Jussi Patinen (LU 6.1.) heitti haasteen johon ehdokkaan on pakko vastata. Koska painetussa lehdessä tila on rajallinen niin tässä ydinajatukset ja pidempi versio löytyy verkkosivulta www.arimonttinen.fi.
Lähtökohta on, että espoolaiset eivät tänäkään päivänä laita rahaa riittävästi edes oman kylänsä palveluihin vaan siellä on valtakunnan pisimmät jonot terveyskeskuksiin - noin 70 pv. Uusien leveämpien sotehartioiden tehtävä on huolehtia, että kaikkien alueen asukkaiden palvelut ovat tasalaatuisia ja samoin saatavilla.
470 000 asukkaan palveluiden tarpeista ja käytön tuloksista saadaan runsaasti käyttökelpoista tietoa, jonka avulla voidaan tietojärjestelmäpohjaisesti nopeasti ohjata resursseja sinne, mistä tutkimustiedon pohjalta voidaan eurosta saada paras terveyshyöty. Nurkkapatrioottinen osaoptimointi ei sotealueella ole mahdollista.
Päätökset mistä leikataan tehdään tieto- ja tutkimuspohjaisesti eikä niin, että vain paksulla lompsalla saa palveluita - oli niistä terveyshyötyä tai ei. Palvelut eivät ole itsetarkoitus vaan niiden tuloksellisuus ja tasapuolisuus. Ikävä kyllä kansalaiset - ja usein poliitikotkin - luulevat että vilkkuvat piipaa-autot ja päivystys ympäri vuorokauden pelastaa eniten ihmishenkiä.
Näissä toiminnoissa palaa suhteessa eniten euroja, mutta eniten eurolla saadaan tuottoa silloin kun on toimittu ajoissa ettei jouduta sairaalahoitoon. Ambulanssi ja sen osaava henkilökunta voi olla yksilölle hengen pelastava mutta mitä vähemmän niitä ja yleensäkään päivystystä tarvitaan sen parempi.
Veropäätökset tehdään valtion tasolla ja maakuntaverotus toteutuu aikaisintaan 5-10 vuoden kuluttua, mutta ei mahdollinen maakuntavero mikään setelipaino ole, samaa kakkua sillä jaetaan. Turha silläkään on pelotella, mutta verkkosivullani kerron, että sotealueet ovat lähtökohtaisesti noin 15 % alibudjetoituja nykytarpeeseen nähden.
Poliitikot päättävät ketä verotetaan, mutta henkilökohtaisesti toivoisin, että sairastamisen aiheuttamat henkilökohtaiset kulut oleellisesti vähenisivät, sillä tällä hetkellä ne ovat Suomessa korkeimpia EU:ssa - jopa niin, että monella ne muodostuvat välttämättömän hoidon esteeksi esimerkiksi lääkekustannusten vuoksi. Sen jälkeen yhteiskunta - eli me veronmaksajat - hoitaa pahenemaan päässeet ongelmat tosi kalliilla erikoissairaanhoidossa.
Tähän liittyy myös se, että palveluiden pääsyn oikea-aikaisuus on merkittävä lisäkustannuksia säästävä tekijä ja itse asiassa kaikki jonojen ylläpito on hukkatyötä ja turhia lisäkustannuksia. Tiedossa olevien ennaltaehkäisevien ja terveystaloudellisten toimenpiteiden hyötyjä ei todellakaan ole kattavasti otettu käyttöön.
Pyrkiminen hoidon jatkuvuuteen samalla lääkärillä norjalaisen tutkimuksen mukaan vähentään päivystyskäyntejä, sairaalahoitoja ja kuolleisuutta. Mitä pidempi on hoitosuhde sen parempi tulos. Mutta pidempi tarina löytyy verkkosivulta ja myös Patisen Lohjalaiset -ryhmässä aloittaneesta hyvästä keskustelusta. Nyt tärkeintä on saada maakunnan ihmiset äänestämään!