Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Leikataanpa valtion tukia

Lihavien vuosien aikana Suomeen on kehittynyt tuhlaileva valtion tukien järjestelmä. Väitän, ettei sitä hallitse enää kukaan. Hakusanoilla valtion tuet kohteista ei tule loppua. Satojen miljoonien valtionavut muuttuvat miljardeiksi eikä verorahoin tuettavien hankkeiden loppua näy.

Niin vähäistä puuhastelua ei olekaan, etteikö joku harrastelija esittäisi sille julkista rahoitusta ja joku poliitikko sitä kiivaasti vaatisi."

Niin vähäistä puuhastelua ei olekaan, etteikö joku harrastelija esittäisi sille julkista rahoitusta ja joku poliitikko sitä kiivaasti vaatisi. Suomessa onkin vuosikymmenien aika kehittynyt mittava yhteiskunnallinen korruptiojärjestelmä, jossa kaikenkarvaisten yhdistysten ja kyläseurojen johtoon haetaan poliitikkoja varmistamaan valtion ja kuntien avustusten saanti.

Eipä taida olla urheilun, kulttuurin tai sosiaalityön valtakunnallista liittoa, jonka johtotehtävissä ei olisi joku nykyinen tai entinen kansanedustaja tai nimekäs vaikuttaja. Sen uskotaan auttavan valtion kassalle pääsyä.

 

Leijonanosan rahoista, yhteensä useita miljardeja euroja, saavat maatalous ja yritykset. Suoraa maataloustukea kotimaisten elintarvikkeiden tuotannon turvaamiseksi maksetaan kaksi miljardia euroa, jota OECD on moittinut tuhlailevaksi.

Suoria yritystukia maksetaan runsaan miljardin euron verran. Niidenkin hyödyllisyyttä on arvosteltu. Arvioinnissa vain puolet avustuksista osoittautui tehokkaasti vaikuttaviksi. Valitettavasti ei ole helppoa arvioida, kumpi puolikas on sitä tehotonta.

Tukia perustellaan muun muassa työpaikkojen pelastamisella. Lisäksi sekä maataloutta että muuta elinkeinoelämää tuetaan verotuksella kaksinkertaisesti suorien avustusten ja lainojen verran. Suurimpia yritystukien saajia ovat laivanvarustamot ja telakat.

 

Suhteellisesti mittavia avustuksia maksetaan myös puolueille sekä kulttuurille, urheilulle, ympäristönsuojelulle ja hyväntekeväisyysjärjestöille.

Pelkästään ympäristönsuojelua valtio tuki 500 miljoonalla eurolla, kun mukaan lasketaan uusiutuvan energian tuki. Tuulivoimaa tuetaan yli 100 miljoonalla eurolla. Oopperaa, orkestereita, teattereita ja taiteita tuetaan sadoilla miljoonilla euroilla tänäkin vuonna.

Julkisen tuen kokonaismäärän arviointi on ylivoimaisen vaikeaa, sillä suurin osa tuesta maksetaan verohelpotuksina tai korotettuina tullimaksuina.

Silmämääräisesti laskien puhutaan joka tapauksessa kymmenien miljardien eurojen nousevista avuista. Silloin on huomattava, että merkittävä osa tuesta on esimerkiksi elintarvikkeiden alennettu verotus tai uusiutuvan energian käytön tukeminen.

 

Monet tuet ovat valtion velkaantumisesta huolimatta vain kasvaneet. Kuluneina kriisivuosina on toistuvasti esitetty niiden leikkaamista.

Itsekin esitin yritystukien tuntuvaa leikkaamista jo vuosituhannen alussa toimiessani teollisuuden järjestön johdossa. Sittemmin karsimisesta ovat puhuneet muun muassa Jorma Ollila ja Sixten Korkman sekä monet tutkijat.

 

Tuntuu pahalta ajatella, että nyt leikataan monien vähävaraisten perheiden tukia, mutta julkinen tuki maataloudelle, yrityksille ja yhteiskunnallisille järjestöille vain kasvaa.

 

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet