Unelma perustulosta

Taasko ovat joidenkin kädet kyynärpäitä myöten veronmaksajien taskussa? Aina silloin tällöin hanke pulpahtaa esiin, milloin kansalaispalkan, kansalaistulon tai perustulon nimikkeellä.

Vihreät ehdottivat kansalaispalkkaa jo 1980-luvulla, nyt Vasemmistoliitto ajaa sitä ponnekkaimmin. Tavallisesta veronmaksajasta ja 16-vuotiaana säännöllisen työn aloittaneesta perustulo kuulostaa työtä kaihtavien katalalta juonelta. Se on kuin aikuisten lapsilisä, jolla voi elellä mukavasti eläkeikään saakka.

Mutta olisiko siinä kuitenkin järkeä?

Kyseessä olisi sosiaaliturvan ja työn yhteensovittaminen. Koska perustulo antaisi mahdollisuuden ottaa vastaan lyhytaikaisempiakin töitä, saavutettaisiin täystyöllisyys.

Syyperusteinen sosiaaliturvaviidakko selkenisi ja väki toimeentuloluukulla vähenisi. Sosiaaliturvarahat vain kiertäisivät eri tavalla. Tukihaarukka olisi 400–1000 euroa kuukaudessa.

Kun perustulo olisi samansuuruisena kaikille, verotus hoitaisi rahat suurituloisimmilta takaisin valtion kassaan. Kuulostaa kovin kalliilta.

Ensimmäisenä perustuloidean esitti ensimmäisenä englantilaisen Thomas Paine. Hän ehdotti 1795, että valtio maksaisi yli 21-vuotiaille perustuloa, joka olisi kaikille ihmisille kuuluva osuus yhteisen kansallisomaisuuden tuotosta.

Suomessa malleja on kehitelty varmaan kymmeniä, mainittakoon Jan Otto Anderssonin, Ilpo Lahtisen, Osmo Soininvaaran, Anne Mattilan jne. mallit ja lisää selvityksiä vaaditaan.

Tukijoita on kaikissa puolueissa ja monilla niistä on omat mallinsa. Vihreät haluavat purkaa perus- ja ansioturvan kytköksen, Keskusta suhtautuu penseästi ansiotulosidonnaisiin etuuksiin, joita taas sosialidemokraatit kannattavat. Perustulo saattaisi heidän mielestään lisätä pätkätöitä.

Pätkätyösukupolvi eli prekariaatti haluaisi elää ilman palkkatyöpakkoa ja kehnojen työnantajien komentoa. Perustulo lopettaisi kansalaisten nöyryyttämisen.

Kokoomuksen kansanedustajat Lasse Männistö ja Petteri Orpo kannattavat perustulon harkintaa sekä työn tarjonnan että työhalujen lisääjänä.

”Perustulo on sijoitus eikä kustannus”, sanoo Jussi Vähämäki Itä-Suomen yliopistosta. Hän kannattaa perustuloa keinona yrittäjyyteen ja solidaarisuuteen.

Poliittisten tahojen ehdotukset perustulosta perustuvat sosiaaliturvaan ja sen järkevöittämiseen ja silloin se on vastikkeetonta rahanjakoa.

”Perustulo olisi ase heikkoja työehtoja vastaan, eli se helpottaisi huonoista työtarjouksista kieltäytymistä, kuten myös irtisanoutumista tarpeen vaatiessa” perustelevat Jukka Peltokoski ja Tero Toivanen.

Jukka Torikka laskee, että ”jos Suomessa on työhalukkaita 200 000 enemmän kuin työpaikkoja, se tarkoittaa työttömyyttä. Osa-aikatyö ja vajaa-aikatyö kenties lisääntyisivät ja ihmisten autonomia samalla”.

Puhdasta perustuloa ei taloustieteilijöiden suosituksista huolimatta ole toteutettu Euroopassa. Tanskan minimituloon liittyy työvelvoite. Hollannin perustuloa maksetaan kuin veronpalautusta, mutta sitä eivät saa työttömyyskorvauksen piirissä olevat.

USA:n Alaskassa jokaiselle aikuiselle jaetaan mineraaleista saadut tulot kansalaisosinkona. Alaskassa onkin mittavat öljy-, kulta- ja kupariesiintymät. Iranissa otettiin 2011 käyttöön 60 dollarin perustulo, ja sitä maksetaan myös lapsille ja tytöille. Järjestelmä on osoittautunut kalliiksi ja sen jatkuminen on epävarmaa.

Kansalaisaloite perustulosta on vireillä. Sen allekirjoittamiseen tarvitaan 50 000 nimeä, koossa lienee noin 4000. Asia olisi yksinkertaisempi, jos meilläkin olisi maaperässä öljyä ja kultaa. Tuottoja valtion metsistä ja kaivoksista ei ainakaan suoraan ole jaettu kansalle.

Kirjoittaja on harrastajakirjoittaja Karjalohjalta.

Etusivulla nyt

Uusimmat:

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat