Kirjoittajavieras

Pentti Salmela: Mikä auttaisi Afrikkaa?

Heli Kurimo

Presidentinvaalien yhteydessä pohdittiin EU:n pakolaisongelmaa. Ehdokkaat olivat yksimielisiä, että pakolaisapu pitäisi kohdemaan ja pakolaisleirien sijasta suunnata ennen muuta lähtömaihin. Mutta millainen apu kohentaisi elinmahdollisuuksia näissä maissa?

Ilmastonmuutos Afrikassa vaikuttaa jo nyt hyvin konkreettisesti miljoonien elämään. Laajoja alueita koetteleva kuivuus pakottaa ihmiset liikkeelle asuma-alueiltaan.

Afrikasta on tullut uuskolonialismin uhri: Maanosan viennistä 80 prosenttia on raaka-aineita. Maat eivät itse jalosta niitä. Ylikansallisten yhtiöiden toimiluvat ja rojaltit jäävät näin monelle valtiolle ainoaksi tulonlähteeksi. Maanosaan kulminoituu maailmantalouden järkyttävä ristiriita: Vaikka kyse on luonnonvaroiltaan rikkaasta alueesta, silti suurin osa maista lukeutuu maailman köyhimpien joukkoon.

Kongo on yksi maailman suurimmista raakatimanttien tuottajista. Tästä ja muista luonnonresursseistaan huolimatta Kongo on yksi maailman köyhimmistä maista.

Nigeria on öljymahti. Silti öljy elättää vain murto-osan maan 150-miljoonaisesta väestöstä, koska varsinainen jalostus ja sen mukana tulot ovat menneet jonnekin aivan muualle. Niger-joen suistossa Shellin öljyputki on vuotanut pahasti moneen kertaan ja tuhonnut ympäristöä ja ihmisten elinmahdollisuuksia.

Eurooppalaiset ja aasialaiset alukset ylikalastavat Afrikan rannikoilla. Etenkin Somalian vedet ovat vapaata ryöstökalastusaluetta. Pienin aluksin ja perinteisin keinoin paikalliset kalastajat eivät ole pystyneet pitämään puoliaan satametrisiä kalatehtaita vastaan. On ironista, että samat ryöstössä mukana olevat maat lähettävät sotalaivansa Afrikan Sarven vesille vangitsemaan merirosvoja.

Maailmassa tuotetaan vuosittain yli 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, josta vain osa päätyy vastuullisiin kierrätyskeskuksiin. Valtaosa Euroopan elektroniikkajätteestä viedään laittomasti Afrikkaan. Mm. Ghanassa elektroniikkaromun väärä käsittely vahingoittaa sekä ihmisiä että ympäristöä.

Afrikan todellisia ongelmia vasten kehitys- ja pakolaisapumme näyttäytyvät pelkkänä kosmetiikkana. Oikeat ratkaisut vaatisivat radikaaleja muutoksia ilmastopolitiikkaan sekä kansainvälisen kaupan sääntöjen perusteellisesta uudistamista. Nyt ne laillistavat epäoikeudenmukaisuudet.

Esiin nousee kysymyksiä: Perustuuko länsimainen yltäkylläinen elämäntapa muiden pahoinvointiin? Entä arvomme, onko niissä mukana tekopyhyyttä? Vaadimme avun lisäämistä, mutta suljemme silmämme todellisilta ongelmilta.

PENTTI SALMELA

Kirjoittaja on tietohallintopäällikkö, evp.

Kirjoittajavieras

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet