Puheenaihe

Ulkosuomalaiset tekivät eduskuntavaaleissa historiaa – kahdella tavalla

Ulkosuomalaisilla oli eduskuntavaaleissa ensimmäisen kerran mahdollisuus äänestää kirjeitse. Vaaleissa ulkosuomalaisten äänestysprosentti nousi huomattavasti. Kuvituskuva. 

Johanna Erjonsalo / Arkisto

Eduskuntavaalien voittajiin kuuluvat myös ulkosuomalaiset. Maailmalla asuvien suomalaisten äänestysprosentti oli sunnuntaina pidetyissä eduskuntavaaleissa 12,7 prosenttia. 

Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti Suomessa äänestysaktiivisuus nousi kaksi prosenttiyksikköä.

– Ulkosuomalaiset ovat tehneet historiaa: ulkosuomalaisten äänestysprosentti eduskuntavaaleissa ei ole koskaan ollut näin korkea, toteaa Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Jarmo Virmavirta.

Ulkomailla asuu noin 254 574 äänioikeutettua. Heistä eduskuntavaaleissa äänesti 41 127 henkeä: edustustoissa ja muissa ulkoministeriön järjestämissä ennakkoäänestyspaikoissa äänesti 86 maassa, 219 ennakkoäänestyspaikassa yhteensä 40 914 henkeä ja laivoilla antoi äänensä 213 henkeä.

Maailmalla ennakkoäänesti noin 5 600 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Sunnuntain vaalit olivat myös Suomen historian ensimmäiset kirjeäänestysvaalit: maailmalla oleskelevat suomalaiset saivat äänestää kirjeitse perinteisen ennakkoäänestyspaikassa vierailun sijaan. Ulkomailla kirjeäänesti 6 166 suomalaista. Näin ulkomailta annettiin yhteensä 47 293 ääntä.

– Kirjeäänestys edesauttaa ulkosuomalaisten yhteyttä ja osallisuutta Suomeen. Tämän yhteyden vahvistaminen on ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestön Suomi-Seuran missio, korostaa Virmavirta. 

– Katsomme myös, että suomalaisten lisääntyvä liikkuminen maailmalla on aikamme megatrendi, joka tulisi ehdottomasti huomioida tulevassa hallitusohjelmassa.

Kirjeäänestysmateriaalin tilauspalvelu aukesi kolme kuukautta ennen vaaleja. Viikkoa ennen vaaleja kirjeäänestysmateriaaleja oli tilattu maailmalle noin 12 000. 
Selvitettäväksi jää, miksi lähes puolet kirjeäänestysasiakirjoista jäi käyttämättä.

– Uskomme, että Ruotsin mallin mukaan kirjeäänestys nostaa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuutta vaalista toiseen. Kevään toisissa kirjeäänestysvaaleissa, EU-vaaleissa, on helpompaa, kun Suomi on yhtä vaalipiiriä ja ehdokkaansa saa valita koko maasta, Virmavirta kiteyttää.

Suomi-Seura ry kampanjoi yhdessä ulkosuomalaisparlamentin kanssa 18 vuotta kirjeäänestyksen puolesta. Ulkosuomalaisia on 5,6 % äänioikeutetuista. Luku on hieman suurempi kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten määrä. 

Kirjeäänestyksen tavoitteena on helpottaa ulkosuomalaisten äänestysolosuhteita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat