion kunnan demokraattisen ja lainmukaisen päätöksenteon, jota he yllä mainitun uutisen mukaan pyrkivät tavoittelemaan?

Allianssin vetoaminen Lohjaan ja Nummi-Pusulaan Siuntion poisjättämiseksi monikuntaliitokseksi sillä verukkeella, että Siuntio saisi tarvitsemansa lisäajan, johtaisi Siuntion kunnan tilanteeseen, missä odotettaisiin valtion puuttumista Siuntion kunnan itsehallintoon (Perustuslaki 121 §).

Tämä heikentäisi kunnallista itsehallinnon ulottuvuutta suhteessa valtioon, joka ei ole valtakunnallista kuntauudistusprosessia silmällä pitäen toivottava indikaatio kuntakentältä. Tällä tavalla synnytettäisiin ainoastaan ennakkotapauksellista kaaosta kuntakentässä ja vietäisiin valtion silmissä kuntien uskottavuutta suhteessa kykyyn ratkaista itsenäisesti ja keskenään toivottavia vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Näin ei saa tapahtua. Pikemminkin katson heidän provosoivan kuntia ratkaisuihin, jotka ennakoivat valtion voimakkaampaa ja epäsuotavaa puuttumista kunnalliseen itsehallintoon.