Ennevvanhaa Lohjal

Filosofian maisteri Wäinö Hirsjärvi tuli Lohjan yhteiskoulun rehtoriksi sekä historian ja suomen kielen opettajaksi 1.9.1921 ja oli tässä toimessa vuoteen 1954 asti. Saman ajan oli koulun palveluksessa myös hänen puolisonsa filosofian maisteri Liisa Hirsjärvi, joka toimi suomen kielen ja historian lehtorina. Asuntona heillä oli koulun piharakennus, nykyinen Kotiseututalo, joka on seissyt paikallaan jo noin 150 vuotta. Heidän molemmat poikansa, Pekka ja Seppo, tulivat ylioppilaiksi Lohjan yhteiskoulusta.

Augusta Elisabet (Liisa) o.s. Ikä-Heimonen syntyi Viipurissa ja tuli siellä myös ylioppilaaksi. Ennen Lohjalle tuloaan hän toimi Jämsän Kansanopiston johtajattarena sekä Ikaalisten Yhteiskoulun opettajana.

Liisa Hirsjärven mukaan on saanut nimensä Kotiseututalossa toimiva Kahvila Liisa, mutta yhteiskoulun oppilaat kutsuivat häntä Liisuksi. Hän oli varsin rauhallinen ja sävyisä opettaja niin suomen kuin historian tunneillakin. Kokeet sitten määräsivät sen, minkä numeron kukin sai todistukseensa. Suomen kielen opetuksesta on jäänyt mieleeni mm. hänen ohjeensa, että aina pitää ajatella, miten kirjoittaa, josta esimerkki. Eräs poika kirjoitti isovanhempiensa luota kesälomanvietostaan: ”Muuten olen voinut hyvin, paitsi että takapuolessani on paise, jota samaa toivon teille.”

Wäinö Hirsjärvi eli ”Reksi” oli tiukka ja ehdotonta järjestystä vaativa historianopettaja, joka oli meillä muistaakseni vain viidennellä luokalla. Eräällä tunnilla käsiteltiin jonkin sisällissodan voittajapuolen sotatuomioistuimen langettamia kuolemantuomioita, joita annettiin varsin löyhin perustein. Rehtorin kysyessä minkälaisiksi tällaisia tuomioita voitaisiin kutsua, kukaan meistä ei löytänyt siihen oikeata sanaa. Lopulta opettajan oli se itse kerrottava: summittainen. Hän näytti olevan kovin harmistunut sanavarastomme köyhyydestä. -Tästä sananetsinnästä oli meidän oppilaiden mielestä se hyöty, ettei rehtori ehtinyt paljon läksyjä kuulustella.

Hirsjärvi tuli ylioppilaaksi Forssan Yhteiskoulusta 1912, valmistui filosofian kandidaatiksi 1916 ja maisteriksi 1923.

Lohjalla hänellä oli runsaasti luottamustehtäviä. Ennen sotia hän toimi mm. Lohjan kunnanvaltuuston ja kauppalanvaltuuston jäsenenä, kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsenenä, Lohjan säästöpankin isännistön jäsenenä ja tilintarkastajana, Lohjan kauppa-osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana sekä Lohjan kotiseutututkimuksen ystävien varapuheenjohtajana, sihteerinä ja puheenjohtajana.

Vuosina 1929-32 Hirsjärvi oli Länsi-Uusimaa -lehden päätoimittaja ja myöhemmin myös lehden pakinoitsija. -Hirsjärven julkaisuista mainittakoon historiikit Lohjan selluloosatehdas 1906-1936 sekä Lohjan Yhteiskoulu 1914-1939. Varsin runsaasti tutkimustyötä vaatinut Lohjan historia II valmistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon painamana 1950.

Lohjan kunnanvaltuusto oli päättänyt historian julkaisemisesta kokouksessaan 12.3.1925. Kirjoittajiksi pyydettiin professori Gabriel Reiniä ja rehtori Wäinö Hirsjärveä. Reinin kirjoittama 1. osa valmistui 1944, ja se käsitteli aikaa vuoteen 1809 asti. Hirsjärven 2. osa ulottuu vuoteen 1926, jolloin Lohjan kauppala erosi kunnasta.

Jo eläkkeellä ollessaan Wäinö Hirsjärvi julkaisi teoksen Tilinpäätös. Sen nimilehdellä on teksti: Tämä vuosikymmenien aikana syntynyt säekokoelma on tarkoitettu omaisilleni vaatimattomaksi muistoksi niiden kirjoittajasta. Seuraavassa teoksen sivulla 72 olevan runon Lipunlasku 15 vuotta sitten (kirjoitettu 1959) kaksi ensimmäistä säkeistöä.

He seisoivat äärelläsi

päät jäykkinä, vaieten,

Ohimolle nostettu käsi

vain Sinulle tulkiten,

mitä tunsi he vaipuissasi

alas tangosta verkalleen,

he sankarit Summan ja

Kollaan

ja Raatteen ja Taipaleen - - - .

p Pala historiaa -sarja kertoo maailmasta, jota ei enää ole muualla kuin muistoissa, vanhoissa valokuvissa ja lehtijutuissa.

Etusivulla nyt

Uusimmat:

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat