Paikalliset

Topeliuksen ihmeellinen sukutarina, Mustlahden tragedia, Karjalohjan menneisyys herää eloon kotiseutuyhdistyksen kirjassa

Karjalohjan Kotiseutuyhdistyksen hallitus: Kerttu Keränen (vas.), Heljä Järnefelt, Liisa Mantere, Tauno Tukkinen, Anneli Rahkonen ja Risto Kuittinen Uusmiehen tilalla pidetyssä julkistustilaisuudessa.

KARJALOHJA| Sakari Topeliuksen ihmeellinen sukutarina isonvihan aikaan Venäjälle kaapatusta pikkupojasta, Karjalohjan muinaislinnat, Mustlahden tragedia vuodelta 1918 ja kertomus soutumatkasta, jossa 12-vuotiaat tytöt soutavat yli Lohjanjärven pappi ja kanttori kyydissä. Ja lisäksi kaksikymmentä muuta tarinaa.

Karjalohjan Kotiseutuyhdistyksen kokoama kirja Muistojen Karjalohja 2 on moniääninen runsaudensarvi omaleimaisen pitäjän menneisyydestä, sen ihmisistä ja vähän eläimistäkin.

Kirjan on toimittanut Liisa Mantere.

– Otsikoin, kirjoitin ingressit, toimitin tekstiä, mutta jokainen saa puhua omalla tyylillään. Minusta erilaisuus on rikkautta, Mantere sanoo.

Osa kirjoittajista on kokeneita kirjoittajia, kuten geodeetti, professori Risto Kuittinen ja historiaa tutkiva Tauno Tukkinen sekä Mantere itsekin, eläkkeellä oleva toimittaja.

Kaikkia kirjoittajia yhdistää Mantereen mukaan innostus ja kiinnostus Karjalohjaan.

Mantereen kynästä on lähtöisin muun muassa Sakari Topeliuksen sukutarina.

– Löysin kesällä Lohjan pääkirjastosta nahkaselkäisen Topeliuksen kuvaelämäkerran, jossa Topelius heti alussa kertoo sukunsa tarinan. Ja sehän vei minut mukanaan.

Tähän tarinaan perustuu satu Koivusta ja tähdestä, josta myöhemmin tuli aihe Karjalohjan vaakunaan.

Mantere kirjoittaa myös Kylässä Kurjenhovilla -tarinassa Mustlahden tragediasta vuonna 1918. Samasta aiheesta kirjoittaa myös Eeva Tammi. Kyse on siis toukokuussa 1918 teloitetuista Mustlahden torppareiden pojista. Molemmat kirjoittajat mainitsevat, että Uusmiehen silloinen emäntä, Anna Mantere suri koko ikänsä sitä, ettei lapsivuoteuden takia päässyt noutamaan renki Gunnar Kurjenheimoa kotiin Sammatista. Valkoiset teloittivat Kurjenheimon ampumalla Tavolassa, Nummella 6.5.1918.

Muutamat kirjoituksista perustuvat tutkimuksiin ja tarkkoihin lähteisiin, toiset taas ovat tunnelmatuokioita, kuten esimerkiksi Liisi Teivosen Hevoskuiskaaja.

Hevosista ja hevoskilpailuista kirjoittavat myös Tauno Tukkinen ja Anna Nordström, Karjalohjan Hevosystävien Seuran puheenjohtaja. Karjalohjalla järjestettiin pitkään jääraveja, joissa tunnelma oli aina lämmin ja jossa sattui yhtä toista. Kerran erään karjalohjalaisen isännän hevonen johti maalisuoralla, mutta hevoselle tuli hätä ja se pysähtyi tarpeilleen hieman ennen maalia.

Mikko Piirtola kirjoittaa metsästyksestä ja Rolf Oinonen Mustlahden kalamiehistä ja vanhoista pyyntitavoista.

Kirjaa on myynnissä lauantaina Karjalohjan Seurojentalolla myyjäisissä kello 9–13 sekä Ellan Kukassa. Hinta 20 euroa.

Muistojen Karjalohja

Kirjan on toimittanut Liisa Mantere ja taittanut Kerttu Keränen. Muut kirjoittajat ovat Risto Kuittinen, Heljä Järnefelt, Tapio Heljävaara, Tauno Tukkinen, Meri Kaila-Sayeed, Eeva Tammi, Liisi Teivonen, Anna Nordström, Rolf Oinonen, Mikko Piirtola, Orvokki Suoknuuti, Suvi Latva-Pirilä ja Anneli Rahkonen.

Kotiseutuyhdistys sai kirjan painamiseen Lohjan kaupungin myöntämää pienhankinta-avustusta.

Edellinen kirja, Muistojen Karjalohja ilmestyi vuonna 2013.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat