Sokeripaloja Karjaalla

Keskuskadun länsipäätä vuonna 1952 - kuva on Fokuksen näyttelyssä esillä.

Runar Bäckström

Keskuskatu 64:n funkkistalo rakennettiin Artur Eklövin piirustusten mukaan vuonna 1939.

Kim Björklund

Arkkitehti Kristiina Mäntynen ja historioitsija Kim Björklund toivottavat karjaalaiset tervetulleiksi näyttelyyn.

Kai Jauhiainen

Kymmenesosa Suomen kansanfunkistaloista Karjaalla

KARJAA | –Karjaan väkiluku on noin 0,2 prosenttia Suomen väkiluvusta, mutta noin 10 prosenttia Suomen kansanfunkistaloista on Karjaalla. Tämä on todellinen helmi ja aarre!

Näin hehkuttavat helsinkiläinen arkkitehti Kristiina Mäntynen ja karjaalainen historioitsija Kim Björklund. Eivätkä suotta - Karjaan funkiskeskittymä on Suomessa ainutlaatuinen, mutta rumpua ei Karjaa ole osannut asiasta lyödä.

– Ennen kuin tutustuin Karjaan funkisarkkitehtuuriin, näin vain junan ikkunasta, että onpa siellä paljon sokeripaloja, nauraa Mäntynen.

Suurin osa Karjaan funkistaloista on rakennusmestareiden piirtämiä ja siinä onkin yksi syy miksi Karjaan funkiskeskittymää ei olla alan lehdissä hehkutettu.

– Arkkitehdit ovat tutkineet mielellään vain arkkitehtien suunnittelemisia taloja. Tällaiset kansanfunkistalot ovat kuitenkin hyvin mielenkiintoisia, kertoo Björklund.

Karjaalla on paljon ehyitä kokonaisuuksia.

– Keskuskadun pohjoispäässä on kahdeksan funkistaloa, joista seitsemän on Artur Eklövin piirtämiä, näyttää Björklund valokuvista.

Funkis Karjaalla -näyttely esittelee Karjaan keskustan funktionalistista arkkitehtuuria. Näyttely on esillä Galleria Fokuksessa ja avoinna yleisölle 8.4. asti. Karjaan museo- ja kotiseutuyhdistys on tuottanut kokonaisuuden yhteistyössä Västnyländska kultursamfundetin kanssa. Näyttelyn sisällöistä vastaavat historioitsija Kim Björklund ja arkkitehti Kristiina Mäntynen. Näyttelytekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi.

Funktionalismin synty sijoittuu vuosien 1927-1930 tietämille, jolloin suuria nimiä olivat Le Corbusier, Ludvig Mies van der Rohe, sekä Suomessa Alvar Aalto. Maaseudulle ja pienkaupunkeihin funkis levisi erilaisten tekijöiden ansiosta. Näitä olivat maantieteellinen sijainti, taloudelliset suhdanteet, avainhenkilöiden toiminta, asemakaavat ja myös enemmän tai vähemmän summittaiset tekijät. Karjaalla uuden tyylin mukaisesti alettiin rakentaa 1930-luvun loppupuoliskolla. Varsinkin vuosikymmenen lopun tienoilla saattoi löytää monta suunnitteilla olevaa "sokeripalaa", eli kuutionmuotoisia taloja.

Näyttely tuo esille uutta tietoa monista rakennusmestarifunkikseksi kutsutuista taloista. Björklund on koonnut tietoa kyseisistä rakennuksista monivuotisen rakennusinventointiprosessin yhteydessä. Näyttelyn mielenkiintoista antia on myös kansanfunkis.fi -tietokannan esitteleminen yleisölle. Karttapohjainen tietokanta on arkkitehti Kristiina Mäntysen perustama. Siinä on kuvia ja informaatiota funkisrakennuksista ympäri Suomea.

Björklundin tekemän kartoitustyö on täydentänyt tietoja Karjaan rakennusten osalta. Historiatietojen toivotaan täydentyvän myös näyttelyssä kävijöiden avulla.

Näyttelyn yhteydessä kävijät voivat lisäksi tutustua arkkitehtuuria käsittelevään kirjallisuuteen. Karjaan kirjasto on luonut koosteen aiheeseen liittyvistä teoksista, joista mainittakoon teos ”Hilding Ekelund Karjaalla” jonka Västnyländska kultursamfundet julkaisi 2007. Kirjaa voi ostaa Luckanista.

Fokus on avoinna maanantaisin ja torstaisin kello 11–19, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 11–17 ja lauantaisin 10–14. Pääsiäisen aikana näyttely on suljettuna 25.–28.3. Ennen pääsiäistä näyttely on avoinna 24.3. klo 11–16

Käyttäjän kai.jauhiainen@media.fi kuva
Kai Jauhiainen