Anna Kontula

Puhdistus

Äärioikeiston aave kummittelee Euroopan yllä. Niin sanoessani en tarkoita väsähtäneitä perussuomalaisiamme, vaan keskenään verkostoituneita ryhmiä, joita yhdistää demokratian, nykytaiteen ja feminismin vastaisuus. Niiden tilalle halutaan kuria, järjestystä ja vahvoja johtajia.

Ranskan presidentinvaaleissa uusfasistisen Kansallisen rintaman Marine le Pen sai 18 prosenttia äänistä. Kreikassa juutalaisten joukkotuhon kieltävä Kultainen aamunkoitto -puolue nousi parlamenttiin seitsemän prosentin kannatuksella. Vaaleissa näkyvän suosion lisäksi äärioikeisto näyttäisi keränneen piilokannatusta strategisesti tärkeällä turvallisuussektorilla: kun vasta sulattelemme Saksan poliisin sympatioista väkivaltaisia oikeistoryhmiä kohtaan, tulee tieto, että puolet Kreikan poliiseista äänesti Aamunkoittoa.

Äärioikeisto tekee selvän eron meihin ja muihin. Meitä ovat oman kansan tai rodun oikeaoppiset heteroedustajat. Toisia ovat kaikkien muiden uskontojen, ideologioiden, etnisten ryhmien tai kansallisuuksien edustajat.

Erityisen toisia ovat romanit ja joskus myös juutalaiset, paitsi Israelin juutalaiset, jotka sentään käyvät sotaa islamia vastaan.

Äärioikeisto ei välitä viestiään valtamedian kautta, ja siksi sen menestys on jäänyt pitkään huomiotta. Sen tärkein kenttä on internet, jonka kotisivujen, foorumien, nettikauppojen ja harrastepalstojen verkostoissa on mahdollista elää eristyksissä muusta yhteiskunnasta.

Hälytyskellojen pitäisi soida jo silloin, kun jossain on syntymässä äärioikeistolle hedelmällinen kasvualusta. Ei äärioikeisto ole vain joku maastohousuinen nuorukainen, joka kännipäissään teettää itselleen natsitatuoinnin.

Jos demokratiaan sitoutuneen politiikan piiristä ei nouse uskottavia vaihtoehtoja, syntyy tilaa äärioikeistolle.”

Äärioikeistoa on sellainen yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka vaalii keskuudessaan pelkoa. Esimerkiksi talouden laskusuhdanteissa on yleistä, että aivan tavalliset ihmiset alkavat kaivata vahvoja johtajia ja kokea erilaisuuden uhkaavana. Jos demokratiaan sitoutuneen politiikan piiristä ei nouse uskottavia vaihtoehtoja, syntyy tilaa äärioikeistolle.

Vaikutusvaltainen äärioikeisto tuntuu Suomesta käsin kaukaiselta, ja sitä se onneksi vielä onkin. Niin syrjässä emme kuitenkaan ole, että meillä olisi varaa olla kiinnostumatta.

Unkarissa äärioikeiston nousu hallitukseen on jo käynnistänyt vasemmistolaisten, julkihomojen, maahanmuuttajataustaisten tai yleensä liberaalien toimijoiden puhdistukset mediasta ja kulttuurilaitoksista.

Anna Kontula

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet