Viihde

”Suomalaiset eivät ole niin onnettomia kuin luulevat olevansa”

Vaikka naisten onnellisuus laskeekin iän myötä, he näyttäisivät olevan keskimäärin onnellisempia elämänsä aikana kuin miehet.

Else Kyhälä

Klik, klik. Onnen siemen sieltä, toinen täältä.

Moni etsii netistä vastauksia kysymykseensä, miten voisi maksimoida onnensa. Olemmeko todella niin onnettomia, että olotilaamme pitäisi parantaa vippaskonsteilla?

Mikäli tilastoihin on uskomista, emme ole lainkaan niin surkeassa jamassa kuin kuvittelemme.

Viime vuoden lopussa julkaistun eurooppalaisen yhteiskuntatutkimuksen mukaan Suomi on neljänneksi onnellisin maa Euroopassa.

Tilastojen perusteella onnemme on myös suhteellisen vakaata. Suuria heittoja suuntaan tai toiseen ei tilastotieteen professori Seppo Laaksosen mukaan ole nähtävissä.

– Talouden taantuman on kyllä hiukan todettu vaikuttavan tuloksiin.

Mutta mietipä hetki, mitä itse vastaisit? Miten onnellinen koet olevasi?

– Jos vastasit kahdeksan, kuulut suomalaisten keskiarvoon.

Onko ihminen onnettomin 43-vuotiaana? On ja ei.”

Sukupuoli vaikuttaa professorin mukaan antamaasi arvosanaan.

– Miesten keskiarvo on hiukan alle kahdeksan ja naisten hiukan yli kahdeksan.

Yksi olennaisesti onnellisuuteen vaikuttava tekijä on ikä.

– Julkisuudessa on puhuttu u-käyrästä, jossa käyrän ääripäissä, huipulla ovat 15-vuotiaat nuoret ja ikääntyvät. Käyrän pohjalla ovat 43-vuotiaat. Tämä teoria ei ole kuitenkaan vedenpitävä.

Laaksonen tarkasteleekin mielellään sekä ikää että sukupuolta ja niiden vaikutusta onnellisuuteen.

Tässä vertailussa naisten onnellisuus on loivassa alamäessä, mitä vanhemmaksi he tulevat.

Miesten käyrä kulkee vielä naistenkin käyrää alempana, ja se laskee jyrkemmin.

– 55-vuotiaana miesten onnellisuudessa tapahtuu käänne. Onnellisuuskäyrä alkaa nousta ja miehet kohtaavat naisten käyrän noin 65-ikävuoden tienoilla.

55-vuotiaana miesten onnellisuudessa tapahtuu käänne.”

Laaksonen arvelee, että yksi syy miesten tilastollisen onnellisuuden kasvuun on, että tuohon ikään mennessä epäonnisimmat miehet ovat menehtyneet.

– Yli 55-vuotiaaksi elävät miehet eivät välttämättä ole yhtään onnellisempia, mutta negatiivisten vastausten poisjäänti nostaa yleistä keskiarvoa.

Vaikka naisten onnellisuus laskeekin iän myötä, he näyttäisivät professorin mukaan olevan keskimäärin onnellisempia elämänsä aikana kuin miehet.

– Naiset hoitavat lasten lisäksi vielä miehensäkin, jos nämä vielä elävät. Naiset näyttäisivät selviävän hankalammistakin tilanteista onnellisempina.

– Onnellisuustilastoja tarkastellessa voisikin sanoa, että naiset ja miehet ovat epätasa-arvoisia keskenään, Laaksonen tiivistää.

Miksi onnelisuus ei näy töissä ja koulussa?

Vaikka selkeiden taloudellisten ongelmien on havaittu heikentävän onnellisuutta, ei vauraudesta ole professori Seppo Laaksosen mukaan loputtomiin hyötyä.

Tilastojen mukaan vauraus lisää onnellisuutta vain tiettyyn rajaan asti.

– Kun vauraudessa on saavutettu tietty piste, onnellisuus ei enää lisäänny samassa suhteessa, vaikka vaurastuminen jatkuisi.

– Onnellisuuden tai onnettomuuden tunteeseen vaikuttavat silloin vain satunnaiset tekijät.

Yksi onnellisuutta lisäävä ja vaurauteenkin läheisesti liittyvä tekijä on koulutus. Tilastojen perusteella koulutus vaikuttaa onnellisuuteen positiivisesti.

– Heikosti koulutettu ja pienipalkkainen on keskimääräistä onnettomampi kuin korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen.

Suomalaiset ovat elämäänsä varsin tyytyväisiä ja onnellisiakin.

Onnellisuus ei kuitenkaan näytä heijastuvan suomalaisten työtyytyväisyyteen.

– Työtyytyväisyys on huomattavasti alhaisempi kuin onnellisuus- tai elämään tyytyväisyys, jotka ovat lähes samansuuntaiset.

Se, että suomalaislapset eivät viihdy koulussa, on huolestuttavaa.”

Tyytymättömyys kasvaa entisestään, kun tarkastellaan nuorten vastauksia eli sitä, kuinka onnellisia he ovat koulussa.

Tästä tilastosta professori Seppo Laaksonen on erittäin huolestunut.

– Suomi on tilaston viidenneksi alin maa. Ainoastaan Koreassa, Tšekeissä, Sloveniassa ja Virossa on heikommat tulokset. OECD maiden keskiarvokin on reilusti Suomen yläpuolella.

– Pisa-tulosten sijaan pitäisikin miettiä, miksi suomalaislapset eivät viihdy koulussa.

Laaksosesta on ymmärrettävää, että tilaston hännille on sijoittunut Korea, jonka tulosta saattaa heikentää tiukka koulukuri.

– Suomessa tällaista ongelmaa ei ole.

Onnellisuustilaston kärkipäähän sijoittuivat Indonesia, Albania ja Peru.

Seppo Laaksonen

tilastotieteen professori Helsingin yliopistossa

kuuluu eurooppalaisten onnellisuutta seuraavan European Social Survey (ESS) -tutkimuksen otantaa valvovaan ryhmään

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat