Viihde

Höyryveturit luovat hyvää tuulta ympärilleen

Tapani Laaksomies liikennöi höyryveturilla Porvoosta jo 14:ttä kesää.

Ulla Mether

Suomessa on matkustettu junan kyydillä jo 150 vuoden ajan. Merkkivuotta voi juhlistaa nousemalla Porvoossa majailevan höyryveturi ”Lilin” kyytiin. Tk3-veturi numero 1168 on rakennettu vuonna 1952 Tampereella ja aikoinaan se on työskennellyt Valtion Rautateiden juhtana ihmisiä ja rahtia kuljettaen muun muassa Oulun seudulla.

Höyryjunaa ohjastaa veturien kunnostusperinnettä vaaliva Tapani Laaksomies Höyryraide Oy:stä. Edessä on jo 14:s kesä Porvoon radalla. Tänä kesänä ”Lili” liikennöi muun muassa Porvoosta Keravalle ja takaisin.

Suomen Rautatiet täyttävät tänä vuonna pyöreät 150 vuotta, ja sen kunniaksi rautateillä liikennöi myös Höyryraide Oy:n kunnostama Euroopan ainoa halkopolttoinen henkilöliikenneveturi ”Heikki”. Tämän Hv3 995 -veturin kunnostaminen liikennekelpoiseksi kesti kuusi vuotta, kertoo Laaksomies. ”Heikki” majailee Höyryveturi Oy:n toisella kotipaikkakunnalla Suolahdessa, mutta tarkoitus on saada se kesän aikana näytille myös Porvooseen.

– Se on täysin uniikkikappale, ja se oli sellaisena myös vaikea työstää, sanoo Laaksomies.

Vanhasta romusta henkiin herätettyä veturia on liikennöity vasta yhden kerran. Edellisestä ajosta oli ehtinyt vierähtänyt aikaa 45 vuotta.

Kesälauantaisin liikennöivä ”Lili” vetää kolmea alkuperäisasuista puukorista matkustajavaunua. Kyytiin mahtuu istumaan 220 henkilöä. Neljänä lauantaina ajetaan Keravalle asti ja samoin neljänä lauantaina Hinthaaran ja Porvoon välillä.

Museojuna käyttää Porvoo–Kerava-matkan aikana noin kuusi kuutiota puuta ja kun höyrykonetta on ensin lämmitettävä, kuluu puuta yhteensä noin kymmenisen kuutiota. Junalla pääsee noin 60 kilometrin tuntinopeutta, mutta Porvoon radalla maksiminopeus on 35 kilometriä tunnissa.

Veturi on valmistettu Lokomon tehtaalla Tampereella vuonna 1952. Entisöintiin kului kolme vuotta, noin 8 000 työtuntia.

Aiemmin höyryveturi liikennöi Helsinkiin asti, mutta meno tyssäsi Helsingin ja Keravan välisellä osuudella vuonna 2008 Rautatieviraston kulunvalvontavaatimuksiin.

Porvoon radalla on liikennöity yli 130 vuotta. Suomen ensimmäinen rataosuus avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862. Vain 12 vuotta myöhemmin käynnistettiin junaliikenne Porvoosta yksityisen liikennöitsijän voimin. Valtion Rautatiet otti radan hallintaansa vuonna 1917 ja jatkoi henkilöliikennettä aina 1980-luvun alkuun saakka. 1990-luvun alussa rataosuudella alkoivat kulkea lättähattujunat, ja saman vuosikymmenen lopussa Tapani Laaksomies aloitti liikennöinnin höyryveturilla.

 

Kun ihmiset näkevät museoveturin, he vilkuttavat iloisesti.”

Veturinkorjaustaidon ylläpitäminen, perinteen säilyttäminen ja historiallisten kulkuneuvojen pitäminen hengissä jälkipolville kannustavat Laaksomiestä jatkamaan höyryjunien parissa.

 

– Kun ihmiset näkevät museoveturin, he vilkuttavat iloisesti. Höyryveturit luovat hyvää tuulta ympärilleen. Ja onhan se myös ekologistakin kyytiä: ajetaan suomalaisella vedellä ja puulla, ja laakereissa käytämme Ekokemin kierrätysöljyä, Laaksomies kertoo.

Laaksomies kertoo syntyneensä ”väärään maahan”, sillä Suomen rautatiekulttuuri ei ole mitään verrattuna länsinaapuriin.

– Kun rautatiekulttuurista puhutaan, ei Ruotsin ja Suomen välissä ole pohjanlahti vaan valtameri. Näitä kahta ei voi verrata toisiinsa millään asteella, Laaksomies toteaa.

– Ainoa, mikä yhdistää, on se, että molemmissa maissa rautaiset pyörät pyörivät kiskoilla.

Lisätietoa: www.steamrail.fi

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat