Punkit rakastavat peuroja ja kauriita, sanoo asiantuntija: ”Suuri vaikutus punkkien määrään”

Kuvassa metsäkaurispukki komeine sarvineen. Erkki Oksanen/Luke

Sirpa Repo29Henna

Heikki Henttonen kertoo, että punkeista on vallalla monia vääriä käsityksiä. Hän on Luonnonvarakeskuksen (Luke) eläköitynyt metsäeläintieteen professori, joka on vuosikymmenten ajan perehtynyt zoonoosien eli eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ekologiaan.

Henttosen mukaan kauriiden ja peurojen kannan kasvu lisää punkkien määrää.

– Punkin elämänkiertoon kuuluu kolme eri ikävaihetta. Ne ovat toukka, nymfi ja aikuinen. Niistä kukin kestää yleensä vuoden. Yleensä niistä huomataan vain aikuiset, Henttonen kertoo.

Jotta punkin muodonvaihdos ikävaiheesta toiseen onnistuu, tarvitaan verta. Kukin ikävaihe imee verta kerran.

Toukat imevät verta pikkunisäkkäistä, kuten myyristä ja hiiristä. Nymfit imevät myös myyristä ja maassa hyppivistä linnuista kuten rastaista sekä jonkin verran myös isommista nisäkkäistä.

– Aikuisista vain naaraat imevät verta. Ne imevät verta esimerkiksi jäniksistä ja ketuista, erityisesti ne pitävät peuroista ja kauriista. Niiden mukana punkit leviävät laajoille alueille.

Mitä enemmän punkkinaaras on imenyt verta, sitä suuremman määrän ja sitä parempikuntoisia munia se pystyy munimaan. Naaras munii jopa tuhansia munia.

– Punkit rakastavat kauriita ja peuroja, koska niistä saa isot veriateriat. Yksi kauris pystyy elättämään suuren määrän punkkinaaraita. Sitä kautta peurojen ja kauriiden määrällä on selvä vaikutus punkkien määrään.

Euroopassa on kokeiltu, miten aitaaminen on vaikuttanut punkkien määrään. Kun peurat ja kauriit eivät ole päässeet alueelle, on punkkikanta saatu pienenemään.

Metsästyksestä paikallisesti ei ole havaittu olevan suurta hyötyä, koska alueelle on helposti tullut kauriita ja peuroja muualta. Kannan vähentämisen pitäisi olla samanaikaisesti laaja-alaista.

Henttonen on itse innokas metsästäjä. Hän kuitenkin suhtautuu jossain määrin kriittisesti peurojen ja kauriiden talviruokintaan tiheän kannan alueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa.

– Ruokinnalla ylläpidetään liian suurta kantaa. Siitä seuraa monenlaisia ongelmia, niin maa- ja metsätaloustuhojen, liikenneonnettomuuksien kuin punkkien kanssa.

– Joskus sanotaan, että ruokinnalla voidaan ohjata hirvieläimiä pois hankalista paikoista. Ehkä liikenteen suhteen talvella, mutta punkithan esiintyvät kesällä, jolloin ei yleensä ruokita.

Taudinaiheuttajat, virukset ja bakteerit, punkit saavat toukkina ja nymfeinä myyristä ja hiiristä, osin myös linnuista. Kun toukka tai nymfi verta imiessään saa taudinaiheuttajan eli patogeenin, säilyy se punkissa muodonvaihdoksesta toiseen.

Henttonen muistuttaa, että punkin kehittyminen munasta aikuiseksi vie pari vuotta. Esimerkiksi peurakannan kasvun vaikutus punkkikantaan näkyy vasta parin vuoden viiveellä.

Punkeista noin joka neljäs kantaa borrelioosia, johon ei ole rokotetta. Korkeintaan kaksi punkkia sadasta kantaa virusperäistä puutiaisaivotulehdusta riskialueilla. Tähän TBE-virukseen on rokote.

Puutiaisaivokuume

Rokotetilanne Lohjalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laajensi tänä vuonna puutiaisaivokuumeen riskialuetta Lohjalla muun muassa Paloniemen, Outamon ja Karkalin suunnalle. Myös Lohjansaari on nyt kokonaan riskialuetta. Jo viime vuonna riskialueeksi luokiteltiin Lohjanjärven ranta-alueita, muun muassa Liessaari, Jalassaari, Kirkniemi, Vohloinen, osa Virkkalaa ja Ojamoa sekä Porlan alue. Lohjalla rokotteita puutiaisaivokuumetta vastaan on otettu aktiivisesti, mutta koronatilanne näkyy rokotusmäärissä.

– Emme pysty järjestämään joukkorokotuksia, mutta ajanvarauksella rokotukselle pääsee hyvin, avosairaanhoidon ylilääkärin Tanja Nummila Lohjan kaupungilta kertoo.

Nummilan mukaan riskiryhmien rokotukset järjestetään turvallisesti geriatrian keskuksessa, jossa ei ole muita potilaita. Nummila muistuttaa, että rokotettavaksi tulevien toivotaan tulevan tarkasti omalle ajalleen: odotustiloihin ei voi tulla etukäteen, jotta liian moni ei ole samassa tilassa samaan aikaan. Rokotettavaksi ei voi tulla, jos on vähänkään infektio-oireita.

Nummilan mukaan rokotusta suositellaan erityisesti ulkoilijoille, mutta myös omassa puutarhassa ulkona viihtyville. Nummila muistuttaa, että koko läntinen Uusimaa ja Suomenlahden rannikkoseutu on eriasteisesti riskialuetta. Hänen mukaansa tartunnan saaneilla oireet ovat olleet erityisen ankaria keski-ikäisillä ja iäkkäillä, erityisesti miehillä.

Rokotteen saavat maksuttomana THL:n määrittelemällä riskialueella asuvat ja vakituisesti mökkeilevät. Muut saavat reseptin rokotetta varten sähköisen asioinnin kautta tai puhelimitse p. 019 3692319. Rokotuskäynti on kaikille maksuton.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.