Rahan Perässä

Markkinat runnaavat säästöt

Nyt on päivänselvää, että markkinat runnaavat talouden, elleivät poliitikot pysty tekemään tervehdyttämispäätöksiä. Demarien puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen tehtäväksi jäi tämän tilanteen toteaminen. Demarien on pakko taipua työurien pidentämiseen eläkeiän asteittaisella korottamisella, opiskeluaikojen tuntuvalla lyhentämisellä ja kotihoidontuen supistuksilla. Lisäksi edessä ovat kuntatalouden sopeutukset, jotka merkitsevät työvoiman vähentämistä. Onneksi se voidaan tehdä työntekijöiden eläköitymisen eikä irtisanomisten kautta. On hyvin todennäköistä, että hallitus joutuu lisäksi keventämään palkansaajien verotaakkaa, jotta suuria asuntolainoja ottaneet kotitaloudet selviävät reaalitulojensa alentumisesta.

Talous sopeuttaa itse itsensä kulutuksen vähentymisen, hintojen laskun ja työttömyyden nousun kautta. Tulojen ja menojen, tarjonnan ja kulutuksen tasapaino löytyvät tavalla taikka toisella, sillä mikään talous ei voi velkaantua loputtomasti.

Tilanne ei olisi nykyinen, jos poliitikot olisivat päässeet sopuun valtiontalouden kestävyysvajeen (http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/janus/0211/Paakirjoitus_02a_20... ) eli tulojen ja menojen pitkän aikavälin epäsuhteen korjaamisesta jo vaalikauden alussa kaksi vuotta sitten. Tähän ei kuitenkaan löytynyt yhteisymmärrystä.

Vasta kun demarien ja kokoomuksen gallup-kannatus (http://www.hs.fi/kotimaa/Yle+Keskustan+kannatus+nousee+yh%C3%A4+Sdp+jatk... ) kääntyi keväällä laskuun, puolueet löysivät keskusteluvälit. Urpilaiselle ja kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle olisi poliittinen itsemurha, jos he eivät nyt pysty yhteiseen päätöksentekoon.

Hinta määrää kulutuksen

Vähittäiskaupan myynnin (http://tilastokeskus.fi/til/klv/2013/06/klv_2013_06_2013-07-25_tie_001_f... ) määrä on laskenut koko vuoden. Kuluttajat etsivät nyt tarjoustuotteita ja edullisia hintoja erityisesti ruokakaupassa. Autokaupassa kiinnostavat varustelultaan riisutut mallit. Nopeimmin vaihtavat omistajaa pienet asunnot.

Hintasopeutus on raju tervehdyttämiskeino. Se laskee kauppojen ja teollisuuden kannattavuutta. Myyjä saa palkkansa tavaran sisäänostohinnan ja myyntihinnan välistä. Kun hinnat laskevat, kassaan tulevien eurojen määrä vähenee. Se pakottaa kaupan ja teollisuuden leikkaamaan omia kulujaan eli hintojen laskupaine leviää kaikkialle.

Lopulta joustaa työvoima

Jos palkat ja työvoimakustannukset eivät jousta, työvoiman määrä joustaa. Sen jälkeen harvalukuisempi työntekijäjoukko joutuu tekemään enemmän ja tehokkaammin työtä. Samalla kasvaa työttömyys ja siitä koituvat lisäkulut peritään nousevien verojen muodossa työssäkäyviltä, joiden kuitenkin toivotaan ylläpitävän taloutta omalla kulutuksellaan. Tehostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen onnistuu tiettyyn mittaan saakka, kuten 1990-luvun laman jälkeen todettiin. Silloin työvoima väheni 20 prosentilla ja tuottavuus kasvoi 20 prosentilla.

Työvoiman supistaminen merkitsee myös huoltosuhteen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltosuhde ) heikentymistä eli harvalukuisempi työntekijäjoukko kustantaa työttömien ja muiden työelämän ulkopuolella olevien menot.

Ostajan markkinat asuntokaupassa?

1990-luvulla pakkosopeutus toteutettiin leikkaamalla valtion menoja ja vähentämällä velkaantumista. Valtiontalous oikaistiin muutamassa vuodessa.

Nyt menoja leikataan vähän ja velkaa otetaan paljon. 1990-luvulla asuntohinnat romahtivat, kun rahat olivat vähissä. Nyt rahasta ei ole pulaa, korot ovat historiallisen alhaalla ja asuntohinnat ovat vain loivassa laskussa. Jos kotitalouksilla on työtä ja asuntolainoille vakuudet, tarjolla ovat ostajan markkinat.

Onko edessä deflaatio?

Hintojen lasku näyttää pääsääntöisesti kohdistuvan kulutustavaroihin eikä asuntoihin. Tämä näkyy ensin kuluttajahintojen nousun hidastumisena eli inflaation hidastumisena ja mahdollisesti hintojen todellisena laskuna eli deflaationa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Deflaatio ). Inflaatiossa rahan arvo heikkenee, mutta deflaatiossa rahan arvo kasvaa.

Kasvavan työttömyyden ja hintojen laskun yhdistelmä on paha tauti, jonka onnistuneesta hoidosta on vähän kokemuksia. Siksi hallituksen herääminen talouden tilaan on enemmän kuin iso uutinen ja tärkeä viesti Suomen ulkomaisille lainoittajille.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet