Vaalikynä | Hyvinvointialue ja oppilashuolto

Oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueille. Käytännössä se merkitsee sitä, että jatkossa kouluterveydenhoito sekä koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelut järjestyvät hyvinvointialueista käsin. Ei kunnista, joille taas vastaavasti koulutus erittäin isona tehtävänä jää.

Kunnan ja hyvinvointialueen keskinäinen kommunikointi on siis entistäkin tärkeämpää. Tiedon on siirryttävä ja kuljettava, vaikka nykytilanteessa ilman aluehallintoakin tilanteessa on paljon parantamisen varaa. Siinä tosin lienee kyseessä löysä ja osin pulmallinen lainsäädäntö.

Kun puhutaan oppilashuollosta, merkittävintä on se, että puhumme koululaisesta, koulua käyvästä lapsesta. Koulu on monessakin mielessä aivan keskeinen hyvinvoinnin luoja ja tulevaisuuden tasaaja. Koulussa näkyvät niin akateemiset, yksilölliset kuin sosiaalisetkin riskit ja mahdollisuudet ja kasvu tapahtuu kaikissa konteksteissa. Koulu ei kuitenkaan lapsen parhaaksi toimi, mikäli se unohdetaan opinahjona ja pedagogisena laitoksena ja nähdään ennen kaikkea säilytyslaitoksena. Tämä suuntaus ja kehitys on huolestuttavaa ja pyyhkii lapsen parhaalla lattiaa.

Parhaimmillaan oppilashuolto ennaltaehkäisee suurempia ongelmia. Jos koulu ja oppilashuolto eriytyvät, ennaltaehkäisy epäonnistuu varmasti.

Lapsen hyvinvoinnin eteen työskenteleminen on moniammatillista, sujuvaa, hyvin kommunikoivaa, ennakoivaa, tietoa siirtävää ja ripeästi puuttuvaa. Kuten edellä jo mainitsin, tämä ei nykyiselläänkään läheskään aina toteudu.

Vaikka opettajat, terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit tekisivät kaikkensa, törmäävät hyvätkin aikomukset seinään ja jäävät jauhamaan byrokratian, laintulkintojen ja kenties kolmansien tahojen rattaisiin. Niin ei saa olla.

Oppilashuollon osalta on pidettävä huoli siitä, että oppilas pysyy yhteisenä. Oppilaasta ei tule asiakasta eikä oppilashuolto kohtele lasta myöskään potilaana. Koulun merkitys oppilashuollon toteuttajana ja kokoajana säilyy.

Parhaimmillaan hyvä oppilashuolto on integraatiota ja ennaltaehkäisyä. Tarvittaessa se korjaa jo syntyneitä vaurioita. Surullisenkuuluisia uudistuksia on lyöty käärmeenä pyssyyn aiemminkin.

Kolmiportaisen tuen ajatus on toki kaunis, mutta puutteellisesti resursoituna pahimmillaan toimimaton byrokratiaviidakko. Oppivelvollisuuden pidentämistä taas ei parhaalla tahdollakaan (eikä etenkään tutkimusten valossa) voida pitää ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, vaikka se silmät kiinni sellaiseksi kuorossa huudettiinkin ja runtattiin väkisin läpi.

Uudenlainen tapa toimia ei välttämättä korjaa aiempia virheitä, siihen tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Siitä pitää huolehtia, ettei lasten osalta tilanne enää kurjistu. Lapset ovat parhaat mahdolliset eväät elämäänsä ansainneet, ponnistivat he millaisista lähtökohdista tahansa tai tuli elämässä eteen mitä hyvänsä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut