Paikalliset

Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo

LOHJA | Lohjan talousjohtaja Kari Torikan tiistain Länsi-Uusimaassa esittämä laskelma vapaaehtoisen kaksikielisyyden Lohjalle vuosittain tuomasta 1,5 miljoonan euron nettotuotosta hämmentää lukijoita.

Torikka totesi Länsi-Uusimaassa, että kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla 250 000-300 000 euroa. Nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa.

Kari Torikan mukaan 1,8 miljoonan tulopuoli muodostuu kahta kautta.

– Pienempi, arviolta noin 150 000 euron osuus tulee yleisen valtionosuuden kautta, johon kaksikielisyyden vuoksi tulee korotus.

Yleisen valtionosuuden perustana on kunnan väkimäärä.

Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että Lohjan kaupunki saa opetustoimen valtionosuuksina vapaaehtoisen kaksikielisyyden perusteella yksikielistä kuntaa suuremman oppilaskohtaisen euromäärän.

– Se tulee nimenomaan kaksikielisyyden perusteella ja olivat oppilaat sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, niin oppilaskohtaisesti saadaan tietty euromäärä.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että korotettua valtionosuutta maksetaan siis sekä kunnan suomen- että ruotsinkielisistä oppilaista.

– Lohja saa valtionavun suurimmaksi osaksi suomenkielisistä oppilaista. Jos jatkamme kaksikielisinä ja Nummi-Pusula liittyy Lohjaan, niin kaikista sieltä tulevista suomenkielisistä oppilaista saadaan heistäkin kaksikielisyysvaltionosuutta.

Lohjan valtionosuus ei ole Torikan mukaan millään tavalla korvamerkittyä eli kaupunki voi käyttää nettotuloaan siihen tarkoitukseen kuin haluaa, ei vain kaksikielisyyden kustannuksiin.

– Kokonaisuus, jossa raha maksetaan, on peruspalvelujen valtionosuus. Se muodostuu eri osioista, mutta maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Ylipäätään laskennalliset valtionosuudet ovat nykyisin yleiskatteisia.

Mutta eikö tällaisilla valtionosuuksien laskentatavalla kaikkien Suomen kuntien kannattaisi hakeutua vapaaehtoisesti kaksikielisiksi? Kyseessähän on varsinainen rahasampo.

– Sanopa muuta.

Vapaaehtoisen kaksikielisyyden jatkamisessa on toki riskinsäkin, sillä valtionosuusjärjestelmä on uusinnan alla.

– Ja rehellisesti on sanottava, että jos valtionosuutta suhteuttaa kustannuksiin ja siihen, että oltaisiin yksikielinen kunta, niin ei osuus ole kustannuksiin nähden missään suhteessa.

Kari Torikka ei ryhdy arvioimaan, miten suuri vaara valtionosuuskäytännön muutokseen kaksikielisyyden osalta on.

– Riippuu paljon siitä, millaisia puolueita on hallituksessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat