Länsi-Uusimaa Ilta

Lohjalla valmistetaan siideriä heikosta omenasadosta huolimatta – panimo hakee ylimääräiset omenat kotipihasta

Siideriä valmistetaan heikosta sadosta huolimatta.

UG Breweryn yrittäjä Juhani Palttala on tehnyt koe-erän siideriä lohjalaisista omenoista. Tuoksu ja kuiva maku muistuttavat Etelä-Euroopan siidereitä. UG Brewery muuttaa marraskuussa Pappilankorven Hemmolankadulle.

Aapo Siippainen

Jos omenat uhkaavat jäädä turhaan kotipihan puun alle, ne voi toimittaa Lohjan Paikkarinkadun keksitehtaan UG Brewery -panimolle. Panimo voi mahdollisuuksien mukaan myös noutaa omenat kotipihasta. Lahjoitetuista omenoista tehdään panimolla siideriä.

UG Brewerynyrittäjä Juhani Palttala sanoo, että tervetulleita ovat myös kolhiintuneet omenat. Parasta siideriä tulee kirpeistä ja hapokkaammista omenoista, mutta kaikki lajikkeet kelpaavat.

– Haluamme hyötykäyttöön ne omenat ja luonnonantimet, jotka muuten menisivät kaatopaikalle. Tuhannesta kilosta omenia syntyy noin 450 litraa siideriä. Voimme ottaa huoletta vastaan ainakin 3 000 kiloa omenoita.

UG Brewery antaa lisätietoja numerosta 050 596 9024.

Myös Perttilässä toimiva Top Fuel -panimo valmistaa siideriä tänä syksynä.

– Ostamme omenatiloilta niin sanottua talousomenaa, joka ei kelpaa kauppoihin myyntiin. Valmistamme luomuomenamehusta englantilaistyyppistä maalaissiideriä. Siinä ei ole käytetty mitään jälkimakeutusta tai suodatusta, Top Fuelin Olavi Porkka sanoo.

Ehkä siiderintekoa vierastetaan, koska kuivana siideri on hapanta.

Juhani Palttala muistuttaa, että siideriä voi helposti valmistaa myös kotona. Se on vaivattomampaa kuin oluen teko.

– Omenat mehustetaan, laitetaan käymisastiaan ja lisätään kuivahiiva. Samppanjahiiva on hyvä. Omenamehun ei tarvitse olla pastöroitua. Hyvä hiiva peittoaa pöpöt. Tai pöpöt tuottavat korkeintaan kiinnostavia aromeita. Kuukauden tai kahden päästä siideri pullotetaan ja se säilyy vuosia.

Alkoholia valmiissa siiderissä on Palttalan mukaan 5–6 prosenttia. Vahvuus riippuu lajikkeiden sokerimäärästä. Yleensä kaikki sokeri muuttuu alkoholiksi.

– Ehkä siiderintekoa vierastetaan Suomessa, koska kuivana siideri on hapanta, Palttala pohtii.

Uutisen takana.

Omenasato on kaksi tai jopa kolme viikkoa myöhässä, arvioivat omenatarhaajat Jorma Jaakkola karjalohjalaisesta Herkkutarhat Oy:sta ja Marko Maula Alitalon viinitilalta Lohjansaaresta.

Satomäärä jää alhaisemmaksi kuin viime vuonna: Jaakkolan mukaan sato on kolmanneksen viime vuoden huippusadosta. Tämä johtuu koleasta ja tuulisesta keväästä.

Satomäärissä on lajike- ja paikkakohtaisia eroja. Erityisesti kesälajikkeet, kuten Valkea Kuulas kärsivät kylmästä keväästä..

Laadultaan omenat ovat hyviä, sillä tuholaisia kuten pihlajanmarjakoita tai omenakääriäisiä omenoilla ei tänä kesänä juuri ole ollut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Länsi-Uusimaa Ilta

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat