Kiuru: Testausmäärä kasvaa, kumppaneita haetaan kotimaasta ja ulkomailta

Kiurun mukaan testausmäärän kasvattaminen vaatii kumppaneita. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
STT

STT

Koronaviruksen testauskapasiteettia nostetaan edelleen, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Kiurun mukaan testauskapasiteetti voidaan lähiaikoina kaksinkertaistaa ja uusien kumppaneiden myötä pitkällä aikavälillä kolminkertaistaa. Tällä hetkellä testataan 2 500 näytettä päivässä.

Ministerin mukaan kapasiteetin kasvatukseen etsitään kumppaneita esimerkiksi yliopistoista ja yrityksistä sekä Suomesta että ulkomailta.

Kiuru painotti, että Suomen strategia sisältää testausta, jäljitystä ja hoitoa. Alkuvaiheessa on varmistettava muun muassa henkilöstön suojavälineiden riittävyys, ja näytteiden tulosten selvittyä on esimerkiksi selvitettävä tartuntaketjuja ja tehtävä eristyspäätöksiä.

Testaamisella on Kiurun mukaan oltava selkeä käyttötarkoitus sekä hoidon että tartuntojen jäljityksen osalta. Testien ohella kumppaneita haetaan myös esimerkiksi jäljitykseen eli tartunnalle altistuneiden kartoittamiseen. Mahdollisiksi kumppaneiksi Kiuru nimesi opiskelijat, yksityiset yritykset tai kiireettömästä hoidosta muihin tehtäviin siirretyn sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan.

– Tärkeää on, että saamme prosessin osat siihen kuntoon, että testauksen numeraalinen lisääminen entisestään on mahdollista, hän sanoi.

Pullonkaulat huomioitava

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää koko prosessin huomiointia testauskapasiteetin lisäämisessä olennaisena. Hän sanoi STT:n haastattelussa tiistaina, että pelkkä testausmäärän kasvatus työntäisi pullonkaulaa prosessissa edemmäs eli jäljitykseen.

Jäljityksessä tartunnan saaneen lähikontaktit selvitetään. Esimerkiksi Saksassa jäljitykseen on Lehtosen tietojen mukaan palkattu tuhansia lääkäriopiskelijoita.

Virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta pitää testimäärän kasvatusta järkevänä päätöksenä, vaikka resurssit eivät riittäisikään kaikkien tapausten jäljitykseen. Hän huomautti STT:n tiistaisessa haastattelussa, että tässä vaiheessa kaikki potilaat eivät välttämättä enää osaa sanoa, mistä tartunta on saatu.

– Tässä on eri mailla ollut erilaisia strategioita, joten vielä on vaikea sanoa, mikä on oikea tai väärä, hän huomauttaa.

Tilanne elää ja muuttuu

Myös Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen sanoi STT:lle ymmärtävänsä testausrajauksen tämän hetkiset perustelut. Hän huomauttaa, että jäljitys on olennaista myös sitten, kun rajoituksia lähdetään purkamaan, jotta epidemia ei syty uudestaan.

Sironen painottaa, että perustelut kullekin toimelle elävät tilanteen mukana jatkuvasti.

– Nyt tärkeä asia olisi lisätä erilaisia testaustapoja, ja lähteä yhteistyössä kehittämään uusia menetelmiä ja toimintatapoja, joilla mahdollistettaisiin laajempi testaus.

Sironen, Lehtonen ja Hyöty painottavat, että koronavirustesti vaatii paljon niin laitteistolta kuin henkilökunnaltakin aina lääkäreistä bioanalyytikoihin.

– Mikään viruslaboratorio ei ole rakennettu niin, että se pystyisi noin vain suoriutumaan tästä täysin poikkeuksellisesta mittakaavasta, johon Suomi yhtäkkiä joutui, Hyöty sanoo.

Helsingin yliopisto tiedotti tiistaina ryhtyvänsä auttamaan Husia ja muita toimijoita erilaisin tavoin. Sirosen mukaan yliopisto voisi ainakin alkuun tukea kliinisen mikrobiologian laboratorioita ja kokeilla erilaisten testityyppien toimivuutta.

Testejä myös yksityiseltä puolelta

Myös Suomen terveydenhuollon yksityiset yritykset, kuten Terveystalo ja Mehiläinen , ovat mukana koronatartuntojen testauksessa. Sairastuneita etsitään kummassakin yrityksessä geenimonistus- eli PCR-menetelmällä, jolloin testattavan ylähengitysteistä otetaan näyte. Näin havaitaan akuutisti sairastuneet ja virusta kantavat.

Lisäksi Terveystalo alkaa piakkoin tehdä vasta-ainetestejä. Tavallisesta verinäytteestä tehtävällä kokeella selviää, onko testattava jo sairastanut koronavirusinfektion.

– Jos PCR-testin tulos on positiivinen, ilmoitamme tuloksesta ensin potilaalle itselleen ja sen jälkeen tartuntatautirekisteriin. Koska kyse on tartuntatautilain alaisesta testistä, laki edellyttää tällaista ilmoitusta rekisteriin, kertoi Terveystalon laboratoriodiagnostiikan palvelujen johtaja Eeva Nyberg-Oksanen STT:lle.

Positiivisen testituloksen jälkeen potilaasta tehdään eristyspäätös.

Terveystalo niin ikään ilmoittaa Nyberg-Oksasen mukaan kerran pari vuorokaudessa julkisen terveydenhuollon puolelle infektiolääkäreille, mitä koronavirustartuntoja on viimeksi löytynyt.

– Nämä infektiolääkärit vastaavat sairastuneeseen liittyvän tartuntaketjun jäljityksestä.

Vasta-ainetestien osalta tilanne on Nyberg-Oksasen mukaan hieman toinen.

– Vasta-ainetesti mittaa jo parantunutta sairautta. Odotamme viranomaisilta suosituksia siitä, miten tartuntatautilakia ja jäljityksiä sovelletaan vasta-ainetestien osalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.