Kirjoittajavieras

Jouko Lindholm: Vanha kunnon atk

Heli Kurimo

Noin 35 vuotta sitten ammoisina aikoina tutustuin automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Pienellä mustavalkoisella ruudulla näkyi vain kirjoitettu teksti. Ruutuun ei ilmestynyt minkäänlaisia kuvia tai ohjeita, näyttö oli vain kirjoittamista varten. Jo se, että pystyi korjaamaan tekemänsä kirjoitusvirheet, tuntui suurelta edistysaskeleelta. Opiskelussa vaadittuja tutkielmia oli ilo kirjoitella, kun ei tarvinnut koko kirjoitelmaa naputella uudestaan kirjoitusvirheiden takia vaan näytöltä pystyi pyyhkimään virheet pois.

Istuessani tällä viikolla maailmaa hallitsevan tietokonefirman luentosalissa koulutuksen asiantuntijoiden seurassa, mielessäni kävivät juuri nuo muistot, joissa ihmekone auttoi meitä ensin yksinkertaisissa perustehtävissä. Nopeasti kehittyvä atk auttoi kirjoituksissa, laskutehtävissä ja pian myös erilaisissa kuvankäsittelyä koskevissa töissä. Ainakin minulla ja silloisilla opiskelukavereillani oli vahva usko tuon koneen kaikkivoipaisuuteen.

Jossain vaiheessa tietotekniikka siirtyi nopeasti viihteen puolelle ainakin suuren yleisön kohdalla. Viimeistään älypuhelinten myötä tietotekniikasta tuli myös leikkikalu, pelimaailma valtasi lähes kaikki ja parhaimmillaan aikuisetkin jahtasivat virtuaaliolentoja ympäri maakuntaa. Samaan aikaan myös entisestä työkalusta oli tullut huomion keskipiste, jonka käyttöä ohjasivat erilaiset viihdesovellukset.

Pohtiessamme tuolla luentosalissa yhdessä tietotekniikan mahdollisuuksia oppimisen tukena, emme voineet kuin todeta, että oikein käytettynä vanhasta automaattisesta tietojenkäsittelystä oli kehittynyt yksilöllinen oppimisväline. Miten saisimme valjastettua lähes kaikilla olevat älylaitteet tehokkaaseen itsensä kehittämiseen. Ehkä meillä varsinkin iäkkäämmillä opetusalan ihmisillä on vielä pelkoja ja tietoaukkojakin siitä, miten saamme kohdistettua mielenkiinnon oikeaan suuntaan.

Varsinkin oppilaitosten tulisi nyt ottaa ohjat ja näyttää, että digitalisaatiota eivät ole pelkät koneet. Automaattinen tietojen käsittely eli ne sovellukset, jotka voivat auttaa meitä kaikkia uuden omaksumisessa ja vanhojen taitojen parantamisessa, on otettava rohkeasti käyttöön. Samalla on uskallettava vaatia myös ohjelmilta kykyä valvoa toimintaa ja kiinnittää huomiota epäkohtiin – jos jotain asiaa ei kunnolla omaksuta, käsitellään asia uudelleen ja tarvittaessa toisella tavalla. Joskus isoveljen valvonnalla on myös toimintaa parantava vaikutus.

Jouko Lindholm

Kirjoittaja on Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian johtaja.

Kirjoittajavieras

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet