Käykö kanarialainen melulla?

Naapuritilalta kuului hirmuinen huuto ja mekastus.

Kurkistimme siipan kanssa muurin yli. Olimme kumpikin varmoja, että menossa on ilmiriita ja ehkä jopa nyrkkitappelu.

Mutta ällistyimme molemmat. Siellä isä ja poika vain kaikessa rauhassa keskustelivat. He olivat sen verran etäällä toisistaan, että ääntä oli tarvis korottaa tavallistakin enemmän.

Olimme silloin vasta muuttaneet. Mutta siitä opimme, että puhuminen huutamalla on normaali kanarialainen käytäntö. Siippa hymähtikin, että ilmeisesti kanarialainen käy melulla.

Erityisen vaikuttava elämys on pieni paikallinen ravintola sunnuntaina iltapäivällä. Tuo pieni, karu, kiviseinäinen tila on silloin tupaten täynnä kylän perheitä sylivauvoista suvun vanhuksiin.

Kaikki kailottavat iloisesti yhteen ääneen, vaikka kukaan ei välttämättä edes kuuntele muita. Käytännössä se olisi sitä paitsi lähes mahdotonta, sillä jos siinä metelissä haluaa tulla kuulluksi, saa huutaa vieruskaverin korvaan. Korvat soivat kokemuksen jälkeen vielä pitkään. Mutta ruoka on edullista ja kaikessa yksinkertaisuudessaan maukasta.

Kanarialainen ei kykene olemaan hiljaa edes yksinään.

Kun naapurin pappa oli maalaamassa taloamme, kuului ulkoa liki tauoton puheen pälpätys. Ihmettelin aikani kenen kanssa hän oikein puhuu ja kurkkasin ikkunasta. Eikös mitä, itsekseen hän vain selosti asioiden laitaa itselleen.

Apupappamme Domingo on puolestaan helppo paikallistaa laulun perusteella. Mitään pitkiä lurituksia laulut eivät ole, vaan tämän tästä kajahtavia sävelmänpätkiä.

Olen huomannut, että laulaminen on Domingon tapa kohottaa omaa energiaansa. Ja antaahan se pientä lisäpotkua, jos ikääntyneestä kehosta meinaa veto loppua tai joku apea asia muistuu mieleen. Se on mainio idea.

Tiedättekös muuten millainen on kanarialainen lähipuhelu? Minulle se selvisi näin:

Aitamme takaa kuului liki veret seisauttava ulvonta. Pian tajusin, että siinä toistuu sanaa: ”Papá, papá…!”

Naapurin papan tytär siellä vain huuteli isäänsä, joka oli työmaallaan kaukana, pihamme vastakkaisella puolella. Papalla kun ei ole kännykkää.

Heli Ilaskari

Kirjoittaja on Länsi-Uudeltamaalta Teneriffalle muuttanut kirjailija.