Keskustelut

Kuntaremontti tarvitaan Helsingin rahapulaan

Suurta kuntauudistusta valmistellaan samalla tavalla kuin Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin. Tätä selittää se, että molempien hankkeiden takana on samoja johtajia. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisessä on laskettu säästöjä mutta ei arvioitu kustannuksia. Guggenheimissa on laskettu, paljonko teoriassa museoon voisi tulla kävijöitä.

Lue koko juttu

toimitus
64 kommenttia Kommentoi

Kommentit

9.2.2012 18:59

Seudun suurimpia haasteita on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen joka ei onnistu ruuhkautumisen ja bendelöinnin lisääntyessä. Oleellista on saada yhteistyö maankäytön ja liikenteen suunnittelissa ympäryskuntien, kuten vaikkapa Nurmijärven kanssa. Tätä ei esitetty malli paranna.

Kuntauudistus lähtee myös hyvin virheellisistä olettamuksista, kuten siitä, että työpaikat keskittyvät Helsingin niemelle. Reaalikehitys on toinen. Esimerkiksi Vantaalle kulkee muista kunnista päivittän 57 000 työmatkailijaa, ja Espoon ja Vantaan työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Selvityksen virheelliset lähtöoletukset pönkittävät virheellisiä johtopäätöksiä.

9.2.2012 19:25

Virkkunen totesi esimerkkinä, että tarvittaessa kunnilta voitaisiin ottaa pois kaavoitusvaltaa. "Tämä kokonaisuus olisi maankäytön ja asumisen kannalta järkevää panna yhteen."sanoo pajunen. siis haetaanko tässä vain rakennusmaata. espoo ja vantaa täyteen vuokrakasarmeja ,vähän kuin työläisten reservi, sieltä sitä on sitten helppo noutaa tarvittaessa. isot herrat pelaa ja kansa kärsii

9.2.2012 19:45

Käsittämätöntä tuubaa. Kirjoittaja ei edes tiedä, mikä on Suomen kolmanneksi suurin kunta (Tampere 213 000 asukasta) saati sitten niitä kaavoitukseen, liikenneinfrastruktuuriin tai hallintohimmeleihin liittyviä syitä, joiden takia kuntauudistusta ajetaan.

Guggenheimillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä - se rahoitetaan tarvittaessa vaikka puolikkaalla Hernesaarella.

Entinen espoolainen, nykyinen helsinkiläinen.

14.2.2012 23:57

Helsingin päättäjät ovat alkaneet viedä eteenpäin Guggenheim-museota ja muita suuruudenhulluja hankkeita. Haluaisin tietää ketkä näitä virkamiehiä ovat joiden väitetään suunnitelleen kuntauudistus jotta Henna V. yrittää myydä ympäri maata. Mikä on heidän kytköksensä Helsingin päättäjiin? Tuntuu siltä kuin entinen asuntominsteri olisi ollut mukana tässä joukossa. Nyt hän myhäilee tyytyväisenä kun liittämällä Espoo Helsinkiin, espoolaiset saadaan öky-Guggenheimin maksajaksi.

9.2.2012 20:06

Mistähän näitä kotikutoisia järjen jättiläisiä oikein syntyy ? Nämä ja muut kotiseutupuolueen yksioikoiset ajattelijat lähtevät siitä, että järkevä toiminta ja järjen käyttö on pahasta. Kokonaisuuden etua tässä ajetaan ja silloin yksityisen kaupungin etu jää toiseksi vaikka kuinka kipeää tekee ja ellei tehdä mitään niin sitten se vasta kipeää tekeekin !

9.2.2012 21:31

Kepulaisen puheita.
Helsingin velkojen maksuun; vai...
Kauanko maassa on tehty tätä uudistusta vuositolkulla; tosin aikaansaannokset
melko laihat.
Nytkö sitten "painetaan kaasua", jotta hesan velat saadaan kuitattua?
Ei voi olla...

9.2.2012 22:20

Täh? Onko Helsinki muka talousongelmissa? en ole tiennytkään...
Jos todella on, niin millä tavalla?
Espoossa sosiaali- ym julkiset menot ovat pienemmät siitä yksinkertaisesta syystä, että Espoossa palvelut ovat huonommat ja kauempana asukkaista kuin Helsingissä. Esim. terveysasemien, kirjastojen, päiväkotien ja koulujen palveluverkko on paljon harvempi kuin Helsingissä. Se, että Helsingissä on asukasta kohti isommat sosiaali- ym menot eivät tarkoita sitä, että Helsinki olisi talousvaikeuksissa.

9.2.2012 22:42

Helsingin verotulot eivät riitä raskaan hallinnon ja palvelurakenteen 'päivittäismenoihin'. Toisin sanoen Helsinki ottaa syömävelkaa. Ja jos Helsinki ei voi jatkossa rahoittaa raskasta hallintoaa kaupungin julkisilla markkinoilla monopolina toimivista liikelaitoksista ottamillaan voitoilla, niin hukka perii. EU onkin jo kiinnittänyt huomiota näihin arveluttaviin tuloihin.

Espoossa ei tätä ongelmaa ole kevyemmän hallinnon vuoksi. Parhaiten asiansa tältä osin on, yllätys yllätys, hoitanut Vantaa. Näissä kaupungeissa 'kaupungin pyörittämiseksi' riittävät verovarat.
Vantaan ongelma tosin on korkea investointitaso tuloihin verrattuna ja senhän voi kuka hyvänsä nähdä kun liikkuu vaikkapa Kehä kolmosella. Vantaan ainoa toivo on, että investoinnit maksavat itsensä takaisin ja alkavat tuottaakin jossain vaiheessa. Epäillä voi syystä kyllä.

12.2.2012 17:37

Stadilaisena pisti merkille Hesarin jutusta että suurin hyötyjä liitoksesta on velkainen Vantaa. Espoo ja varsinkin Kaunainen taitavat olla niitä häviäjiä kun veroäyri nousee. Jos saisin valita niin en haluaisi olla minäkään kenenkään toisen velkojen maksaja. Juu, Vantaalla on rakennettu ja tehty paljon, mutta onko jo liikaakin ja velkaa on ainakin. On uskomatonta, että esim. Stadi maksaa Vantaan liikenteestä 10 miljoonaa euroa. Tämä on faktaa ja eipä yhtään huvittaisi maksaa jotakin Aviapolista kun en siellä käy, en töissä enkä muutenkaan. Lentokentän duunarit ovat valittaneet alueen kulkuyhteyksistä ja kuulemma myöhästyvät töistä. No jippii...miten olisi uusi herätyskello ja vähän aikaisemmin liikkeelle. Ja lehdissä näkee kun alueen asukkaat valittavat huonoja liikenneyhteyksiä. Noh, tervetuloa Etelä-Suomeen, täällä todellakin matkustus bussilla kestää ja istumapaikkaa ei todellakaan aina saa.

12.2.2012 20:30

Juu, Hesari varmasti on ihan oikeastikin tuota mieltä. Ja miksi ei olisi, koska hesarinhan ajaa Vantaan liittämistä Helsinkiin ihan tosissaan. Tämähän tosissaan olokin näkyi erityisen selvästi, kun reilu vuosi sitten Vantaa hylkäsi liitoksen. Sen jälkeen on Hesari etsimällä etsinyt Vantaalta kaikennäköisiä kohu-uutisia esim yli 10 vuotta sitten tapahtuneet tonttien jaossa tehdyt 'ohitukset' muutaman urheilijan ja muun merkittävän henkilön kohdalla. Vastaavaahan tehdään koko ajan muualla Suomessa, viimeksi Kaisa Mäkäräinen sai tontin ilmaiseksi omalta kotikunnaltaan. Vantaallahan ei ilmaisluovutuksia ole ollut, vain 'jonon ohituksia'.

Jos vielä muistat ko yhdistämiseen tähtäävän selvityksen, niin yksi lopputuloshan oli juuri valtava ero Helsingin ja Vantaan hallintobyrokratiassa ja sen hinnassa. Selvityksessähän todettiin, että Helsingin tavalla ei mitenkään ole mahdollista hoitaa yhdistyneen kaupungin hallintoa ja palvelujen tuottamista. Siihen ei olisi kenenkään rahat riittäneet. Helsinkihän ei selviydy päivittäiskuluistaan, mm hallinto, verotuloillaan, vaan joutuu rahoittamaan sen muutoin eli ottaa syömävelkaa. Vantaalla taasen hallintoon riitävät oikein hyvin verorahat.
Vantaalla on rakennettu liikaa lainarahalla se on selvä, esim valtion tien Kehä kolmosen kunnostus vantaalaisten verorahoilla on sikamaista. Tämäkin tehtiin velkarahalla. Tällainen rahojen tuhlaus on ilman muuta loputtava.

Jos Helsinki maksaa Vantaan liikenteestä 10 miljoonaa, niin arvailepa mitä Vantaa maksaa ja on maksanut tai lahjoittanut vaikkapa viimesen 100 vuoden aikana, jotta Helsinki pärjäisi. Maa-aluiden ilmaisluovutukset on hurjia. Sipoon ryöstö olematon niihin verrattuna. Vantaa maksaa esim koko ajan Helsingin oopperatalosta huikeita summia, huolehtii lentokentän infrasta, jne jne jne. Ei minuakaan huvittaisi maksaa noita Helsingin juttuja, kun en niissä käy. Ehkäpä olisikin hyvä 'tasata tilit' ja lähteä sitten alusta liikkeelle. Paljonkohan Helsinki maksaisi Vantaalla tasoitusta? En tiedä, mutta summa luultavasti aika iso. Ainkin sillä maksaisi kevyesti nykyiset lainat ja pudottaisi veroprosentin ainakin Kauniaisen tasolle ja alemmaksikin.

Tällainen kuka mitäkin maksaa on sinänsä turhaa ja sitä voi jatkaa loputtomiin, joten olkoon.

Luultavasti vantaalaiset ovat sitä mieltä, että Helsinki pistäköön asiansa ensin kuntoon ja karsikoon pöhöttyneen hallintonsa nykyaikaan ja sen jälkeen voisi ajatella Helsingin palauttamista takaisin entiseen emokuntaansa Vantaaseen. Vantaasta voisi ottaa tältä osin hyvin mallia.
Uuden yhdistyneen kaupungin nimeksi voi ihan hyvin palauttaa vaikkapa Vantaan entinen nimikin eli Helsigne. Helsinki-nimi on niin lähellä tuota, että sekin menettelee.

Voin siis joissain tilanteessa hyvinkin hyväksyä kuntien yhdistämisen, jos vantaalaisetkin siitä hyötyvät. Homma ei pidä olla Helsingin sanelupolitiikkaa, vaan win-win-tilanne. Odotan mielenkiinnolla miten Helsinki myy yhdistymisideaansa vantaalaisille. Vai luottaako Helsinki valtion pakkokeinoja, luultavasti.

10.2.2012 19:23

Ap, hieno, naulankantaan osunut kirjoitus. Helsingin ongelmien siirtäminen laajemmalle alueelle köyhdyttää lopulta kaikkia. Se tässä huolettaa. Jos yhdistyminen toisi kansantalouteemme hyvinvointia, asiaa voisi kannattaa. Ainakin Espoossa verot nousevat, viiden aluekeskuksen kehitys lopahtaisi. Aleksanterinkadulta ei näe esimerkiksi Espoon Keskukseen.
Ongelmat pitäisi tunnistaa ja niitä pitäisi alkaa oikeasti hoitaa. Hallituksen ns metropolipolitiikkakin on vain kuntarajaharjoitusten tekoa. Oikeat elinkeinoelämää virkistäviä ja Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä nostavia toimia todella vähän.

10.2.2012 21:04

Espoon hallinto ei ole sen kevyempää kuin Helsingissä vai onko jossakin tutkittu asiaa? Espoon nuori väestörakenne on se tekijä, joka vähentää kuluja Helsinkiin verrattuna. Tämä näkyy esimekiksi niin, että aktiiviväestö hoitaa terveyttään työterveyshuollon kautta eikä rasita kuntaa. Ja tätä porukkaa on Espoossa paljon enemmän kuin Helsingissä. Helsingillä on pääkaupungin edut ja haitat ja niiden tuomat taloudelliset velvoitteet. Ei meidän espoolaisten kannata niin hirveästi uhota omaa etevyyttämme, kun meilläkin on omat ongelmamme. Miten hyvin sieltä Tapiolasta näkyy tänne kehäkolmosen taakse?

10.2.2012 21:23

Ei ole mitään väliä sillä mihin kuntaan kuulumme, kunhan saamme palvelumme pienemmillä verorahoilla. Nykyinen kuntien politiikka on virkamiehiä lisää, paperia siirtämään pöydän laidalta toiselle vuoropäivinä. Kun yksi pomo palkataan, kohta hän tarvitsee itselleen 10 maisteria alaisekseen jne.

Olen ollut kuntaomisteisessa yhtiössä 30 vuotta 1/4 työmäärällä, olisin halunnut tehdä duunia enemmän, mutta johtaja sanoi olemme täällä kuin palokuntalaiset, elä valita ole tyytyväinen oloosi. Minä poika rupesin tekemään firman koneilla pörssi kaupaa, ihan hyvin meni ja menee edelleen.

Kyllä julkissektorin duunipaikoissa on tolkuttomasti löysää. Kaikki puolustaa vain omia selustojaan ja valitetaan että"on niin kauheen kiire, ei ehdi tehtä kaikkee".

10.2.2012 23:46

Jos Siuntio jaetaan kahtia niin pelkäänpä pahoin että ei niitä kaipaamiasi palveluja taida ainakaan täältä löytyä. Ehkä jostain n.17 km päästä kovalla jonotuksella voi löytyä.....ainakin jos puhutaan terveydenhuollosta.
Se on totta että hallintoa saadaan pienemmäksi liitoksilla.

10.2.2012 23:48

ups tuli väärään keskusteluun tuo kommentti , anteeksi

10.2.2012 21:56

mielenkiinnolla odotan mihinpäin espoota valtio alkaa kaavoittamaan uusia asuinalueita, eikös virkkunen lupaillut jos ei liitytä kaavoitus pois kunnilta, siinä ei silloin espoolaisten omat arvot paina.

11.2.2012 02:08

"Uuden suurmetropolin maksajiksi joutuisivat espoolaiset, kauniaislaiset ja vantaalaiset, joiden verotuloilla tasattaisiin Helsingin vajeita."
Muuttoliikenne Helsingistä voi alkaa mennä kauemmas: Hyvinkää, Lahti.

Tai Suur - Helsingistä muutetaan Tallinnaan: siellähän jo asuvat pk -seudun rakennustyöläiset, koska asuminen on halvempaa.

Silloin idänkaupan ja kotimaisten yhtiöitten aikakaudella pystyttiin estämään työpaikkojen ja työntekijöitten sekä varakkaitten muuttoliikettä kaupunkirajan ulkopuolelle, kun kaupunkiin liitettiin kaupungin lähistöt.

Mutta nykyään eletään kansainvälisen bisneksen ja kansainvälisten yhtiöitten aikakautta. - Helsinki ja muu pk -seutu voi säilyttää työpaikat ja työntekijät sekä varakkaat vain, jos se pitää huolta kilpailukyvystä.

11.2.2012 12:06

Olisi todella hienoa, jos Nurmijärvi yhdistyisi muiden kuntien kanssa suunnitellusti ja hallitusti ennen kuin rahat loppuvat. Henkilökohtaisesti suunnitelma kunnan jakamisesta niin, että Klaukkala yhdistetään helsinkiin ja muu osa Hyvinkääseen tuntuu loogiselta. Hyvinkään kanssa on muutenkin jo yhteistyötä ja kumpikaan kunnista ei ole vielä taloudellisessa ahdingossa.

11.2.2012 15:49

EVVK noi liitokset
Mä lähe kohtaa paanalle yhtymään eka hyvinkäälle, sit Riksuun.
As simple as that...

11.2.2012 17:55

Suurmetropoli on helsikiläisen poliitikon suuruudenhullu ajatus, jossa ei ole päätä eikä häntää.
Helsingillä ei ole mitään mitä Espoo ja Vantaa välttämättä tarvitsisi, miksi sitten kannatta edes keskustella asiasta.

11.2.2012 18:34

Nurmijärven voisi jakaa kolmeen osaan. Klaukkala liittyisi Helsinkiin. Pohjoinen Hyvinkääseen ja keskelle jäisi Impivaara. Kauniaista voi hyvällä syyllä nimittää Espoon Impivaaraksi.

12.2.2012 12:29

Helsinki ei tälläkään hetkellä tule toimeen ilman velanottoa, saati sitten muutaman
vuoden päästä kun joutuu yhtiöittämään liikelaitoksensa jolloin ne alkavat maksaa voitoistaan veroa valtiolle. Lisäksi Helsingin Energiaa odottaa jättimäinen investointi
Vuosaaren uuteen voimalaan jonka kustannusarvio on kaikkiaan 1,2 miljardia euroa.

12.2.2012 17:40

Eipä tulekaan...Vantaallahan sitä velkaa on jo niin paljon, että jos kyseessä olisi yritys niin se olisi jo konkurssissa.

13.2.2012 23:11

Jos Helsinki olisi yritys, niin siinä olisi meneillään raskas saneeraus. Mikään yritys ei kestä jos edes hallintoon ei tulot riitä. Vahvasti taantuva yritys.

Vantaan investointiaste olisi kaiketi lähinnä normitasoa voimakkaasti kasvavien yritysten joukossa, mikäli olisi kyseessä yritys. Rahoja ei tuhlata hallintoon ja papreinpyörittäjiin, vaan investointeihin jotka joskus toivottavasti tuottavat rahat takaisin. Riskit on tietysti kovat kuten kasvuyrityksillä aina.

Helsinki sen sijaan ei selviä yksin, se on varmaa.

13.2.2012 23:20

"Helsinki sen sijaan ei selviä yksin, se on varmaa."

No siksihän se niin mielellään on jatkuvasti kaappaamassa naapureitaan tai osia naapureista.
Esimerkiksi ilman Vantaan vahvaa tukea pitkin 1900- lukua, Helsinki olisi jo kuihtunut olemattomiin ja olisi taasen osa entistä emopitäjäänsä eli nykyistä Vantaata.

12.2.2012 17:40

Eipä tulekaan...Vantaallahan sitä velkaa on jo niin paljon, että jos kyseessä olisi yritys niin se olisi jo konkurssissa.

12.2.2012 19:00

Miksi Vantaa pitäisi pysyä omana kaupunkina? Länsi-Vantaalaisena Itä-Vantaa on minulle täysin tuntematon ja en todellakaan tunne olevani yhtä suurta perhettä. Sitävastoin Pohjois-Helsingissä ja Pohjois-Espossa tulee käytyä asioilla lähes päivittäin. Nämä ovat Myyrmäestä n. 2-5 km eli huomattavasti lähempänä kuin Itä-Vantaa. Eli turhat kuntarajat pois ja asioidaan siellä missä on etäisyyksien kannalta luonnollista.

12.2.2012 20:45

Olen tässä samaa mieltä, mitään yhdistävää tekijää ei ole ja kulkuyhteydetkin ovat aika heikot. Minäkään en ole oikein koskaan käynyt Länsi-Vantaalla, koska mitään syytä siihen ei ole. Siellä ei ole mitään sellaista mitä en löydä Itä-Vantaalta. Länsipuoli on jäänyt lähinnä Kehä kolmosen läpiajon varaan matkalla Länsi-Suomeen. Jäänyt jotenkin harmaaksi alueeksi, koska osin Espookin mutta erityisesti Kirkkonummi on minulle tuttuja.
Helsinkiin on Itä-Vantaalta erinomaiset ja nopeat yhteydet junalla ja maanteitse ja Tikkurilassa ja sen ympäristössä onkin kaikki mitä ihminen ylipäänsä tarvitsee päivittäiselämässä. Kulttuuripuolella on heikompaa, mutta vielä heikompaa se on länsipuolella Vantaata. Tämä takia tulee usein lähdettyä Helsingin keskustaan.

Itäpuoli tosin ei tarvitse Helsinkiä, mutta periaatteessa hallinnolliset rajat ovat typeriä, koska käytännössä niitä ei ole nytkään.

12.2.2012 22:07

Helsinkiin ja Vantaaseen emme liity, mutta miksi ei Kirkkonummi,Siunton, Kauniainen ja Espoo. Onko kellään välähtänyt tämä liitos. Liittyköön Helsinki Vantaaseen,Sipoon ja Keravaan.Vai mitä?

13.2.2012 10:08

Eikö tarve yhdeistää näitä suurimpia kuntia ole osoitus suurten kuntien tehottomuudesta? Miksi sitten pitäisi muualla Suomessa yhdistää pienempiä kuntia suuremmiksi?
Maaseudulla on totuttu tulemaan toimeen ilman oopperoita, teattereita, kaupungin orkestereita, jäähalleja, stadioneita, jne. Luistellaan silloin kun on sopiva ilma ulkona.
Me tarvitsemme terveydenhuoltopalveluja, mutta suurkunta ei meille niitä takaa. Me tarvitsemme päivähoitopalveluja, joita voimme palveluseteleillä jatkossa ostaa ilman kuntaliitostakin. Poliitikot vain yrittävät kuntaliitoksilla taata kavereilleen hyviä poliittisia työpaikkoja, kuten Helsingissä.

13.2.2012 11:06

Yhdisteleminen on nyt muotia. Kun pieniä kuntia yhdistellään, niin saadaan korkeintaan keskisuuri. Isoja yhdistelemällä saadaan hirmu iso. Mikä logiikka puuhassa mahtaa olla? Ei ainakaan asukasmäärältään sopivan kokoiset kunnat. Mikä on kunnan optimaalinen koko, asukasmäärä/pinta-ala/työssäkäyntialue/palvelutaso? Onko poliitikot riittävän kyvykkäitä tajuamaan yhtälön? Vai onko koko homma pelkkää politiikkaa ja taistelua paikasta auringossa asukkaiden kustannuksella?

13.2.2012 13:38

Kunta uudistus on hyvä ja tarpeellinen. Näin pienessä maassa 330 kuntaa ja kunnanjohtajaa suurine halintioneen on aivan järjetöntä ja tuhottoman kallista. Muutos olisi pitänyt tehdä jo edellisen suurlaman aikaan 80-90 -luvun vaihteessa.

Moni suhtautuu asiaan liian tunnepitoisesti ja haluaa roikkua vanhassa kunnassaan. Ei kunnan nimellä tms. ole mitään väliä. Sairasta roikkua moisissa asioissa.

Kun uudistus on valmis, uskon vahvasti, että palvelut paranevat ja valtaosa on tyytyväisiä. Aina on niitä, jotka eivät ole tyytyväisiä mihinkään. Kuntien itsemääräämisoikeus ei vähene, kun ei sitä paljon ole ollut nytkään. Kansalaisten vakuttamisen mahdollisuudet ei vähene, kun ei niitä ole ollut nytkään.

Tämä uudistus on hyvä ja se tuottaa jatkuvuutta palveluille. Jos nyt ei tehdä mitään, ei meillä mitään kohta olekaan. Toivon, että loppu tuloksena on todella tuo noin 70 kuntaa eikä Virkkunen työryhmineen ala jänistää.

13.2.2012 17:25

Kummallinen uudistusargumentti 330 kunnanjohtajaa suurine halintioneen. Kysy Virkkuselta ja työryhmältä ennen jänistämistä, mikä on sen joukon järjetön ja tuhottoman suuri kustannusvaikutus kuntatalouteen. Minkähänlainen esikuntaorganisaatio Savukoskella on?
Tai Helsingissä ennen ja jälkeen.

Uskohan ei kai ole tunneasia, tieto vielä vähemmän. Se on totta, että kunnan nimi ei tuo varallisuutta, parempia palveluja, onnea ja edistystä. Ja mitä sitä nyt itsemääräämisoikeudella ja vaikuttamisen mahdollisuuksilla 70 kunnassakaan tehdään. Saunan taakse vaan.

Uskon vahvasti, että meneillään on keskuskomitean juoni.

13.2.2012 15:32

Järki käteen: Harva ihminen vastustaa kuntauudistusta, MUTTA esitetty tapa jolla se aiotaan tehdä on se, mitä vastustetaan. Harvoin väkipakolla mitään positiivista saadaan aikaan. Kirjoitat, että itsemääräämisoikeutta ei olisi kunnilla tai kuntalaisilla mahdollisuutta vaikuttaa. No ei varmasti voikaan, jos ei äänestä tai itse osallistu kuntansa asioihin. Sitten on turha valittaa kenenkään, jos ei itse tee asioille mitään.

13.2.2012 21:46

Teoriassa kuntaliitoksista olisi saatavissa pitemmällä aikavälillä monenlaisia hyötyjä. Ne kuitenkin menevät helposti ohi pitemmälläkin aikavälillä tarkasteltuna. Kaikille taataan työpaikka viideksi vuodeksi. Toisinsanoen tehdään kovin ylimiehitetty hallintomalli jossa päälliköitä riittää. Kun vuodet kuluvat ja suoja-aika lakkaa on ylibyrokraattisesta hallintomallista tullut pysyvä käytäntö, johon ei enää ole kanttia puuttua. Näinhän kävi Porvoossa kun maalaiskunta ja kaupunki liitettiin yhteen.

14.2.2012 12:29

Vantaalla haluavat yhdistymistä Helsinkiin "kotpuolesta" Vantaalle muuttaneet,
joille olisi hieno rehvastella olevansa stadilainen kun menee lomilla "kotpuolessa" käymään.

14.2.2012 13:57

Kuntauudistuksessa on tärkeintä tärkeinpiem palvelujen saatavuuden takaaminen kaikille yhtäläisenä.
Terveyspalvelut ovat erikoissairaanhoidon kohdalla jo sairaanhoitopiireissä.
Samaan piiriin pitäisi siirtää myös kunnallisten terveyskeskusten palvelut.
Nykyisiin erikoissairaanhoitopiireihin kuuluu useimmiten enemmän kuntia kuin nyt kaavailtuihin suurkuntiin.
Kun terveyspalvelut ovat suuressä piirissä onnistuu tietojensiirto eri terveyspalvelukohteiden kesken joustavasti, myös ostopalveluissa ostajalla olisi vahvempi asema ja parempi hankinta-ammattitaito.
Koulutuspalveluissa voitaisiin harkita suurempia aluekokonaisuuksia ja tämä auttaisi esim. kuntien rajalla olevien koulujen yhteiskäyttöä.
Kun kuntien rahantarve pienentyisi, kunnanvaltuustot päättäisivät pienemmistä lähipalveluista ja pienemmällä kunnanverorasituksella.
Todennäköisesti kuntien veromaksajien epäterve houkuttelu jäisi vähemmälle. Kuntien ei tarvitsisi kilpailla halvoilla tai lähes ilmaisilla tonteilla yrityksiä ja asukkaita ja siten hajauttaa asutusta entisestään.
Valtionverotus tietenkin nousisi, koska raha otettava sieltä mistä sitä on. Muualla sitä ei ole.
Harkittavaksi tulee myös kaavoituksen yhteistyö suuremmissa palvelualueissa.
Demokratian kannalta hyvänä asiana kunnille jäisi päätäntävaltaa lähialueista. Terveydenhuollon demokratiavaje pysynee ennallaan. Suora kansalaisten terveydenhoitovaltuuskuntien valinta äänestämällä lienee vaikeaa, harvaanasuttujen alueiden asukkaat ei vät saa ääntään kuuluville. Parempi tulos saataneen eri kuntien valtuustojen valitsemilla terveydenhoitovaltuustoilla.
Jos suurkuntia luodaan, korvautuvat yhdistetyt kunnat kylätoimikunnilla, jotka sitten haluavat paikallista päätäntävaltaa. Ihmiset haluavat kuulua johonkin yhteisöön ja suurkunta tuntuu usein vieraalta.
Nykyisellä systeemillä on vaikea jatkaa, koska pienentyvillä tuloilla ei saa kasvavaa palvelutasoa.

14.2.2012 14:12

Minusta on hyvä että palveluja parannetaan ja järkeistetään kuntia yhdistämällä. Esim. Vantaan omaishoito; omaishoidon tukiin ei ole varaa ja työntekijät kierävät keksimässä syitä miksi tukia ei tarvitse maksaa, terveyskeskuksesta kehotetaan ottamaan yhteyttä muualle..jne. Verorahani kuitenkin kelpaavat palveluhin, joita ei ole kuin paperilla ja rahat menevät eioo-työhön. Kokemuksesta voin sanoa, että Helsingissä nämä asiat ovat paljon paremmin kuin Vantaalla.

15.2.2012 06:55

Jos kunta tulee omissa laskelmissaan siihen tulokseen, että pystyy itsenäisenä palvelunsa hoitamaan niin miksi silloin tarvittaisiin kuntaliitoksia?
Vai onko silloin kuntaliitokseen jokin muu syy mitä ei ole kerrottu?
Paremmin se raha kohdentuu pienessä kunnassa tarvittaviin kohteisiin, kun on
päättäjät lähellä ne näkemässä, ainakaan paremmaksi ei asiat muutu päätäntä vallan siirtyessä kauemmaksi.

15.2.2012 08:29

Poorvoolaiselta hyvä kommentti!
Teoriassa suuruuden ekonomia toimii. Suurella ja osaavalla organisaatiolla on kyky tuottaa ja ohjata toimintaa tehokkaammin kuin pienellä. Mutta teoriat eivät yleensä toimi käytännössä, joten kyse on ennen kaikkea toiminnan ohjaamisesta. Pienessä kunnassa johto toimiessaan ohjaajana on lähellä palvelutuotantoa ja tietää kuntalaisten oikeat tarpeet.
Onko siis koko rakenne ajattelu turhaa, pitäisikö valtion keskittyä palvelutasojen mittaamisen ja maksaa tuet niiden perusteella. Näin kunta saisi valtion osuuksia jokaisesta tuottamastaan palvelusta tuottamansa palvelutason mukaan.
Tämä ajaisi kunnat ajattelemaan asioita asiakaslähtöisesti, ei vain olemassaoloaan puolustellen.

15.2.2012 12:41

Kylllä A-P P:n näkemykset / havainnot talouselämän ja asukkaitten liikeistä ovat oikeita ja Helsingin kannalta aika kielteistä kehitystä. Vantaa on panostanut oikeisiin asioihin talouselämän saamiseksi kuntaan. Lentokentänseutu ja jatkossa Marja-Vantaa voittavat Helsingin tarjoamat mahdollisuudet 6-0. Espoon Leppävaara on menestynyt hyvin ja jatkossa Tapiola, Keilaniemi yrittää ottaa osansa. Jos päätösvalta menisi helsinkiläisille, niin olisiko heidän tehtävänsä jarrutella näitä kehityskohteita? Sitä kaavoitusyhteistyötä. Sekö auttaisi heitä? Minä uskon, että tätä he yrittäisivät, mutta sekään ei pelastaisi heitä, vaan jarruttaisi koko pääkaupunkiseutua. Tästä syystä Helsinki ei ole hyvä veturi näissä asioissa. Helsinki on jo pitkään veikannut väärää hevosta, kun se on lähtenyt kuristamaan tieliikennettä ja pakottanut kaikkia raideliikenteen asiakkaiksi. Tätä on tehty mm. ilmastomuutoksen varjolla. Tai keskustan huonon ilmanlaadun varjolla. Pari päivää sitten oli juttua sähköbusseista ja siinä samassa ensikerran sanottiin ääneen, että tavalliset dieselbussit ovat pahoja saastuttajia. Henkilöautot ovat parantuneet huimasti ja sähköautot tulevat. Vihreiltä liikennesunnittelijoilta menee paras argumentti pois. Nyt voidaan vain vouhottaa ruuhkautumista, joka sekin on tahallaan tehtyä. Bussit, jakeluliikenne ja näin talvella lumiautot ja koneet ovat keskustan ilmanpilaajat. Yritykset tarvitsevat liikennettä, myös muuta kuin julkista liikennettä ja hyvät autoliikenneyhteydet välttämättömät. Osa työntekijöist tulee julkisilla. Asiakkaat, yhteistyökumppanit ja tavaraliikenne ovat kumipyrillä. Nämä asiat toimivat Vantaalla ja Espoon Leppävaarassa. Yritykset äänestävät ratillla sijoittautumestaan. Ydinkeskusta ei toimi, kiitos vihreitten liikennesuunnittelijoitten. Älkää hesalaiset itkekö yritysten perään, kun itse olette ne pois savustaneet. Näitä yrityksiä ei PISARA tai Guggenheim tuo takaisin. Eikä ole edes vihreää lisätä ihmisten kulkemistarpeita keskittämällä kaikkea tekemistä keskutaan. On vihreämpää järjestää palvelut lähemmäs asuinpaikkaa, kuin pakottaa kaikki junalla Hesaan. Vähennetään kulkemistarpeita ja kehitetään tasaisesti aluetta, omina kuntinaan.

3.3.2012 10:19

A-P Pietilän näkemykset edustavat outoa ajattelua, joka nojaa aika erikoiseen käsitykseen Helsingistä. Ensin velkaantumisesta. Vantaan velkaantuneisuus on aivan eri luokkaa kuin Helsingin ja suorastaan katastrofaalisella tasolla. Espoon velat paljastuvat kun tutkii konsernivelkaa. Ei Espoo ole velaton, vaan ainoastaan piilottanut velkansa hyvin.

Mäki-Mattilan inssi syyttää julkista liikennettä keskustan ns. "toimimattomuudesta". Kun katsoo millaisen keskustan Espoo (Espoon keskus) on itselleen rakentanut, voidaan pohtia missä on viihtyisä keskusta ja missä ei. Matti Merra ja inssi ilmeisesti pitävät Espoon haulikkokaavaa jotenkin edistyksellisenä. Sitä ei suinkaan ole. Elävillä eurooppalaisilla kaupunkiseuduilla on hyvät kävelykeskustat ja toimiva julkinen liikenne. Esim. kommunistinen München ja tosi tosi kommunistinen Zürich tai bolshevikkikylä Wien ovat valtion avustuksella rakentaneet itselleen toimivan julkisen liikenteen. Olisikin mielenkiintoista kuulla inssiltä tai Matti Merralta, miten tieliikenteen edistäminen (eli siis autokaupungin edistäminen) olisi hyväksi Helsingille ja millä tavalla raideliikenteestä aiheutuu haittaa tälle kaupungille, varsinkin kun kiitos kokoomuksen, raideliikennettä on edelleen liian vähän. Mitä busseihin tulee, on niiden käyttö pakollista, koska toimivaa koko alueen kattavaa raideliikenneverkkoa ei ole. Yksi bussi kuitenkin taitaa kuljettaa hiukan enemmän ihmisiä kuin yksi henkilöauto.
Mutta kun kerran Mäki-Mattilan inssin mielestä liikenteen lähipäästöt eivät ole ongelma ja autoilua ei ymmärretä tarpeeksi niin eiköhän kaiveta vanha Smith-Polvisen suunnitelma pöytälaatikosta ja vedetä se moottoritie pylväillä Kaivopuiston läpi?

16.2.2012 00:28

Olisi tärkeätä, että pk -seudun kunnat kilpailisivat keskenään hyvästä infrastruktuurista ja muista edellytyksistä, joita tarvitaan yhtiöitten saamiseksi ja pitämiseksi pk -seudulla.
Nykyisenä kansainvälisen bisneksen ja kansainvälisten yhtiöitten aikakautena pk -seutu kilpailee yhtiöistä Tallinnan, Tukholman, Pietarin ja Keski - Euroopan kanssa.

Helsinki on impivaaralaistunut infrastruktuurin suhteen:
- Raideliikennettä on kehitetty vain Helsinginiemen eteläosan hyväksi. - Itä - Helsingistä ei pääse raiteitse Espooseen, Vantaalle, Järvenpäähän eikä Porvooseen.
- Innostuttu hankkimaan arvorakennuksia ja arvotoimintoja (esim. Musiikkitalo ja Guggenheim -museo) Töölönlahden ympärille ja Katajanokalle.

Espoon pitäisi saada raideyhteyksiä lentokentälle ja muutenkin Vantaalle:
- Junayhteys Espoon keskuksesta Kehäradalle ja lentokentälle.
- Pikaratikkayhteys Leppävaarasta Vantaalle.

Suomessa on turhaan haikailtu Kiinan menestystä: pk -seudusta ei koskaan tule New Yorkin, Shanghain tai Lontoon kaltaista keskeistä suurkaupunkia.
Pk -seudun pitää löytää omat vahvuutensa ja kehittää niitä.

16.2.2012 14:45

http://www.kd-espoo.fi/
ESPOON KRISTILLISDEMOKRAATTIEN KANNANOTTO HALLITUKSEN KAAVAILEMAAN KUNTAUUDISTUKSEEN

Maria Rajakari, KD-Espoon johtokunnan jäsen
http://www.maria.rajakari.palvelee.fi/

16.2.2012 14:47

Kilpailukykyä tarvitaan . Edellinen kirjoitus on aivan oikeaa asiaa. Espoolaisillekin lentokenttäyhteys on kansainvälisessä liiketoiminnassa erittän tärkeä. Sitä ei saa vähätellä. Kun kehä I oli remontissa, meidän yhteytemme olivat kehnot. Kehä II jatko ainakin Vihdintielle olisi varsin tarpeellinen. Näistä raideyhteyksistä ja tiehankkeista sovitaan nykyää HLJ ohjelmassa. Siinä etupäässä julkisen liikenteen kannattajat ja Espoon vihreät pääsevät vaikuttamaan paljon enemmän, kuin liike-elämä ja henkilöautoilijat. Lisäksi Vantaa ja Helsinki ovat olleet kavereita sopimassa heitä parhaiten palvelevista väylistä. Seuraavan kymmenen vuoden aikan Vantaa ja Helsinki käyttävät 750 miljoonaa tiehankkeisiin, mm. kehäteihin. Espoo käytää 50 miljoonaa pääosin bussikaistoihin ja metron liityntäliikenteeseen. Tästä voisi sanoa, että meiltä puuttuu lähes täysin liikennetavoitteet, keskutelu ja yhteinen pyrkimys liike-elämän tarpeiden huomioon ottamiseen. Kehä I rakentaminen Leppävaarassa oli massiivinen ponnistus oikeaan suuntaan. Sekin saatiin toteutukseen vain, kun Espoo lainasi rahat valtiolle. Kilpailua ja omaan pussiin pelaamista on siis ollut HLJ liikennesuunnittelussa rajusti. Jokerin kehitys voisi ollla paljon ripeämpää, mutta kun suurin hyötyjä on Espoo!! Marjaratakin voisi olla paremman lentokenttäyhteyden tarjoava Espoon suunnasta tuleville. Näissä asioissa raadollinen kilpailu talouselämän sijoittusesta näkyy. Objektiivinen suunnittelu olisi parasta, mitä pääkaupunkiseudulle voisi tapahtua. Mutta ydisnkeskustan pönkittäjät eivät siihen suostu. Ja lopuksi: PISARAa ei saa tehdä.

3.3.2012 09:33

Kehä III parantainen oli myös suuri ponnistus pääkaupunkiseudun tiehankkeiden saralla, ja sen vaikutus on huomattava. Onneksi myös Tikkurilantietä jatketaan vihdoin Hämeenlinnanväylälle asti, niin on sivuteitäkin mitä kulkea.

Vielä kun tosiaan saataisiin Kehä II ja myös Kehä IV tehtyä sekä Klaukkalan ohitustie ja parannettua vielä joitakin risteyksiä pääkaupunkiseudulla (mm. Itäkeskus) ja levennettyä Hämenlinnaväylä välillä Klaukkala-Mannerheimintien alku kolmannella kaistalla, niin jo alkaisi liikenne sujua kummasti.

On kumma, että esim. Kuopiossa on kilometritolkulla moottoritietä, mutta käyttäjiä suhteessa vähän verrattuna pääkaupunkiseutuun. Kyllä valtion tulee satsata pääkaupunkiseudun teihin huomattavasti enemmän nykyisestä. Eikä tarvita mitään ruuhkamaksuja kun tiet ovat kunnossa.

16.2.2012 20:42

Kehäradan asemien lähistöistä tulee houkuttelevia paikkoja kansainvälisten yhtiöitten Suomen -konttoreille ja tuotekehityskeskuksille, koska sieltä on hyvät yhteydet lentokentälle.
Muutto sinne ei tapahdu nopeasti, mutta todennäköisesti jo 10 vuodessa on tapahtunut melkoinen muutto sinne.
Kehäradan arvioidaan valmistuvan vuonna 2014. Kestää 5 - 10 vuotta ennenkuin kehäradan varrelle on rakennettu toimistotilaa kysyntää vastaavasti.

Espoolla alkaa olla jo kiire saada aikaan kunnolliset yhteydet lentokentälle!

25.2.2012 20:20

Siellähän taitaa olla Jumbon ympärillä tällä hetkellä tyhjää tilaa jo. Ja todellakaan kaikki yritykset eivät halua Vantaalle.

26.2.2012 10:38

Tuskin yritykset erityisesti haluavat Vantaalle, Helsinkiin tai Espooseen. Yritykset haluavat hyville paikoille.

Kieltämättä lentokentän läheisyys, hyvät liikenneyhteydet ja keskeinen sijanti on Vantaan itä- ja keskiosan vahvuuksia ja se näkyy sellaisten yritysten sijoittumisessa, joiden liiketoiminalle nämä ovat tärkeitä.

Taitaa Jumbon ympäristössä olla aika vähän sitä tyhjää tilaa enää jäljellä. Parhaat paikat on jo menneet. Pk-seudun keasvuhan on suurelta osin keskittynyt juuri tuolle alueelle jo nyt, vaikka kehärata tulee vasta parin vuoden päästä.

3.3.2012 21:25

Kyllä siellä on melko paljon tilaa tarjolla tällä hetkellä. Vantaa on niin velkainen että tarvitseekin sinne veroa maksavia yrityksiä, se on fakta.

18.3.2012 20:28

Totta. Näin näyttää tapahtuvankin. Keski-Vantaa onkin pk-seudun voimakkaimmin kasvavaa aluetta mitä tulee yritysmaailmaan. Onneksi Vantaalla on kehä3:n ja kehäradan varressa vielä jonkin verran tyhjää tilaa. Parhaat paikat lentokentän läheisyydessä ovat jo menneet, mutta laitamilla löytyy vielä jonkin verran. Tämä on fakta ;-)

22.2.2012 16:35

Helsingin muita kuntia korkeammat sosiaalimenot ovat seurausta siitä, että säästetään vain toimintamenoista, hallinto- ja henkilökuntamenoihin ei kosketa. Valtavasti liikaa väkeä töissä virastoissa. Keskijohtoa pitäisi vähentää. Oletteko kuulleet koskaan yt-neuvotteluista Helsingin virastoissa?

29.2.2012 10:20

Odottaisin kuntauudistuksen välttämättömyyden ja kuntajaon tehneiltä faktoja, mitä säästöä kaikesta on syntymässä esim. 10-20v aikavälillä ja toisaalta mitä kuluja kuntauudistus toisi. Faktojen tulee olla esitettynä euroina, ei poliittisina puheina. Sipoon pakkoliitoksen takana olivat Hgin taloudelliset tarpeet, jotka se sai. Kuka siis hyötyy ja kuka kuntauudistuksissa menettää. Höpinät pois ja taloudelliset faktat esiin.

2.3.2012 11:55

Kuntauudistus on tärkeä, siitä ei pääse mihinkään. Mutta onko tässä koko vouhotuksessa yritetty tarkoitushakuisesti antaa sellainen kuva, että Helsinki olisi Vantaan ainoa vaihtoehto? Jos Vantaa päätyisikin ryhtymään kimppaan Nurmijärven, Keravan, Järvenpään,Tuusulan ja Sipoon kanssa, siitä syntyisi hyvin vahva ja elinvoimainen kokonaisuus. Niin vahva, että Helsingin johdon kabineteissa valloitus suunnitelmia laativilla menisi hyvät konjakit ihan väärään kurkkuun.

2.3.2012 23:37

Helsingin johto pelkää sitä, että Helsinki taantuu kulttuuri- ja matkailukaupungiksi, kuten kävi aikoinaan mahtavalle merikaupungille ja pienehkön merivaltion pääkaupungille eli Venetsialle.

Kun Kehärata ja rakennukset sen varrelle valmistuvat, Vantaasta tulee kukoistava bisneskaupunki: lentokenttä ja hyvät ratayhteydet houkuttelevat kansainvälisten yhtiöitten Suomen konttoreita ja tuotekehityskeskuksia. - Tämä on syy, miksi Helsinki haluaa Vantaan.

2.3.2012 20:09

Helsinki on riittävän suuri jo nyt ja se voitaisiin jättää sillensä rajoineen päivineen. Toinen mahdollisuus olisi rajoittaa koko kehä I sisäpuolelle.

3.3.2012 21:28

Stadissa onkin tosiaan paljon enemmän nähtävää kuin mitään sanomattomassa, rumassa Vantaassa, jossa ei ole yhtään kaunista vanhaa rakennusta eikä mitään historiaa. On vain kasa toinen toistaan rumempia toimistotorneja.

5.3.2012 22:44

"... eikä mitään historiaa."
Ehkä olisi hyvä hieman sivistää itseään. Vantaan ja Helsingin yhteinen historia on pitkä. Se toki eriytyi siinä vaiheessa, kun Helsinki iroitettiin Vantaasta ja Satakunnasta tuotiin ihmiset rakentamaan Helsingistä kaupunkia. Tämä tapahtui reilut 400 vuotta sitten.
Se, että Helsingin historia on vaikuttava, johtuu pääkaupunkistatuksesta eikä sen kanssa mikään kaupunki Suomessa pysty kilpailemaan (ehkä Turku parhaiten), ei tarkoita etteikö muilla kunnilla olisi historiaa lainkaan. Sitä ei vain tunneta niin hyvin.
Vantaa on n 200 vuotta vanhempi kunta kuin Helsinki ja lisäksi Helsingin emäkunta, silläkö ei olisi historiaa...

Nähtävyyksistä ja kauniista rakennuksista ei Vantaa tietenkään kykene kilpailemaan Helsingin ydinkeskustan kanssa, sehän on selvä. Entäs sitten?
Helposti sen sijaan kykenee kilpailemaan Helsingin samanikäisten lähiöiden kanssa.
Kauniita vanhoja rakennuksia on vaikka kuinka, mutta tietty yksittäisinä ne ovat hajallaan ympäri kuntaa.. Makuasioita..

Mihin siis pyrit kirjoituksellasi?

18.3.2012 14:15

Moi, kerroin vain mielipiteeni Vantaasta :). Joku varmaan tykkää, minä en sitten yhtään.

18.3.2012 18:23

Joo, ei mitään ongelmaa. Oioinkin vain mielipiteessäsi olleista suuria puutteita asiasisällön osalta.
Mielipiteesi on sinun omasi ja se tuli selväksi eikä se varmaankaan pohjaudukaan kirjoituksessasi olleisiin virheellisiin asiatietoihin, vaikka joku saattoi ymmärtää ne perusteluiksi.
Sinä vain yksinkertaisesti et pidä Vantaasta ja se on sinun täysi oikeutesi. Tuskinpa se ketään häiritsee. :-)

14.3.2012 21:09

Kyllä kuntau-udistus etenisi koko maassa jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäis ensin?

15.3.2012 01:25

Ei ole mitään järkeä elinvoimaisia kuntia yhdistellä keskenään, tutustukaapa vaikka Salon seudun takavuosien kuntaliitokseen, seuraukset on nähtävillä ja ei hyvältä näytä.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.