Kirjoittajavieras

Jouko Lindholm: Ilman politiikkaa

Heli Kurimo

Ensi keväänä ovat eduskuntavaalit ja kaikkien odotukset omien etujen paranemisesta viriävät taas ja lupauksia annetaan.

Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnalle on kuitenkin muutama keskeinen asia, jotka merkitsevät poliittisista suuntauksista riippumatta kaikille samaa. Suomella ja suomalaisilla täytyy olla riittävä osaaminen ja halu toimia yhteiskunnan ja elinkenoelämän edun mukaisesti - tämä on useimmille myös oma etu. Kaikki puoluekannasta riippumatta ymmärtävät yhteiskunnan toiminnan tärkeyden.

Olen saanut seurata vuosikausia koulutuksen eri virtauksia. Uusien, erinomaistenkin oppimistapojen yhteinen nimittäjä on aktiivinen osallistuminen oppimistapahtumaan. Ei minunkaan opiskeluaikoinani tyynyn alle jätetty kirja oppia päähän siirtänyt. Nykyään kännykät ja tietokoneet voivat siirtää valtavan määrän tietoa, mutta ei sekään itsestään takaa osaamisen tasoa ja tiedon siirtoa opiskelijan avuksi.

Oppimiseen tarvitaan aina opiskelijan halu oppia ja riittävä työmäärä opin saamiseksi. Vain harva meistä pystyy omaksumaan kertalukemisella tai -näkemisellä suuria tietomääriä. Valitettavasti opiskelu on kuitenkin pänttäämistä; joskus turhankin oloista työtä, mutta sillä yhä saavutetaan parhaat tulokset.

Se, mitä meidän on syytä oppia, on sitten jo toinen juttu. Vaikka tietotekniikka tuo meille uudenlaisen maailman, ihmisten välinen kanssakäynti ei lopu. Koneet avustavat meitä monissa asioissa, mutta koneiden suunnittelu, rakentaminen ja ohjelmointi ovat toivottavasti vielä käsissämme. Lapset ja nuoret tarvitsevat erilaista ohjausta kuin täydennyskoulutusta hakevat aikuiset. Koska kaikki kuitenkin jonkinlaisen ohjauksen tarvitsevat, on inhimillistä tukeutua hyväksi havaittuihin oppimismalleihin.

Kun tulevat päättäjät valtakuntatasolla miettivät tulevaisuuttamme, on toiveena suurten linjojen ymmärtäminen ja pitkän ajan suunnitelmien hyväksyminen. Esimerkiksi professori Eero Uusitalo on useasti korostanut pitkäjänteisen ja tasa-arvoisen opetuksen ylläpitoa – eivät aiemmat hyvät Pisa-tulokset sattumalta tulleet.

Valtion rahat ovat rajalliset, mutta toiveena on, että saamme politiikasta riippumatta riittävän pitkäkestoisesti kehittää kaikille hyvää opetusta, jolla takaamme meille tulevaisuuden tekijät.

JOUKO LINDHOLM

Kirjoittaja on Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian johtaja.

Kirjoittajavieras

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet