Rahan Perässä

Kreikka pakottaa Suomen maksamaan

Kuka haluaa auttaa autettavaa, joka sylkee auttajiensa silmille? Kreikkalaiset osoittavat omalla käytöksellään, että kiittämättömyys on auttamisen palkka. Kaikki apu kelpaa hädässä ja sitä vaaditaan lisää, mutta itse itsensä auttamisesta kieltäydytään. Kreikkalaisten kyvyttömyys muodostaa hallitusta ja jatkaa taloutensa tervehdyttämistä johtavat siihen, että eurooppalainen yhteisvastuu kokee konkurssin. Vaikeuksissa olevaa naapuria ei enää auteta, sillä auttamisen poliittinen riski on kasvanut liian suureksi. Kreikka on valmis pettämään naapurinsa, kun se rikkoo valtiosopimukset ja jättää velkansa maksamatta mieluummin kuin kitkee korruption, veronkierron, huijaamisen ja tehottoman hallinnon. Suomelle se maksaa jopa neljä miljardia euroa.

Ranskan presidentiksi valittiin vasemmistopoliitikko Francoise Hollande, joka ilmoitti muuttavansa Euroopan talouskurisopimuksen. Hollande kosiskeli äänestäjiä sillä, että hän on valmis rikkomaan aikaisemmin tehdyt valtiosopimukset.

Samoilla teemoilla Kreikan vaalivoittajaksi nousi radikaali vasemmistopuolue, joka kieltäytyy noudattamasta avustusohjelman ehtoja. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on jo kiitellyt Kreikan vasemmiston antamia kannanottoja.

Ranskan ja Kreikan esimerkit osoittavat, ettei eurooppalaiseen sanaan ja sopimukseen voi luottaa.

Kuka pettää seuraavaksi?

Mikä estää, etteivät talousongelmissa painivat Portugali ja Unkari kieltäydy talousavun ehdoksi asetettujen uudistusten tekemisestä?

Epävarmuus syntyy siitä, ettei valtioiden harjoittamaa politiikkaa voida enää ennakoida.

Poliittinen epävarmuus on nyt eurooppalaista todellisuutta, kun se aikaisemmin liitettiin vain kehitysmaihin.

Valtiontalouksien romahduksen ja pankkisektorin ylisuurten riskien seurauksena läntinen teollisuusmaailma on täysin muuttunut.

Halua auttaa hupenee vähiin

Taloudellisten valtiosopimusten rikkominen merkitsee, että valtio jättää velkansa maksamatta.

Jos Kreikka olisi jättänyt velkansa maksamatta pari vuotta sitten, tappiot olisivat langenneet saksalaisten, englantilaisten ja ranskalaisten pankkien maksettaviksi. Kärsijöinä olisivat olleet sijoittajat. Eurooppaa rassaava pankkikriisi olisi paljastunut jo tuolloin.

Nyt maksajina tulevat olemaan eurooppalaiset veronmaksajat ja suomalaiset heidän joukossaan, sillä euromaat ovat lainoittaneet uudelleen ja taanneet Kreikan pankkivelat. Tämä tehtiin, jotta kreikkalaiset eivät olisi ajautuneet konkurssiin.

Kreikan alkuperäiset riskirahoittajat saavat rahansa, mutta hätäapua antaneet valtiot menettävät tukipottinsa. Suomen tappion arvioidaan olevan ainakin kaksi miljardia tai jopa neljä miljardia euroa.

On oletettavaa, että Kreikan demokraattisesti toteutettu taloudellinen tuho tulee koventamaan eurooppalaisia asenteita vaikeuksissa olevia maita kohtaan. Halu auttaa hupenee, mikä johtaa suuriin inhimillisiin kärsimyksiin ja suuren ihmisjoukon elämänlaadun romahdukseen.

Euroelämän suuri linjamuutos

Eurooppalaisessa elämässä on tapahtunut suuri linjamuutos, kun länsimaisen kulttuurin kehdosta, Ateenasta, on tullut eurooppalaisen talouden kaatopaikka.

Kulttuuri, taide ja historia ovat yhtä huonoja takeita tulevasta kuin menneisyydessä saavutetut taloudelliset tulokset.

Kreikan aktiivinen tuho voi kuitenkin olla myös ensimmäinen askel kohti tervehtymistä. Yli varojensa eläneet valtiot eivät voi enää luottaa siihen, että jatkorahoitus järjestyy yhteisvastuun kautta.

Nyt jokainen joutuu tulemaan toimeen omin avuin. Tämä vähentää moraalikadon vaikutuksia niin valtiontaloudessa kuin pankkisektorillakin.

Kreikka päättää oman kohtalonsa

Kreikkalaiset päättävät kesäkuun uusintavaaleissa omasta kohtalostaan. Mikäli radikaali vasemmistopuolue saa ennakoidun vaalivoiton, EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sulkevat rahahanat.

Kreikka on maksukyvytön parissa päivässä, kansalaiset eivät saa pankeista säästöjään, virkamiehet ja yksityisten yritysten työntekijät eivät saa palkkojaan ja eläkkeet jäävät maksamatta.

Kreikan kaaos ja vallankaappaus

Kreikka joutuu taloudelliseen kaaokseen, jonka seurauksia on vaikeata ennakoida. Kaaos ja anarkia sopivat kuitenkin radikaalin vasemmiston suunnitelmiin, joilla nykyinen yhteiskunta- ja talousjärjestelmä on tarkoitus kaataa.

Kreikalla on kuitenkin hyvin väkivaltainen sisäpoliittinen historia, johon kuuluu myös sotilasvallankaappaus 1960-luvulla.

Sotilasjuntta esti kaaoksen, mutta hävitti demokraattiset kansalaisoikeudet. Kreikan asevoimat on varustettu nykyaikaisesti ja sotilasjohto on aikaisemmin pitänyt tarkkaan huolta eduistaan ja vaikutusvallastaan.

Äänestämällä toteutettu tuho

Kreikan demokraattinen tuho on kreikkalaisten kansalaisoikeus. Se ei kuitenkaan oikeuta heitä vaatimaan ulkopuolista talous- tai humanitaarista apua, jos maan köyhimmät ja lapset joutuvat inhimilliseen hätään muun muassa elintarvikkeiden loppuessa.

Avoin kysymys on mahdolliset pakolaisvirrat, kun kurjuus ja kaaos ajavat kreikkalaiset ulkomaille.

Kenellä on velvollisuus maksaa heidän ylläpitonsa, kun he ovat itse äänestäneet oman taloudellisen tuhonsa?

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet