Kirjoittajavieras

Pentti Salmela: Digiloikkaa

Heli Kurimo

Monelta suunnalta kuulee hälyttäviä ääniä, että Suomen ylenmääräisessä IT-innossa ollaan menty pahasti harhaan. Sen sijaan että tekniikka auttaisi, siitä on monesti tullut häiriötekijä kouluissa, toimistoissa, palveluja käytettäessä sekä sosiaalisessa elämässä.

Jatkuva muutos työelämässä, osaamattomuus ja keskeneräiset järjestelmät aiheuttavat työpahoinvointia. Erään kyselytutkimuksen (2017) mukaan: Vastanneista (301 henkilöä) 46 prosenttia oli sitä mieltä, että ”IT:n aiheuttamat haitat heidän työssään ovat suuremmat kuin tekniikan tuomat edut”.

Yleisiä kansalaisille suunnattuja palveluja on pyritty automatisoimaan hinnalla millä hyvänsä. Automatiikkaan ollaan valmiita upottamaan miljoonia, kunhan vain saadaan muutama työntekijä rationalisoitua työttömäksi. Samalla menetetään inhimillinen kontakti, joka on tärkeää laadukkaan palvelun tuottamisessa ja hyvässä elämässä. Suuri kansalaisten joukko taistelee osaamis- ja järjestelmien toimivuusongelmien kanssa.

Digitalisaation ja kansalaisten hyvinvoinnin välistä suhdetta on tutkittu vähän. Ketäpä se kiinnostaisi? Ongelmat voidaan aina laittaa käyttäjien osaamattomuuden syyksi.

Osa kasvavasta sukupolvesta viettää tuntikausia aikaa netissä peliohjelmiaan nyhräten. Luultavaa on, että hartia- ja ryhtivaivat ovat niitä pienimpiä, kun tämän sukupolven ongelmia joskus tutkitaan. Tämä kasvuympäristö ei tunnu olevan kenenkään hallinnassa. Vanhemmat eivät tiedä, mitä somessa puuhastellaan. Silti lapsille hankitaan kilvan uusinta uutta älytekniikkaa.

Joku viisas on sanonut, että ”teknologia antaa ihmisten elää omissa kuplissaan”. Kaikkein pahiten omassa kuplassaan tuntuvat olevan ne, joiden pitäisi johtaa kehitystä.

Viime keväänä julkaistu Eduskunnan tulevaisuusraportti on täynnä robotteja ja automaation mahdollisuuksia. Ei sanaakaan etiikasta, sivistyksestä tai filosofiasta. –Onko tekoäly syrjäyttämässä älyn, viisaudesta puhumattakaan?

Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman raportin (2015) mukaan Suomen tulee tavoitella peräti ”digiloikkaa”. Onko tässä loikassa käymässä niin kuin laihialaispojalle: Äiti käski häntä säästämään kengänpohjia ja loikkimaan rappusia ylös kolme askelmaa kerrallaan. Pojalta repesivät housut. – Se siitä tuottavuusloikasta.

PENTTI SALMELA

Kirjoittaja on tietohallintopäällikkö evp ja tietokirjailija.

Kirjoittajavieras

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet