Paikalliset

”Meidän aikanamme kuunneltiin Sibeliusta ja lausuttiin runoja” – Lohjan riemuylioppilaat juhlivat Villa Haikarissa lauantaina

Riemuylioppilaat kehuivat Lohjan lukion näyttävää lakkiaisjuhlaa.

Leena Rajala, Riitta Luomi, Arja Laakkonen (takana), Marjatta Allamo, Irma Säilä ja Pirjo Pistooli tutkivat vanhaa vuosikirjaa, jossa riemuylioppilaana on heidän vanha opettajansa Raili Åkerfelt, joka lakitettiin ensimmäisen kerran 1936.

Ninnu Perälä

LOHJA|Ylioppilaat vuosimallia 1968 muistelivat innolla vanhoja opettajiaan Villa Haikarin pihalla. Liikunnanopettaja Eine Rauttola on edelleen aktiivinen lohjalainen, äidinkielen opettaja Ritva Kiviniemi taas muistettiin mielenkiintoisista keskustelutunneista.

– Mä muistan rehtorin, joka opetti meille historiaa. Rehtori pamautti oven aina niin lujaa kiinni, että tärähdin pulpetissani, riemuylioppilas Riitta Luomi muistelee nauraen.

Riemuylioppilaiden vanhoista opettajista Raili ”Toto” Åkerfelt täytti äskettäin 100 vuotta.

– Hän oli arvostettu englannin opettaja, Pirjo Pistooli kertoo.

Åkerfeltin tiedetään vannovan liikunnan, persiljan ja ruisleivän nimeen. Ylioppilaaksi Åkerfelt kirjoitti 1936.

– Tässä on muuten kuva kun Åkerfelt itse on riemuylioppilas, Pistooli näyttää Lohjan Yhteislyseon lukion vanhasta vuosikirjasta.

– Miten ihmeessä te olette kaikki löytäneet ylioppilaslakkinne, Kaija Kilappa ihmettelee.

– Omani oli ihan sinaapissa, Kilappa nauraa.

Riemuylioppilaat kehuivat Lohjan lukion lakkiaisten ohjelmaa ja olivat yksimielisiä siitä, että nykyään koulussa kannustetaan luovuuteen ja jokainen oppilas saa toteuttaa itseään aiempaa enemmän.

– Taitavia ja harrastavia nuoria, joilla on esiintymistaitoa. Se näkyy ja on tietenkin hyvä asia myös tämän päivän työelämässä, Leena Rajala sanoo.

– Meidän aikanamme kuunneltiin Sibeliusta ja lausuttiin runoja, Riitta Luomi muistelee.

Myös lakkiaisjuhlan puheet kiinnittivät riemuylioppilaiden huomion.

– Puhuttiin unelmista. Siitä, että pitää elää rohkeasti omia unelmiaan. Meidän aikanamme ei puhuttu unelmista, vaan lähinnä siitä, että pitää olla valmis tekemään paljon töitä. Että valmistuttuaan ei saa odottaa heti isoa palkkapussia, vaan töitä pitää tehdä tosissaan, Kaija Kilappa pohtii.

– Myös lakkiaispäivän pukeutuminen erosi kovasti siitä miten me aikanamme pukeuduttiin. Me olimme 50 vuotta sitten juhlissa jakkupuvuissa, mutta nyt nuoret olivat kuin suoraan muotilehtien sivuilta. Värikkäitä ja toinen toistaan kauniimpia juhlapukuja, Irma Säilä kehuu.

Entä minkälaisia neuvoja konkariylioppilaat antaisivat kevään 2018 lakitetuille?

– Pitää tottua tiettyyn epävarmuuteen. Nykyaikana työnkuva ja työllisyys on muuttunut ja pätkätöitäkin on entistä enemmän. Pitää tuntea itsensä pärjätäkseen, Leena Rajala neuvoo viisaasti.

– Ja senkin voisi sanoa, että aika menee tosi nopeasti. Äskenhän me vasta itsekin kirjoitimme ylioppilaaksi, Timo Lehto nauraa.

– Kun lähdin tänne, niin mieheni nauroi, että koulu homeessa ja rehtori ruosteessa. Mutta tosi kiva olla täällä tänään, Irma Säilä nauraa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat