Koronakuolemia Suomessa nyt 206, varmistettuja tartuntoja 4 906, alle 16-vuotiailla hieman yli 200 tartuntaa

THL:n mukaan Suomessa on keskiviikkoon mennessä varmistettu 4906 koronavirustartuntaa. Uusia varmistettuja tartuntoja on 166. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut Suomessa yhteensä 206 ihmistä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n tiedossa olevien kuolemantapausten määrä on noussut vuorokaudessa seitsemällä.

Sairaalahoidossa on koko maassa yhteensä 208 ihmistä, joista 51 on tehohoidossa.

Valtaosa kuolemantapauksista on tapahtunut Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella.

THL kertoi aiemmin tänään, että Suomessa on yhteensä 4 906 varmistettua koronavirustartuntaa. Uusia varmistettuja tartuntoja on 166.

Eilen uusia varmistettuja tartuntoja kerrottiin olleen 45 ja maanantaina 119.

Eniten varmistettuja tartuntoja (947) on edelleen 50–59-vuotiailla. Valtaosa Suomen koronatartunnoista on todettu Husin alueella.

Väestöön suhteutettuna Suomessa on nyt noin 89 koronatartuntatapausta 100 000 asukasta kohden.

THL muistuttaa, että tartuntojen todellinen määrä on todennäköisesti varmistettujen tapausten määrää suurempi, sillä kaikkia lieväoireisia ei ole tähän asti testattu eikä oireettomien tartuntojen määrästä ole tietoa. Testattuja näytteitä on THL:n tilannekatsauksen mukaan yli 85 000.

Tautitapauksia on THL:n mukaan todettu tähän mennessä enemmän naisilla kuin miehillä: naisia sairastuneista on ollut hieman yli 52 prosenttia. Koronaviruksen aiheuttamissa kuolemantapauksissa luvut ovat kuitenkin päinvastaiset. THL kertoi eilen, että tarkempia tietoja on ollut toistaiseksi saatavilla 145 kuolleesta. Heistä 52 prosenttia on miehiä ja 48 prosenttia naisia.

Alle 16-vuotiailla hieman yli 200 tartuntaa

Lapsilla todetut koronavirustartunnat ovat THL:n mukaan olleet sekä Suomessa että kansainvälisesti hyvin lieväoireisia. Yksikään lapsi ei tähän mennessä ole Suomessa tarvinnut vakavien oireiden takia sairaalahoitoa.

Suomen 4 906 varmistetusta koronavirustartunnasta hieman yli 200 on todettu alle 16-vuotiailla. Lasten koronavirustartunnoista 75 prosenttia on THL:n mukaan todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Alle 16-vuotiailla todetuista tartunnoista 0–3-vuotiailla on todettu 25 prosenttia ja 4–7-vuotiailla 17 prosenttia. 8–11-vuotiaiden osuus alle 16-vuotiaiden todetuista tartunnoista on 26 prosenttia ja 12–15-vuotiaiden 32 prosenttia.

Lasten tartunnat voivat THL:n mukaan olla usein myös täysin oireettomia.

– Vaikka koronavirustartunnan voi saada myös oireettomalta viruksen kantajalta, oireiset ovat selvästi tartuttavampia kuin oireettomat tai lieväoireiset henkilöt. Sen vuoksi virus ei kierrä yhtä aktiivisesti lasten keskuudessa, kertoo THL:n lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:n tiedotteessa.

Maailmalla esimerkiksi Kiinassa todetuista tartunnoista noin prosentti on alle 20-vuotiailla ja Yhdysvalloissa 1,7 prosenttia alle 18-vuotiailla. Sairaalahoitoon ovat THL:n mukaan joutuneet yleisimmin alle vuoden ikäiset lapset.

"Tauti on raskaampi miessukupuolelle"

Helsingin ja Uudenmaan alueella koronaviruksen vuoksi tehohoitoon joutuneista yli puolet on ollut miehiä, kertoo Hus.

Sairaalahoitoon on otettu ensimmäisen koronavirustartunnan jälkeen 486 potilasta, joista 320 on kotiutunut. Sairaalahoidossa olleista miehiä on ollut 53 prosenttia potilaista. Tehohoidossa olleista potilaista miehiä on ollut 65 prosenttia.

Potilaiden keski-ikä on 60 vuotta ja neljännes on yli 70-vuotiaita.

Husin sairaaloissa on kuollut 27 potilasta koronaviruksen vuoksi. Heistä 21 oli miehiä ja viisi alle 70-vuotiaita. Suurimmalla osalla alle 70-vuotiaista kuolleista ei ollut perussairauksia ja he kaikki olivat miehiä.

– Tauti on raskaampi miessukupuolelle, sanoi tiedotustilaisuudessa Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

Sairaalahoidossa olevien määrä on pysynyt vakaana. Viime päivinä Husin eri sairaaloissa on ollut hoidossa noin 80 ihmistä.

Kolmanneksella ei perussairautta

Husin alueella potilailla on ollut oireita keskimäärin yhdeksän päivää ennen sairaalaan hakeutumista. Yleisimmät sairaalahoitoa edeltävät oireet olivat kuume, yskä ja hengenahdistus.

Muina oireina esiintyi esimerkiksi lihassärkyä, tukkoista nenää ja ripulia, mutta nämä esiintyivät yhdessä muiden infektio-oireiden kanssa.

Sairaalahoitoa tarvinneista potilaista kolmanneksella ei ollut perussairautta. Neljänneksellä potilaista oli yksi perussairaus. Lopuilla oli kaksi tai useampi perussairaus.

Yleisin perussairaus oli verenpainetauti, jota on todettu noin 40 prosentilla potilaista. Toisena on diabetes, jota on todettu 25 prosentilla.

THL: Husin alueella vain harvalle muodostunut koronaviruksen vasta-aineita

Husin alueella hyvin harvalla esintyy vasta-aineita uudelle koronavirukselle, selviää THL:n väestötutkimuksen ensimmäisistä tuloksista.

Vain yhdelle tähän mennessä tutkituista on muodostunut todennäköisesti ainakin lyhytaikainen immuniteetti virukselle.

– Ensimmäinen väestöpohjainen tuloksemme vasta-ainetasoista sopii epidemiatilanteeseemme, vaikka vasta-ainepositiivisia on hyvin vähän, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane tiedotteessa.

Tutkimuksen päätarkoituksena on THL:n mukaan selvittää ajantasaisesti, kuinka suurella osuudella väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita merkkinä viruksen aiemmasta kohtaamisesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät ja antavatko ne suojaa vakavalta taudilta.

Tutkimus kattaa kaikki ikäryhmät koko Suomessa. Näytteenotto perustuu satunnaisotantaan.

Yli 500 näytettä tutkittu

THL:lle on tähän mennessä saapunut yli 1 000 näytettä, joista 516 on ehditty tutkia. Vasta-aineiden esiintymistä tutkittiin kahdella THL:ssä kehitetyllä testillä.

Seulontatestillä positiivisiksi todettuja näytteitä on 11, joista 9 on tähän mennessä tutkittu neutralisaatiotestillä. Näistä vain yksi näyte on ollut positiivinen.

Näytteiden seulontaan käytettiin herkkää testiä, joka mittaa, onko näytteessä koronaviruksen SARS-CoV-2 tunnistavia vasta-aineita. Positiiviset tulokset varmennettiin toisella testillä, joka mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta ja kertoo hyvin luotettavasti siitä, että näytteessä on juuri uudelle koronavirukselle muodostuneita vasta-aineita.

– Neutralisaatiotesti mittaa luotettavasti toiminnallisten vasta-aineiden esiintymistä. Nämä vasta-aineet myös todennäköisimmin kertovat ainakin lyhytaikaisen suojaavan immuniteetin muodostumisesta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tutkimustietoa siitä, minkälainen immuunivaste tuottaa suojaa, sanoo THL:n erikoistutkija Merit Melin tiedotteessa.

Vasta-aineita muodostuu muutaman viikon viiveellä

Koronavirustartunnan seurauksena vasta-aineita muodostuu muutaman viikon viiveellä tartunnasta.

THL:n mukaan on mahdollista, että osalla koronatartunnan saaneista muodostuu viruksen tunnistavia vasta-aineita, jotka eivät kuitenkaan pysty neutraloimaan virusta. Myös väärien positiivisten seulontatestin tulosten mahdollisuutta pidetään merkittävänä, kun vasta-aineiden esiintyvyys väestössä on vielä hyvin pieni. Vasta-aineiden muodostumista erilaisen taudinkuvan sairastaneilla selvitetään THL:n muissa tutkimuksissa.

Satunnaisotoksen näytteenotto käynnistyi Husin alueella 9. huhtikuuta. Näytteenotto on nyt laajentunut kaikkien yliopistosairaaloiden alueelle.

– Olisi nyt ensisijaisen tärkeää, että kutsun saaneet osallistuisivat kattavasti tutkimukseen, jotta saisimme parhaan mahdollisen arvion koronavirusepidemian leviämisestä asiantuntijoidemme ja päättäjiemme käytettäväksi, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmu tiedotteessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.